Paasititsiniaaneq nutaaq imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermik qitiutitsissasoq

”Yellow September”.

Imminut toqunneq pillugu paasititsiniaaneq nutaaq taama taaguuteqartoq, Meeqqanut Inuusuttunullu Naalakkersuisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Nunatsinni Paarisap suleqatigineratigut paasititsiniaasoqassaaq, paasititsiniaanerli septembari sungaartoq nunarsuarmi tamarmi paasititsiniaaneruvoq.

Nunatsinni aaqqissuussinerit arlaqassapput. Sineriammi suliniutit assigiinngitsut 18-it ”ataatsimoortitsinernik siuarsaanermik, imminut toquttarneq eqqarsartaatsikkullu peqqissuseq pillugit ammasumik oqallitsitsinermik” aaqqissuussinissat aningaasaliiffigineqartut, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.

18-it taakku sumiinnerat allassimanngilaq. Aamma ullut suut aaqqissuussisoqassanersoq allassimanngilaq. Paarisali septembarip ingerlanerani Facebookikkut avitseqateqartarumaartoq aallassimavoq.

- Nunarsuaq tamakkerlugu pinaveersaartitsineq nunami maani siullerpaamik malunnartinniarneqalerpoq, tamannalu imminut toqunnissamik eqqarsaateqarlutik eqqugaaqqasunik imminullu toqoreernerup kingunerisaanik qimagaasimasunik ataatsimoorutta pitsaanerpaamik ikiuisinnaanerput pillugu ersarissumik oqariartuuteqarpoq, meeqqanut, inuusuttunut kultureqarnermullu naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede (IA) oqarpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermut ulloritinneqartoq

Yellow September nunarsuaq tamakkerlugu paasititsiniaaneruvoq, tassani suliniaqatigiiffiit, suliniaqatigiiffiit naalakkersuinermut attuumassuteqanngitsut allallu septembarip qaammataa tamaat imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermik siuarsaasarput.

Suliniut World Health Organizationip (WHO) nunarsuaq tamakkerlugu imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermut ullorititaanit septembarip qulinganit isumassarsiaavoq.

Taaguut Yellow (sungaartoq aaqq.) sungaartoq neriunnermut, qaamanermut kissalaarnermullu ilisarnaataammat toqqarneqarsimavoq.

"Qalipaat sungaartoq ajunngitsumut, nuannaarnermut neriulluarnermullu aamma ilisarnaatigitinneqartarpoq, inunnullu isumatsassimanermik kiserliornermillu nalaataqartunut, eqqarsartaatsikkut ajornartorsiuteqartunut aammalu imminut toqunnissamik eqqarsaateqartunut neriunnermik oqariartuuteqartarluni, Paarisa allappoq.

Imminut toquttut ukiumut 45-t

Nunarsuarmi imminut toquttunit nunatsinniittut amerlanerpaat ilagaat. Ukiumut inuit agguaqatigiissillugit 45-t imminut toquttarput. Canadami Alaskamilu naggueqatigiit inuit imminut toquttut aamma amerlanerpaanut ilaapput.

Imminut toqunneq oqaluuserineqartarsimanngilaq, maannali qujanartumik taamaakkunnaarsimalluni. Maannami siusinnerusumit oqaluuserinerusaripput, Arnârak Patricia Blochip KNR-imut maajimi oqaatigaa. Taanna nunatsinni inuusuttut akornanni imminut toquttoqartarneranik pinaveersaartitsinermut tunngatillugu ph.d-liuleruttorpoq.

Inuusuttortagut tusarnaarneqarusuttut ilanngutitinneqarusuttullu tulluusimaarutigaakka, taanna oqarpoq.

- Nutaamut saqiartortugut isumaqarpunga, tassani inuusuttunik peqataatitsisoqarnerullunilu inuiaqatigiittut misilittakkatsinnik ukkatarinninnerusoqarpoq.

2023-mi inuit 39-t imminut toqupput. Imminut toquttullu 2015-imili aatsaat taama ikitsigipput.