Siumut: Nunatsinni susassaqarfiit naalagaaffiup suli akisussaaffigisai isumaqatiginninniutigisinnaasariaqaraluarpagut

Danmarkip aningaasaqarnermut ministeriata nunatsinni susassaqarfinnik naalagaaffiup suli akisussaaffigisaanik isumaqatiginninniuteqarnani Atlantikup Avannaani sulianut atugassanik taamaallaat aningaasaliinera oqartussaaqataanermut naapertuliunnginnerusoq, Folketingimi ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam (S) isumaqarpoq.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

apriilip 25-at 2023 07:14

Nutserisoq Alice Sørensen, Hanne Petersen

Ukiumut 30 millionit koruunit.

Folketingimi ilaasortat Atlantikup Avannaaneersut sisamaasut danskit aningaasanut inatsisaannut 2023-moortumut isumaqatiginninniutigisinnaasaat taama amerlatigipput.

Atlantikup Avannaamiunut siorna aningaasaliissutaasut 20 millionit koruuniusut ukioq manna 30 millionit koruuninut amerlineqarlutik aningaasaliissutigineqarput. Aningaasat taakkua suliniutinut anginngitsunut naalagaaffeqatigiinnermut attuumassutilinnut atorneqassapput. Siornatigut aningaasaliissutaasarsimasut soorlu kalaallinik inatsisitigut ataataqanngitsunik ikiuineq pillugu qaammarsaanermut, naalagaaffeqatigiinni ilinniarnertuunngorniat paasisassarsiorlutik angalanerannut nunatsinnilu filmiliornermut atorneqartarput.

Naalagaaffik Atlantikup Avannaamiunut aningaasaliissuteqaannarnani nunatsinnut taavalu nunatsinni Savalimmiunilu susassaqarfinni suli akisussaaffigisaminut ingerlatsinermut tapiissuteqartarpoq.

Naalagaaffik ukiumut katillugit 700 milliardit koruunit missaannik missingersuuteqartarpoq.

Aningaasat taakku amerlanerpaartaat inatsisit aalajangiinerillu aallaavigalugit illikartinneqareersimasarput.

Danskit Folketingimi partiivisa Danmarkimi suliniutinut ukioq manna isumaqatiginninniutigisassaat katillugit 200 millionit koruuniupput. Siorna 1-3 milliardit koruunit missaanniipput.

Atlantikup Avannaamiunut aningaasaliissutit suliniutinut naalagaaffeqatigiinnermut attuumassutilinnut atorneqartarput. 2023-mut aningaasaliissutit 30 millionit koruuniupput, Atlantikup Avannaamiunullu siornatigut aningaasaliissutaasarsimasut soorlu nunatsinni filmiliornermut, Danmarkimi kalaallit atugaat pillugit nalunaarusiornernut naalagaaffeqatiinnilu ilinniarnertuunngorniat paasisassarsiorlutik angalanerannut atorneqartarput.

Folketingimi ilaasortat Atlantikup Avannaaneersut sisamaasut aningaasat taakkua kissaataatitik aallaavigalugit avittarpaat.

Naalagaaffik danskit aningaasanut inatsisaannit 4 milliardit koruuninik nunatsinnut ukiut tamaasa aamma tapiissuteqartarpoq. Naalagaaffik aningaasat taakkua sumut atorneqarnissaannik piumasaqaateqarneq ajorpoq. Tassa nunatta inuiaqatigiivinut atugassatut Namminersorlutik Oqartussat karsiannut tuttarput.

Folketingimili ilaasortat Atlantikup Avannaaneersut sisamaasut suliassat nutaat kisiisa pinnagit susassaqarfinni annertuuni allannguutit nunatsinniittut Savalimmiormiuniittullu naalagaaffimmit akisussaaffigineqartut danskit aningaasanut inatsisaanni isumaqatiginninniutigisinnaasariaqaraluaraat, Folketingimi ilaasortaq Siumumeersoq Aki-Mathilda Høegh-Dam isumaqarpoq.

- Danskit politikerii nunatsinni Savalimmiunilunilu susassaqarfinnik naalagaaffiup suli akisussaaffigisaanik aningaasaqarnermut ministeriallu isumaqatiginninniuteqarsinnaannginnitsinnut akisussaajumanngillat, taanna KNR-imut oqarpoq.

