Orsugiassiorfiusimasoq pillugu piviusulersaarusiaq pillugu: Soorlu naakkut tillutsilluni

Ivittuuni orsugiassiorfiusimasoq pillugu piviusulersaarusiaq oqallisaangaatsiarpoq. KNR-ip inuit attortisimasut aliasuttullut naapippai.
Rosa Thorsen Ivittuuni orsugiassiorfiusimasoq pillugu piviusulersaarusiaq takugamiuk naakkut tillutsittutut misigaaq. Assi © : Henriette Simonsen/ KNR
Allattoq Sikkersoq Rosing Karlsen, Christine Hyldal
februaarip 12-at 2025 10:54

Qinersinissaq pillugu oqallittoqangaatsiarpoq. Aammalu Ivittuuni orsugiassiorfimasoq pillugu piviusulersaarusiaq ”Grønlands Hvide Guld”- imik qulequtaqartoq sapaatiummat DR-ikkut aallakaatinneqarmat nunatsinni aalassatsitsingaatsiarpoq.


- Kisitsisinngorlugu takugakku kakkaak tupannaq taamak annertutigisumik danskit inuiaqatigiivisa siuarsaatitut atorsimagaatigut. Assorujussuaq aliasuallallungalu tupappunga, Nuuk Centerimi naapitarput Rosa Thorsen oqarpoq.

- Soorlu immaqa maani napparsimavissuarmik peqarsimasinnaagaluarpugut, immaqa aamma siulikka ilungersorlutik inuunikut taamarujussuaq ilungersorsimassanngikkaluartut taannartaa assut uannut soorlu naakkut tillutsilluni taamak misigaanga, taanna oqarpoq.

Piviusulersaarutip isiginnaarnerani misigissutsit suut pinngorarpat?

- Kamaammertutut misigaanga, pakatsillunga, mamiasuppunga misigissutsit assigiinngitsut aqqusaarpaanga, taanna oqarpoq.

Piviusulersaarut ilinnut arlaannik uisitsiva?

 - Qujamasoqqusaajuarnikuullunga qallunaat ukiumoortumik bloktilskud tunniuttakkatik tikkuartuinnaavillugit qujamasoqqusaanikuullunga massakkut uippunga, aamma qallunaat qujamasuttariaqarput nunarput ullumikkut attaveqarfigigamikku, Rosa Thorsen oqarpoq.

Ivittuuni orsugiassiorfik

  • Isiginnaagassiap piviusuinnik tunngaveqartup ”Grønlands Hvide Guld”-ip orsugiassiassaq Ivittuuneersoq danskit orsugiassioqatigiiffiannut aamma danskit aningaasaqarnerannut qanoq naleqartigisimanersoq misissuiffigaa. Tamatumalu saniatigut orsugiassiorfik najukkamini kalaallinut Danmarkimilu qanoq isumaqarsimanersoq misissuiffigalugu.
  • Ivittuuni orsugiassiorfik nunarsuarmi orsugiassaqarnerpaavoq. Orsugiassaq aatsitassaavoq naleqangaatsiartoq. Taanna aluminiuminut ilaatigut timmisartuliornermut atorneqartartunut atorneqartarpoq.
  • Danskit orsugiassioqatigiiffiat Ivittuuni orsugiassamik nioqqutissatut 1885-imi piiaalerpoq. Danmark nunatsinni taamani niuernermut kisermaassisussaatitaasuuvoq.
  • Orsugiassaq Danmarkimukaanneqarluni fabrikkimi suliarineqartarpoq, tassangalu tunineqaqqittarluni.
  • Orsugiassaq Sorsunnersuup Aappaata nalaani Danmarkimukaanneqarani USA-mukaanneqartarpoq. Tassanilu timmisartuliornermut ilaatigut atorneqarluni.
  • 1854-imit 1987-imut Ivittuuni orsugiassaq 3,5 million tonsip missaaniittoq atorneqarpoq.
  • Orsugiassiorfik 1987-imi matuvoq. Orsugiassaq nungussimavoq.
  • Isiginnaagassiamik piviusuinnik tunngaveqartumik ”Grønlands Hvide Guld”-imik suliaqartut naapertorlugit danskit orsugiassiorfiat aamma danskit naalagaaffiat orsugiassiorfimmit 400 milliardit koruunit missaannik naleqartumik tunisaqarput.
  • Amerikamiut suliffeqarfiata Pennsaltip tamatuma missaannik aamma tunisaqarsimassasut isiginnaagassiortut missiliorpaat. Suliffeqarfik orsugiassiassamik suliarineqanngitsumik piseriarluni USA-mi tuniniaaqqittarpoq.

