Norgep avannaani Kalaallit Nunaata kissaataa piviusunngortinneqarpoq
KIRKENES: Norgep avannarpiaani Sør-Varangermi Finmarkenimilu aningaasarsiorneq ingerlalluarpoq.
Tamaani ukiut qulikkaat arlallit kinguariartortoqareersorlu, qimagarlugulu nuuttartoqareersorlu suliffeqarfiit amerliartoqqilerput taamaalillunilu suliffissat amerliartoqqilerlutik. Sumiiffik tamanna allorniusat sanimukaartut Kalaallit Nunaata qeqqaniit avannaanut isorartutigisumik angissusilik, qaqqaanni savimminissaqarlunilu, imartaani uuliaqarlunilu gasseqarpoq. Qaammatillu arlallit umiarsualiviit sikuneq ajormata Ruslandimit, Norgekkut nunarsuup sinneranut, immakkut assartuinermut aamma periarfissiilluni.
Aamma atuaruk Aalisarneq, takornariartitsineq piiaaveqarnerlu matussutissaqartitsisinnaapput
Ataqatigiinnermullu attaveqarfiit, aqquserngit, mittarfiit umiarsualiviillu, Norgep aningaasaliiffigisimasaasa, pitsaaneri pisuullutik sumiiffimmi tamaani siuariartortoqartoq, Sør-Varanger Kommunimi borgmesteri, Cecilie Hansen KNR-imut oqarpoq:
- Attaveqarfiit pisuunerpaagunarput aningaasarsiornikkut siuariartortoqarneranut. Umiarsualivigut pitsaasorujussuupput, niuertuniillu maani suliffeqarfeqalerusuttuni tamanna piumaneqarluni.
Akileraartarneq annikinnerusoq ilinniarnermilu taarsigassarsianit akiligassat isumakkeerfigineqarneri
Norge tamakkerlugu isigigaanni Norgep avannaa ullumi siuariartorfiunerpaavoq. Nalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalingat (BNP) 2014-imi 2013-mut naleqqiullugu 3 procentimik Norgep avannaani qaffappoq, Norgep sinnerani 2 procentip missaaniittoq.
Sør-Varanger Kommunimi meeqqanut tapit qaffasinnerit, sulinermi akileraarutip ingerlatsiviullu isertitaminit akileraarutaa Norgep sinneranut naleqqiullugu annikinnerusoq, suliffeqarfimmik aallartitsinermi akiliut akikinnerusoq ilinniarnermilu taarsigassarsianit akiligassat isumakkeerfigineri neqeroorutaammata ilinniakkaminnik naammasseqqammersut suliffeqarfiillu tamaannga nunnissaat neriuutigineqarpoq.
Aamma atuaruk Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmi ilinniarfiit nutaat
Tamannalu iluatsippoq.
- Tamakkua tamarmik pissutaallutik Norgep avannaanukarnissaq pileriartunngortissimavaat, ilaqutariit meerartallit ilinikkaminnillu naammasseqqammersut soqutiginnilersimallutik. Taamaattumik isumaqarpunga naalagaaffiup piumassuseqarneranut tunngassuteqalaartoq politikkikkut akulerunnikkut aningaasarsiornerup annertunerulernissaanut kissaateqarluni angusaqarneq, Cecilie Hansen oqarpoq.
Pinngortitap atorneqarnissaanut ernumaneq
Norgep avannaani takornariaqarneq aamma annertusiartorpoq arsarnerit misiginissaannik, pinngortitap attorneqanngitsup takunissaanik, arfernik takunissanik pinngortitamillu allanik misigisaqarnissamik noqqaasut amerliartorput.
Iluanaarniapallannissarli pinngortitamillu atornerluinissaq pinngitsoorniarlugu suliffeqarfiit nungusaataanngitsumik pinngortitamullu mianerinninnissamik sakkortuumik piumasaqarfigineqaraluartut, isornartorsiuisoqarpoq.
Norges Naturvernforbund, Norgemi peqatigiiffik nunamik allanngutsaaliuinermik sammisalik, uuliasiornerup sinerissamut qanilligaluttuinnarnera pillugu suliffeqarfiillu amerlinerisa kingorna CO2-mik aniasitsinerup annertusiartornera pillugu pinngortitap avatangiisillu innarlerneqarnissaanik mianersoqqusipput.
