Aalisarneq, takornariartitsineq piiaaveqarnerlu matussutissaqartitsisinnaapput

Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiup Greenpeacep siunnersuisarfik Rambøll Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarneranik misissueqqissaaraluni nalunaarusiornissaanik suliakkersimavaa. Nalunaarusiamilu inerniliussaq Greenpeacep Issittumi uuliasiorluni qillerinissamut akerliuneranut naapertuulluarpoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit naapertorlugit, Kalaallit Nunaata atugarissaanermut matussutissatut 600 millionit koruunit ukiut qulit qaangiuppata amigaatigissavai. Nalunaarusiami aningaasat amigaatigineqalersussat aalisarnikkut, takornariartitsinikkut piiaaveqarnikkullu matussutissaqartinneqarsinnaasut nalunaarusiami tikkuarneqarpoq.

- Misissueqqissaarinitta takutippaa uuliasiunngikkaluarluni isertitassanik pisariaqartun pissarsisoqarsinnaasoq, tamannalu najukkami suliffinnik ataavartunik pilersitsinikkut nunap ilarujussuanilu ineriartortitsinerup ikorfartorneqarneratigut tamanna pisinnaasoq. Imaanngitsoq ukiut qulit qaangiuppata, massakkorpiarli, Henrik Rosenberg Seiding, Rambøll Management Consultingip pisortaa Greenpeacep tusagassiorfinnut nalunaarutaa naapertorlugu taama oqarpoq.

Rambøllimit aamma oqaatigineqarpoq Kalaallit Nunaata nunalerineq piniarnerlu aningaasatigut iluanaaruteqarfigisinnaagai.

- ineriartorneq nammineerluni takkunnavianngilaq, politikkikkulli erngertumik iliuuseqartoqarnissaa pisariaqarpoq, Henrik Rosenberg Seiding oqarpoq.

Nalunaarusiaq Katuami ullumi nalunaaqutap 16.30 tamanut saqqummiunneqassaaq.