Aalisarneq pillugu EU-mik isumaqatigissut nutaaq: Nunarput ikinnerusunik aalisagartassiilluni milliuunilikkuutaanik pissarsissaaq
EU Kalaallit Nunaallu septemberip qaammataani isumaqatigiinniareerlutik aalisarnermik isumaqatigiissummik nutaamik 2025-mit 2030-p tungaanut atuuttussamik atsiorput.
EU Kalaallit Nunaata imartaani pisassiissutinik aalisarsinnaajumalluni ukiut tamaasa akiliisarpoq. Isumaqatigiissummi nutaami inerniliussaq naatsumik oqaatigalugu EU-mut aalisagartassiissutikinnerusoqassaaq, Kalaallit Nunaallu amerlanerusunik aningaasanik pissarsiaqassalluni.
Aalisakkat nunarsuarmi tamarmi akiisa ukiuni kingullerni qaffannerat pissutigalugu EU-p tamanna akuersissutigaa. Taamaammat EU pisassiissutinut 7 millionit koruunit missaannik saniatigut akiliuteqartassaaq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat ukiumut 155,6 millioner koruuninik pissarsisassaaq.
Akiliutigineqartartut ukiut tulliuttut ingerlanerini qaffakkiartuaarneqassapput.
Isumaqatigiissutigineqartumi maluginiassaqarpoq: Raajatassiissutigineqartut missingersuutaannaapput.
Raajartassiissutit missingersorneqarnerat naleqqussaatillu arlaqartut
Naalakkersuisut oqarnerat naapertorlugu nunatsinni aalisartunut pisassiissuteqarnerusoqarnissaa pissutigalugu EU-mut pisassiissutit ikinnerussapput.
Taamali pisoqassanersoq suli ilisimaneqanngilaq.
Raajartassiissutigineqartartummi EU-mut Nunatsinnullu ikinnerulersinneqarsinnaapput.
Tamanna pillugu sivisuumik oqallittoqarnikuuvoq: Nungusaataanngitsumik pisassiisarnissamik ilisimatuussutsikkut siunnersuisartut aallaavigineqassappat imaluunniit pisassiissutit naalakkersuisunit aalajangerneqartassappat aamma aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunit?
Aalisarnermut inatsisimmi nutaami siulleq siunniunneqarpoq. EU-mik isumaqatigiissummi nutaami erseqqissaatigineqarpoq, ilisimatuussutsikkut siunnersuuteqarnerit malinneqarluarsinnaanerussamata pisassiissutit allanngortinneqarsinnaasut.
Naleqqussaanerit arlaqartut suliarineqartut
Aqutsinissamik pilersaarutit ullumikkut atuuttut naalakkersuisunut inuussutsissarsiortunullu nungusaataanngitsumik aalisarnissamut ilisimatuussutsikkut siunnersuinermik aallaaveqartitsinissamut pisussaaffiliipput.
Siunissamilu tamakkua aalisakkani assiginngitsuni aamma sumiiffinni assigiinngitsuni amerlanerulissapput.
Naalakkersuisut nungusaataanngitsumik aalisarnissamut ilisimatuussutsikkut siunnersuutit aallaavigalugit aqutsinissamut nutaanik pilersaarusiussappata EU-mut pisassiissutit allanngortinneqarsinnaassapput.
Naalakkersuisut decemberip ulluisa tallimaanni aalisarnermut siunnersuisoqatigiit ataatsimeeqatigissagaat, KNR-imit paasineqarpoq. Aqutsinissamut pilersaarutit ukioq 2025-mi qanoq pineqassanersut tassani aamma oqallisigineqassapput.
Taamaattumik EU-mut pisassiissutit maannakkut atuuttut siunissami pisassiissutigineqarumaartussanut sanilliullugit qanoq assigiinngissuteqartigissanersut suli nalunarpoq.
Isumaqatigiissutigineqartup maanna atsiorneqareersup atuutilernissaanut Naalakkersuisunit aamma EU-mit inaarutaasumik akuersissutigineqaqqaassaaq.
