Oqaluttuarisaanitta nammineq oqaluttuarinissaa suli pisariaqaqisoq

Naqqiut: Naalakkersuisut, Danmarkimi naalakkersuisut Savalimmiunilu naalakkersuisut tamatumani isumaqatigiissuteqartuusut, siusinnerusukkut allappugut. Folketingimili ilaasortat nunatsinneersut Savalimmiuneersullu Danmarkillu naalakkersuisui isumaqatigiissuteqartuupput. Kukkunerput ajuusaarutigaarput.

Filmit kalaallinut attuumassutillit ukiuni kingullerni maluginiarneqangaatsiarput.

Assersuutigalugu kalaallit filmiliaasa ilaat naatsuliaq "Ivalu" Oscarinnattussatut siorna innersuunneqarmat, Oscarimik kalaallit filmiliaannut nersornaasiinissamut aatsaavissuaq innersuussisoqarpoq. Kalaallit pillugit piviusulersaarusiaq "Tsumu - Hvor går du hen med dine drømme" Bodilinattussatut siorna aamma innersuunneqarpoq. Aamma Issittumi nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik sorsuuteqarneq pillugu piviusulersaarusiaq filmialinut nersornaasiuttakkanik arlalinnik nersornaaserneqartareersoq Twice Colonized Robertinnattussatut aamma siorna innersuunneqarpoq.

Filmilli kalaallinut attuumassutillit maluginiarneqangaatsiaraluartut, kalaallit filimiliortartut filmiliornermut tapiiffigineqarnissamik Norddok II-mut  qinnuteqarfigisinnaasatuaat Norddok II atorunnaarpat, tapiiffigineqarnissamik qaqugu qinnuteqaqqissinnaalerumaarnerminnik suli nalornilluinnarnertik ernumaatigaat.

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu piviusulersaarusiortarnerup nukittorsarnissaanut aningaasaliisartoq Norddok II ukiup naanerani atorunnaassaaq. 27,1 millionit koruunit tassani 2022-miit 2024-mut atugassatut danskit aningaasanut inatsisaanni immikkoortinneqarnikuupput. Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut Savalimmiuneersullu Danmarkillu naalakkersuisui tamatumani isumaqatigiissuteqartuupput.

Tassa Norddok II ingammik kalaallit savalimmiullu filmiliortartunut aningaasaliisartuuvoq.

- Norddok kalaallit savalimmiullu oqaluttuarisaanerminnik namminneq oqaluttuarnissaminnik pisariaqartitsilluinnarnerannik ersersitsisuuvoq. Norddok naammaqqajanngilaq, filmiliortartoq Emile Hertling Péronard oqarpoq. Taanna filmiliortarfinnik tassa Ánorâk-mik Polarama Greenlandimillu pilersitseqataasuuvoq.

Naalagaaffeqatigiit periarfissatigut nalingiinngitsut

Tassami filmiliortartut nunatsinneersut, Savalimmiuneersut Danmarkimeersullu filmiliornermut tapiiffigineqarnissamik periarfissatigut suli naligiinngitsorujussuupput.

Filmiliortartummi nunatsinneersut Savalimmiuneersullu filmiliornermut Danmarkip filmiliortarnermut inatsisaa naapertorlugu tapiiffigineqarnissamik Danmarkimi qinnuteqarsinnaanngillat.

Atlantikup Avannaanimi nunani taakkunani marlunni filmiliortartut tapiiffigineqarnissamik Danmarkimi filmiliortartutulli Det Danske Filminstitutimut qinnuteqarsinnaannginnamik, Danmarkimi filimiliortartuninngarnit filimiliornissamut periarfissakinnerupput.

Naalagaaffeqatigiilli taakkua periarfissatigut naligiinneruleqqullugit, kalaallit savalimmiullu filmiliortartuisa filmiliornermut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarfigisinnaasaannik Norddokimik taallugu naalagaaffeqatigiit politikerii isumaqatigiinnikkut pilersitsipput.

