Pilunnguaq, Johanne aamma Ulrik qitornaminnik arsaagaanikuupput. Angerlarteqqinniarlugilli maanna tamaviaarput

Danmarkimi kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnikunik suliat 400-nit ikinnerunngitsut sulisoqatigiinnik immikkoortunit misissorneqartussanngorput. Pilunnguaq Olsenip qitornani pingasut angerlarteqqinneqarnissaat neriuutigaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

apriilip 27-at 2025 10:00

Nutserisoq Karla Heilmann, Connie Fontain, Josefine Rasmussen

Pilunnguaq Olsenip qitornani pingasut allamut inissinneqalernerannut atatillugu, ukiut sisamat matuma siorna angajoqqaat piginnaasaannik misiliisinneqalerami, annilaangaqaaq assailu isugutallutik.

- Allaanngilaq arnaq utoqqartut pillunga tarnip pissusiinik ilisimatuut oqaluukkaannga. Nipituumik, nipini qaffaallallugu oqarpoq:

- Arriiiiiitsuaraararsuarmillu. Ingerlaannaq toqqissisimajunnaarpunga.

Pilunnguaq Olsen angajoqqaat piginnaasaannik misissuissummik (FKU) apersorneqalerami qallunaatut ingerlanneqarpoq. Misissuinermi oqaatsit ilai paasisinnaasimanngilai. Misissuineq tuluttut ingerlatiinnarpaa.

- ‘eqqoriaaginnassaatit’ oqarfigaannga (tarnip pissusiinik immikkut ilisimasallit, aaqq.). Eqqoriaanissarali merseraara. Kukkuguma orulikkumaluunniit meeqqannik arsaagaaqinagama annilaanngatigigakku. Ilungersuaqaanga. Allannginnami meeqqakka annaalerlugit. Aammami annaavakka, Pilunnguaq Olsen oqarpoq.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu nutaanik najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.
Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsisoqarnissaanik Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Naleqqameersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi isumaqatigiinniutigineqarnerani piumasarereerallu taamaaliorput.
Angajoqqaanik nalilersueriaaseq ilaqutariinnut kalaallinut Danmarkimi najugalinnut qallunaat atugaat, atorunnaarsinneqarnissaanut qallunaat naalakkersuisui inatsisissamik siunnersuummik saqqummiussisamaartut, qallunaat isumaginninnermut ministeriata Sophie Hæstorp Andersenip januarimi nalunaarutigaa. Taarsiullugu VISO-p ataaneersunik kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalinnik sulisoqatigiinnik immikkoortunik, kommunit atuisussanngortinneqassapput.
Suleqatigiit immikkoortuttaaq FKU atorlugu avataanut inissiisarsimanerit suliarineqartarsimasut suli ingerlasut misissuiffigissavaat. Tassa suliat 460-init ikinnerunngitsut.
Inatsisissatut siunnersuut Folketingimi sisamanngornermi taasititsissutigineqarpoq, Maajillu aallaqqaataani atuutilersinneqassaaq.

Allisiguk

Inatsisissaq politikkikkut oqaluuserineqareersoq, Danmarkimi kalaallit meeraannik allamut inissiisarnerit oqaluuserineqaqqeqqammerput. Inatsit nutaaq, FKU-mik Danmarkimi kalaallinut ilaqutariinnut atorneqartartumut atorunnaarsitsinissamik siunertaqarpoq.

Misissuutimmi kalaallit kuturiannut tulluarsagaanngillat, taamaattumik suliaqartut arlallit kalaallit meerartaannik allamut inissiisarnerit qanoq kukkusumik tunngaveqartigarneri pillugit apeqqusiinikuupput.

Taarsiullugu qallunaat kommuniinut kalaallit meerartaannik inissiinissamut suliani kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmik, Den Nationale Videns- og Specialrådgivningsorganisationip (Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfiup aaqq.) (VISO) ataaniittumik atuisussanngortitsissaaq. Inatsillu maajip aallaqqaataani atuutilissaaq.

Suleqatigiit immikkoortuttaaq, kalaallit meerartaannik avataanut inissiinermi suliat 460-init ikinnerunngitsut suli ingerlasut aamma misissuiffigissavaat.

Tamanna Pilunnguaq Olsenimut tunngatillugu suliap ammaqqinneqarnissaanut pingaarutilerujussuusinnaavoq.