Paasissutissarsiffik: Isiginnaagassiaq piviusuinnik tunngaveqartoq ”Grønlands Hvide Guld”, lex.dk

Allisiguk

Danmarkimi suliffeqarfiit assigiinngitsut, ilaat naalagaaffimmit aamma pigineqartuusut, Ivittuut ukiuni taakkunani ullumikkut aningaasat nalingat naapertorlugu katillugit 400 milliardit koruunit missaat kaaviiaartissimagaat, piviusulersaarusiami oqaluttuarineqarpoq.

Orsugiassiornermili aningaasartuutaasimasut isertitaasimasunit ilanngaatigineqarsimanngimmata ilumut taama amerlatigisunik isertitaqaatigisimaneraat nalorninartuusoq, aningaasaqarnermik ilisimatuut marluk piviusulersaarusiami erseqqissaatigaat. Taamanikkullu isertitaasimasut ullumikkut aningaasat nalingat naapertorlugu nalitussusaannik naatsorsueriaasissaq, taakkua aamma isumaqatigiinngissutigaat.  

Helene Geisler paasisani attortinnarai. Assi © : Henriette Simonsen/ KNR

Naapitatta ilaat Helene Geisler aningaasat milliardilikkuutaat pillugit attortissutigalugit KNR-imut oqaatigaa.

- Uanga isumaqarpunga attortinnarnera, paasisat attortinnarneri taanna puigukkiuppara, taanna oqarpoq.

Isiginnaakkat ilinnut qanoq misigititsiva?

- Tassa misigissutsinut attuerujussuarpoq qanoq uukapaasimatiginerput takoriataarparput, Helene Geisler oqarpoq.

Piviusulersaarut ilinnut arlaannik uisitsiva?

- Isumaqarpunga qimunnerusariaqartugut, annermik siuttugut aaliangiinerusariaqartut arlaatigut nunarput pillugu innuttaalu pillugit, taanna oqarpoq.

Lars Vetterlain-ip piviusulersaarummi kalaalertaqannginnera eqqumiigaa. Assi © : Henriette Simonsen/ KNR

Lars Vetterlain-ip piviusulersaarummi inuttat qallunaaginnaaneri eqqumiigalugu oqaatigaa.

- Kalaalersaqannginnerat ataatsimilluunniit kalaallimik ilaasoqannginnera, taannartaa eqqumiigivara uagut nammineq nunatsinni ilaatinneqannginnerput taanna eqqumiippoq nuanniillunilu, taanna oqarpoq.


Ilinnut qanoq misigititsiva?

- Immikkoortitaasutut misiginarpoq, uagut namminneq piiarsinnaasaraluagut uagut ataatsimilluunniit ilaatinneqarata qallunaat kisimik tamakkiisumik piiarpaat, taanna oqarpoq.

Piviusulersaarut ilinnut arlaannik uisitsiva?

- Inuit allat pitinnagit uagut apersorneqaqqaartartussaagaluarpugut kikkut pisinnaappat? Kikkut sapinngillat? Allanut milorujutiinnaqinagu, immaqa taannartaa eqqumiinnersaavoq uagut isiginnaartuinnartut pineqartugut, Lars Vetterlain oqarpoq.

1854-imit 1987-imut Ivittuuni orsugiassaq 3,5 million tonsip missaaniittoq qaqinneqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.

Aamma atuaruk

Palle Jerimiassen attaviitsuujunnaartoq

DR-ip pisortaa nassuertoq: Orsugiak pillugu piviusulersaarummi kisitsisit pillugit pitsaanerusumik paasissutissiissuteqarsinnaagaluarput

Qinersinissanut marlunnut maanna allakkatigut qinersisinnaanngorputit