Filmiliorneq 4 millionit koruunit 6 millionit koruunillu akornanni akeqakkjuttoq,  aningaasallu tamatumunnga atugassat amerlanerpaartaat aningaasaateqarfinnut aningaasaliisartunullu assigiinngitsunut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarnikkut pissarsiarineqartartut, Emile Hertling Péronard oqarpoq.

Kalaallillu filmiliortartut Norddokitut ittumik pisariaqartitseqisut, taanna oqarpoq.

- Filmiliortartut periarfissaasa tungaatigut maanna equngasoqarpoq, filmiliortartummi nunatsinniinngitsut filmiornissamut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarnissamut periarfissagissaanerugamik. Assersuutigalugu filmiliortartut Danmarkimi najugallit qinnuteqarnikkut Det Danske Filminstitutimit tapiiffigineqarsimasut Kalaallit Nunaannukarlutik filmilioriartorsinnaapput. Kalaallit Nunaannili filmiliornissamut taama periarfissagissaartiginngilagut, Emile Hertling Péronard oqarpoq.

Qinnuteqaaterpassuusut

Filmiliornermi ilitsersuisoq isumaqataalluinnarpoq.

- Kalaallit inuuniarnikkut ajornartorsiutilittuinnaq, imaluunniit qajartorlutik qimusserlutilluunniit piniartorsuartuinnaq suli saqqummiunneqakkajupput.

- Taamaammat taamatuinnaq saqqummiunneqakkajuttarunnaaqqullugit allanngueqataasinnaanissarput pingaaqaaq, Inuk Jørgensen Film.gl.-ip siulersuisuini aamma ilaasortaasuusoq oqarpoq.

Qinnuteqaaterpasuuppullu. Tassa piviusulersaarusiamik filmiliornermut tapiiffigineqarnissamik Norddok II-mut  maannamut qinnuteqaatit katillutik 130-upput. Aningaasat qinnutigineqartut katillutik 50,1 millionit koruuniupput, tapiissutigineqartullu katillutik 20,7 millionit koruuniullutik.

Norddok atuutiinnassasoq, Inuk Jørgensenip Emile Hertling Péronardillu neriuutigaat. Kalaallit Nunaannili filmiliortarnerup nukittorsarnissaa pisariaqartoq, marluullutik aamma erseqqissaatigaat.

- Filmiliornermut nammineq insituteqalertariaqaraluarpugut, nammineq aningaasaliisartoqartariaqarleraluarpugut filmiliarineqalersaartunilu oqaluttuarineqarniartunik kulturitsinnillu ilisimaarinnittunik nammineq aalajangiisartoqartariaqaleraluarluta, Emile Hertling Péronard oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu najugalinnuinnaq atuulli

Filmiliortartullu taakkua marluk Norddok II-p atuutiinnarnissaannik neriuuteqartuni kisiartaanngillat.

Filmiliortartummi Norddok II filimiornissamut periarfissarpassuaqartitsisisuusorinnittortaqaaluttu, qinnuteqarfissamik taassuminnga nalilersuineq pillugu nalunaarusiami erseqqissaatigineqarpoq.

Filmiliortartulli Norddok II-p Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu najugalinnuinnaq aamma atuuttariaqarsorinnittortaqartut, nalunaarusiami allaqqavoq. Filmiliornermi ilitsersuisoq Aka Hansen taakkununnga ilaavoq.

- Filmiliortartut Kalaallit Nunaanni Savalimmunilu najugallit tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarfeqarsinnaaqqullugit Norddok politikkikkut pilersinneqarpoq, tusaaneqarnissarput siunertaalluni. Filmiliortartut Danmarkimi najugallit tapiiffigineqarnissamik aningaasaliisartunut allanut qinnuteqarnissamik periarfissaqarput, uagulli suli taama periarfissaqartiginngilagut, taanna oqarpoq.

Naalakkersuisut filmiliortarneq pillugu inatsisissatut siunnersuutaat Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerminni septembarip ulluisa 25-anni siullermiissavaat. Inatsisissatut siunnersuutaat taanna ilaatigut nunatsinni filminstiuteqalernissamut tunngassuteqarpoq.