Nammineq kajumissutsiminngaanniit pinngitsaaliissummik inissiinermut

Pilunnguaq Olsenip aappakuni meeqqatillu pingasut ilagalugit Narsamiit Aalborgimut aallarneranit ullumikkut ukiut pingasut qaangiupput.

Taamani paniat qaammatini pingasoqartoq piffissami sivisuumi anniarsimavoq. Danmarkimullu angalanerminni nakorsaminit misissortippoq, nakorsarlu nappaataanik suussusiliivoq. Aappariit Danmarkimiiginnarniarlutik erngertumik aalajangerput, paniat taamaaliornikkut katsorsarneqarsinnaassammat. Aningaasallu angerlamut timmisartumut akissaannut atorneqartussaagaluartut Aalborgimi inissiamut aallaqqaatissatut akiliutigaat.

Piffissalli sivikitsup ingerlanerani suna tamarmi ajalusooriartortoq, Pilunnguaq Olsen oqarpoq. Inigisaminni sanilerisaanit paniannik qiasumik tusaasaqarsinnaasunit nalunaarutiginnittoqartalerpoq. Piffissaq pisoqarfiusoq aappariinnut sakkortuvoq, taakkulu avissaarnerannik kinguneqarpoq.

Aamma atuarukInatsisissatut siunnersuut isornartorsiorneqartoq: - Angajoqqaarpassuit annikilliorput

Pilunnguaq Olsen piffissap ilungersunartup kingunerisaanik kommunimut ikiortissarsiorpoq, kommunillu meeqqat pingasut nammineq kajumissutsimik inissinneqarnissaat innersuussutigaa. Inissiinerup ingerlanerani nutaamik najugassarsiorniassammat inissiineq qaammatinik sisamanik sivisussuteqartussaavoq.

Qaammatilli sisamat qaangiummata nammineq kajumissutsimik inissiineq pinngitsaaliissummik inissiininngortinneqarpoq. Aalajangiineq tamanna Pilunnguaq Olsenip meeqqallu FKU-mik misissorneqarnerisa kingorna ilaatigut aalajangerneqarpoq.

- Meeqqakka qanoq oqaluttuutissanerlugit naluara. Angerlarusuttorujussuupput. Kommunip aalajangigarigaa uangali angerlarteqqikkusulluinnaraluarikka nassuiaappakka, Pilunnguaq Olsen oqarpoq.

Meeqqat danskini ilaqutarsiani ullumikkut najugaqarput. Pilunnguaq Olsenillu sapinngisaminik oqaluutikulaniarsarai.

- Oqarfigiuaannarpakka ‘anaanap sapinngisani tamaat angerlartinniarsariniarpaasi’.

Imminut nalunaarutigisunga

Taassumalu inatsit nutaaq atuutilerpat angerlartitsisinnaanissani neriuutigaa.

Johanne aamma Ulrik Olsenimut allaaneruvoq. Taakku Pilunnguatulli naggateqarput, ilaqutariinngillalli.

Aappartiit Johanne Olsen ilinnialissammat Sisimiunit Jyllandip qeqqanut Viborgimut meeqqatik pingasut ilagalugit 2008-mi nuupput. Inuunerannilli nutaamik aallartinnerusussaagaluartoq aappariinnut sinnattupalaanngupallappoq. Taakku meeraannit pingasunit marluk ukiut marluk Danmarkimeereerlutik pinngitsaaliissummik inissinneqarput. Meeraat pingajuat nammineq kajumissutsimik inissinneqarpoq.

Aappariilli Johanne aamma Ulrik Olsen ilaqutariinnissaminnik suli takorluugaqarput, 2019-imilu meerartaartussanngoqqipput. Naartulerneranit qaammatit sisamat qaangiuttut kommunimit Viborgip Kommunianit, ukiut qulingiluat matuma siorna qimataminnit sianerfigineqarput, ilisimatinneqarpullu Skive Kommunianut maanna najugaqarfigisaminnut meerartaaqqittussanngornertik paasissutissiissasut.

Ullut 14-it qaangiuttut allakkanik nakkartitsisarfikkut allakkamik nakkartoqarpoq.

- Allakkami allassimavoq uanga imminut pillunga nalunaarutiginnissimasunga, Johanne Olsen oqarpoq.

Nangillunilu oqaqqikkami nipaa qiasunngorpaluppoq:

- Sooruna kommunip imminut nalunaarutigeqqugaanga? Naartunermik kommunimut paasissutissiisarneq Danmarkimi nalinginnaasuusoq ilisimatinneqarpunga.

