Folketingimut marsip 24-anni qinersisoqareerpat Danmarkimi naalakkersuisoqatigiiliornissaq pillugu isumaqatigiinniarnerit kinguninngua aallartikkumaarput.

Danmarkimi qinersinerup inernera apeqqutaatillugu Kalaallit Nunaannit qinikkat pingaarutilittut inissisimalersinnaapput.

Nunatsinnili partiit Danmarkimi naalakkersuisoqatigiinngortussanik tapersersuissappata piumasaqaataat partiimiit partiimut assigiinngillat.

KNR-ip partiit siulittaasuisa oqaloqatigai, suut piumasaqaatiginiarneqarnersut paasiniaaviginiarlugu.

Demokraatit

Kikkut Danmarkimi naalakkersuisoqatigiiliornissamut tapersersorniarnerlugit qinersineq sioqqullugu oqaatigerusunnagu Demokraatit siusinnerusukkut oqaatiginikuuaat.

Qinigaatitaqassagunik qinikkap Demokraatit sinnerlugit isumaqatigiinniaqataanani, kisianni Kalaallit Nunaat sinnerlugu isumaqatigiinniassasoq, Jens-Frederik Nielsenip(D) oqaluttuaraa.

- Qinigaq nunarput sinnerlugu aallartitatut atussavarput, taamaammat isumaqatigiinniarnernut tusarnaassaagut, nunattalu pitsaanerpaamik qanoq pissarsiaqarsinnaanissaa anguniarlugu isumaqatigiinniarnernut peqataassalluta, Demokraatit siulittaasuat oqarpoq.

Suulli piumasariniarneqarnersut Demokraatit itinerusumik oqaatigerusunngilaat:

- Neriorsuutituarput unaavoq: Sioqqutsisumik toqqaanavianngilagut kina imaluunniit kikkut pissaaneq tigussaneraat Danmarkimi. Tusarnaaqqaarniarpugut.

Naleraq

Partiit talerperliit ministeriuninngortitsissanersut, saamerliilluunniit ministeriuninngortitsissanersut, Naleqqap isumaqatigiinniarnissat sioqqullugit oqaatigerusunngikkaa Pele Brobergip oqaatigaa.

Kalaallit Nunaanut suut pitsaanerpaanersut anguniarlugu partii isumaqatigiinniaqataajumaarpoq.

Naleqqap Danmarkimi naalakkersuisunngortitsinissamut tapersersuinissaannut suut pisariaqarnersut, Pele Broberg aperineqarami nammineq aalajangiisinnaatitaanitta Danmarkimi naalakkersuisunngortussanit ataqqineqarnissaa pingaaruteqartoq piumasaraa:

- Kalaallit Nunaanni politikkimut, ukiorpassuarni kingullerni taamaaliortarnerattut, akuliutinnginnissaat nammineerlutalu aalajangiisinnaatitaanerput ataqqissagaat. Tamanna isertitaqassagutta aalajangiisuussaaq, Pele Broberg oqarpoq. 

Atassut

Atassut Folketingimut qinigaatitaqassappat naalagaaffimmi atorfilittat naligiimmik aningaasarsiaqalernissaat Danmarkimi naalakkersuisunngortussanut piumasarineqassaaq. Aqqalu C. Jerimiassen taama oqarpoq.

- Immikkut sumi inunngorneq aallaavigalugu akissarsiaqartitsinerit peerneqartariaqarput tassa imaassaaq nunatsinniikkaanni politeqarfimmi allaffimmi sulisuugaanni Københavnimi allaffimmiut akissarsiaatut akissarsiaqarnissaq taanna qanorluunniit aamma eqqanaarneqartariaqarpoq, Atassutip siulittaasua oqarpoq.

Nunatsinni naalakkersuisoq Danmarkimilu ministeriusoq naligiittut oqaloqatigiissinnaasariaqartut Atassutip aamma ujartorpaa:

- Atassut pilersinneqarmat 1978-imili taanna eqqartorneqalerpoq, taakkulu anguneqassappata naalakkersuisoq taavalu ministeri akileriillutik oqaluussinnaanerat naligiimmik taakkua angusussaavagut, Aqqalu C. Jerimiassen oqarpoq.

Siumut

Danmarkimi naalakkersuisunngortitsiniarnermi isumaqatigiinniartoqalerpat immikkoortunik sisamanik piumasaqaateqarniarlutik, Siumup siulittaasua Aleqa Hammond oqarpoq:

• Nunatsinni illersornissamut isumaqatigiissut Vivian Motzfeldtip(S) Kalaallit Nunaat sinnerlugu isumaqatigiinniuteqarfigisimasaata atuutilersinneqarnissaa.
• Nunatsinni naalagaaffimmi allamituulli Danmarkip iluani atugassatigut naligiimmik inissisimatinneqarluta timitaliisumik ingerlanneqassasoq.
• Kalaallit illersornissakkut inatsisitigut illersorneqarnerat qaffasinnerusumik inissinneqassasoq.
• Inuiaqatigiit kalaallit pisinnaatitaaffii oqartussaaffii danskinik qulaatiinnarlugu ingerlanneqartannginnissaat angutserlugu sulissasugut.

- Apeqqutaatinnagu naalakkersuisunngortussat tungujortuunersut imaluunniit aappaluttuunersut. Kisiannili nunatsinninngaanniit piumasaqaatigisavut qineqqusaarutitsinni tunngaviit tallimat tassaasussaapput uagut taakkununnga naalakkersuisuungortussanut aalajangiisuussagaluaruttaluunniit aalajangiisuussanngikkaluaruttaluunniit piumasaqaatit erseqqittuussasut, Aleqa Hammond oqarpoq.

Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Múte B. Egede oqarpoq partii qinersinermi ajugaassappat taava Aaja Chemnitzip Folketingimi angusarisimasaasa Danmarkimi naalakkersuisoqatigiiliornissamut isumaqatigiinniarnerni attatiinnarneqarnissaat pingaaruteqartoq:

- Minnerpaaffiliussatut isigisarput tassaavoq, ullumikkut pingaartuik ukioq ataaseq sinnilaarlugu matuma siornaminngaanniit alloriarsinnaalernerup imaluunniit periarfissat naligiiffiunerusut atuutilersimasut minnerpaaffittut toqqammavigineqarnissaat, partiip siulittaasua oqarpoq.

Partiit sisamat allat kina Danmarkimi ministeriunertut partiiluunniit sorleq ministeriuninngortitsissanersoq toqqarniarnerlugu tunuarsimaarfigaat.

Inuit Ataqatigiillu isumaqatigiinniarnissanut atatillugu ammasumik isumaqatigiinniarniartut:

– Uagut ammasumik oqaloqataassuugut. Pingaarnertut tusarusutarput tassaavoq: Kalaallit Nunaat pillugu politikki sunaana? Uagut anguniakkatsinnut siunertatsinnullu naapertuuttumik soorunami sunniuteqarnissarput ujartorniaratsigu.

Inuit Ataqatigiilli Dansk Folkepartimik toqqammaveqaqateqartumik naalakkersuisoqatigiiliortoqarnissaanik tapersersuisinnaanatik Múte B. Egedep erseqqissaatigaa. Atassutip siulittaasua Sermitsiaq-mut assingusumik oqaaseqarnikuuvoq.

- Inuit Ataqatigiinninngaanniit ersarissumik oqaatigivara qineqqusaarneq aallartimmalli, uagut takujuminaatsittorujussuuarput Dansk Folkepartiimik toqqammaveqaqatigiittumik imaluunniit peqataaffigineqartumik naalakkersuisunik toqqaanissaq, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat oqarpoq.