Folketingimi ilaasortat Atlantikup Avannaaneersut sisamaasut Danmarkip aningaasaqarnermut ministeria, Nicolai Wammen, sapaatit akunnerini kingullerni ataatsimeeqatigisarpaat. Isumaqatigiinniarnernili Atlantikup Avannaamiunut aningaasaliissutit 30 millionit koruuniusut kisimik pineqarput, danskit aningaasanut inatsisaata imarisai allat soorlu nunatsinni politeeqarnermut, eqqartuussiveqarnermut inuussutissanillu nakkutilliinermut tunngasuusut pineqarnatik.

Nunatsinni susassaqarfiit naalagaaffiup suli akisussaaffigisai aningaasassaalatsisut

Isumaqatigiinniarnerit tamakkiisumik aningaasanik amerlanerpaaffilernagit isumaqatigiinniarnernullu marlunnut, tassa sulianut nutaanut naalagaaffeqatigiinnermut attuumassutilinnut taavalu nunatsinni Savalimmiunilu susassaqarfiit naalagaaffiup suli akisussaaffigisaanut avinnagit isumaqatiginninniutigineqartariaqaraluartut, Aki-Mathilda Høegh-Dam isumaqarpoq.

- Nunatsinni susassaqarfiit naalagaaffiup suli akisussaaffigisaanuinnaq tunngasuusunik isumaqatiginninniuteqarsinnaasuugaluarutta, soorlu nunatsinni eqqartuussiveqarnerup pitsanngorsagassaasup aningaasaliiffigineqarnerunissaanut ilinniartitaanermilu susassaqarfiit naalagaaffiup suli akisussaaffigisaanut tunngasuusunik eqqartueqatigiilluarnerusalernissatsinnut tunngaviusinnaavoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Aningaasallu Atlantikup Avannaamiunut illikartinneqartut amerlanerusariaqartut, taanna isumaqarpoq. Ingammik aningaasat taakkua savalimmiormiullu avinnissaat eqqarsaatigigaanni.

- Atlantikup Avannaamiunut aningaasaliissutaasut 30 millionit koruuniusut qiviaraanni amerlagisassaanngillat, aningaasammi amerlanerusut soorlu inatsiseqarnermut aningaasartuuteqarnikkut kinguaattooruteqarfioqisumut suliassaqarfinnulluunniit allanut naalagaaffiup suli akisussaaffigisaanut soorlu immap assinganik nutarterinermut 100 millionit koruunit pisariaqartinneqarput, Siumumeersoq oqarpoq.

Aamma atuarukAningaasanut inatsit inissittoq: Partiit tamarmik isumaqataapput

Danskit Folketingimi partiivisa Kalaallit Nunaat pillugu oqaaseqartartui nunatsinni susassaqarfiit naalagaaffiup suli akisussaaffigisai danskit aningaasanut inatsisaannut isumaqatiginninniunnerni aamma peqataasalertariaqartut, taanna erseqqissaavoq.

Danskimmi partiivi nunatsinni susassaqarfiit aningaasanut inatsimmut isumaqatiginninniutigisalernissaannik ukkataqanngitsut, taanna isumaqarpoq.

- Tassa politikerit tamatumunnga akisussaasuusut politikerinik tamanna pillugu paasisimasalinnik politikkikkut eqqortumik aalajangiinissamut peqataatitsinngillat.

Danskit Folketingimi partiivisa Danmarkimi suliniutinut ukioq manna isumaqatiginninniutigisassaat katillutik 200 millionit koruuniupput.

Aningaasat isumaqaqatiginninniutigisassaat ukioq manna qaammatit sisamat ingerlareermata aatsaat taama ikitsigipput. Folketingimut qinersineq tamatumalu kingorna naalakkersuisunngortitsiniarluni isumaqatigiinniarnerit sivitsoruttoornerat tamatumunnga peqqutaapput.

Folketingimi ilaasortap IA-meersup, Aaja Chemnitzip, Atlantikup Avannaamiunut aningaasaliissutigineqaqqammertut 30 millionit koruuniusut naammagisimaarpai.

Aningaasaliissutilli taakkua nunatsinni susassaqarfinni naalagaaffiup suli akisussaaffigisaani ingerlatsinermi aaqqitassanut atornagit sulianut nutaanut atorneqassanersut eqqumaffigisariaqartoq, taanna erseqqissaavoq.

Danmarkip aningaasaqarnermut ministeria, Nicolai Wammen, tamanna pillugu apersorniarlugu attavigereerparput.