Naartunerani qaammatit arfineq-marlunngortut kommunip Johanne aamma Ulrik Olsen FKU-mik misissuiffigai. Pisoq uippakajaarnarluinnartoq, taakku oqaatigaat.

- Ernumangaatsiarpunga. Annilaangallunga, Johanne Olsen oqarpoq.

Ernerat, Finn decembarip 26-anni inunngorpoq. Meeraq iluserissoq qaammammik ataatsimik sioqqutsilluni inunngorpoq. Aappariit tamanna ilungersortinneqarnerminnik pissuteqarsoraat.

Johanne aamma Ulrik Olsenip Finn ulluni 17-ini najorpaat. Tamatumalu kingorna pinngitsaaliissummik meeravissianngortinneqarpoq.

- Inuulluaqqugartorakku misigissutsikka toqqorterpakka, meeraaqqammi aamma malussarsinnaapput. Nuannaarpoq qungujulallunilu. Kisianni uanga ilukkut sequmiiveqqavunga, Ulrik Olsen oqarpoq, nangillunilu:

- ‘Eqqaamajuk, ataatap asajuaannarpaatit’ oqarfigaara. ‘Pillutit ilungersussaanga’. Ingerlallungalu. Misigisaq annernarsuaarpoq.

Ukiut sisamat sivisuut

Suliat aallaqqaataaniit suliareqqitassanngortittussanngornerat angajoqqaanut neriuuteqalersitsigaluartut, Finnip tigoqqinnissaanut neriuuteqarnartoqangaanngilaq. Tassanimi pinngitsaalissummik meeravissianngortitsineq pineqarpoq. Meeravissianngortitsinermi aalajangiunneqareersut suliareqqutassanngortitsinermut ilaanngimmata, Johannep Ulrik Olsenillu suliani 400-ngajalluinnarni suliareqqitassanngortinneqartussani ilaanngillat.

Aappariit Stage Advokatfirmami eqqartuussissuserisoq Jeanette Gjørret, meeqqanut tunngatillugu inatsisit pillugit suliaqartartoq eqqartuussissuserisoraat. Qitornavissianngortitsinermi suliap suliareqqitassanngortinnissaanut qinnuteqaammut akissutissarsinissartik utaqqigaat, Jeanette Gjørret oqarpoq.

-Johannemut Uularimmullu suliap matoqqasuunera pissutaalluni ilungersunartuuvoq, meeravissianngortitsineruvoq naammassinissaanullu angumersisussaasoq. Taamaakkaluartoq suliaq ammaqqillugu musussoqqinneqarnissaa pissusissamisoortoq isumaqarpunga, Jeanette Gjørret oqarpoq.

Aamma atuaruk Isumaginninnermut ministerip angajoqqaanut misiliissutaasartut oqaaseqarfigigai Meeqqat allamut nuutinneqartut angerlarsinnaalerataannaasut

Pilunnguaq Olsenimuttaaq aamma sinniisuuvoq. Suliamullu tassunga tunngatillugu periarfissagissaarneruvoq, Jeanette Gjørret oqarpoq. Suliarmi taanna VISO-mit misissorneqartussanut ilaavoq.

- Suliamut tunngatillugu paasissutissiineq tunngavigalugu, kingorna eqqunngitsuuneranik paasineqartunit nalilerneqarnikuupput. Atorsinnaanngitsunik misissiuisoqarnikuuvoq. Taamaammat kukkusumik aalajangiisoqartarneranut tunngaveqartut, Jeanette Gjørret isumaqarpoq.

Pilunnguaq Olsenip meeqqani sapaatip-akunnera allorlugu nalunaaquttap akunnerata aappata affaa takusarpai. Meeraani marluk ilaqutarsiani ataatsimi inissisimapput, ataaserlu immikkut ilaqutarsiani allami inissisimalluni. Ataatsimoorlutik ilagiinnissartik qaammammut ataasiarlutik nalunaaquttap akunnerata aappata affaa periarfissarisarpaat.

Meeqqat ullumikkut kalaallisut oqaatsitik puigornikuuaat, Pilunnguaq Olsen oqaluttuarpoq. Kisianni ullut ilaanni kalaallisut oqaasii uterteqqissinnaajumaarlugu neriuutigaa.

- Sorsukatappunga. Ukiut sisamat sivisupput. Pingaartumik meeqqat pineqartillugit. Peqatiginissaannut piffissarujussuaq annaavara. Meeqqama qiallutik sinerfigisarpaannga. Aperisarput ‘anaana, sooruna perusunngilinga?’

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.