Norgemiut immami itisuumi aatsitassarsiorsinnaalernerat nunatsinni avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit uggorigaat

Norgep nunattalu akornanni immap itisuup naqqani aatsitassarsiorsinnaalernissaq Norgemi Stortingimi amerlanerussuteqartut marlunngormat akuersissutigaat.

Akuersissuteqarnerli uggornartoq kukkunerusorlu pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip nunatsinni pisortaa, Malene Lynge isumaqarpoq:

- Uggornarluinnarpoq, immammi itisuup naqqani aatsitassasiornerup kingunerisassai ilisimaneqanngillat. Misiligaalinnginnermilu tamakku misissorluarneqaqqaartariaqaraluartut isumaqarpugut, taanna oqarpoq.

Immap itisuup naqqaniittut aatsitassat, soorlu kanngussak, zinki koboltilu piiarneqarpata Norgep aningaasarpassuarnik iluanaarutigisinnaavai.

Immalli itisuup naqqani aatsitassarsiorneq akerleriiffiuvoq.

Taamatut aatsitassarsioriaatsip avatangiisinut kingunerisinnaasai pillugit ilisimasat ikittut immamik ilisimatusartut avatangiisinullu illersuiniaqatigiiffiit arlallit piffissami sivisuumi uparuartareerpaat. Aammattaaq avatangiisinut sunniutaasinnaasunik suli ilisimasakinneq pissutigalugu aatsitassarsiornissap akuerineqarnissaanut aalajangiinissamut tunngavissaqanngitsoq Norgemi avatangiisinut ministereqarfik uparuaavoq.

Taamaattumik aatsitassarsiorsinnaalerneq aarlerinarpallaartoq Malene Lynge isumaqarpoq.  

- Assersuutigalugu immami itisuumi annertuumik misissuisoqassappat immami pinngortitap ataqatigiinnera mianernartoq sunnerneqassasoq ilimanarluinnarpoq. Kingunissaalu ilisimaneqanngillat.    

- Aalisakkat nerisaat immap naqqaneersut sunnerneqarpata aalisagaqassutsimut kinguneqarnerlussinnaavoq aalisakkallu uumanerat amerliartornissaallu innarlerneqassalluni, taanna oqarpoq.

Norgemiut immami itisuumi aatsitassarsiulerpata nunatta imartaani avatangiisinut tunngasut uumassusillillu innarlerneqarnissaat illersuiniaqatigiiffiup Oceans North Kalaallit Nunaata aamma aarleqqutigigaa pisortaq Jenseeraq Poulsen oqarpoq.

- Norgemiut aatsitassarsiornissamik pilersaaruteqarfigisaanni aatsitassarsiortoqalerpat Atlantikup avannarpasissuani sarfaq aqqusaarneqassaaq. Taanna sarfaq nunatta imartaanut atassuteqarmat Tunumi aamma Kitaani imartaq annertooq aqqusaarneqassapput.  

Aalisarnermut ajoqusiisinnaasoq

Taakku avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit marluk aarleqquteqarnerminni uumasuinnaat kisiisa eqqarsaatiginngilaat. Immamimi itisuumi aatsitassarsiortoqalernerani immami avatangiisinut tunngasut ajoquserneqarpata aalisarneq sunnerneqassaaq, nunattalu aningaasarsiorfiginerpaasaa innarlerneqassalluni.    

- Ajorluinnartumik pisoqarpat immamiittut immallu naqqaniittut mianernartut eriagisassallu annaaneqartussaapput. Pinngortitamiittut uumassusillit annaaneqarpata aningaasarsiorneq aamma ajalusuussaaq, Jenseeraq Poulsen Oceans North Kalaallit Nunaanneersoq oqarpoq.

Malene Lynge nunatsinni WWF-imeersoq aamma taama aarleqquteqarpoq.

- Sunnerneqartussat siulliit tassaapput Tunumi piniartut aalisartullu, taakkulu 100-llu sinnerlugit inuussutissarsiutigalugu piniartuupput. Taanna aarleqqutigaarput. Nunatta aningaasarsiorfia pingaarnerpaaq, tassa aalisarneq, naggataani qanormita sunnerneqassava?  

Unitsitsigallaqqusiniartut

Nunatsinni avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit marluk kisimik aarleqquteqanngillat.

Immami itisuumi aatsitassarsiornissap aallartinnginnerani kingunerisinnaasat paasineqarnissaata tungaanut nunani tamalaani unitsitsigallartoqarnissaanik nunarpassuit soorlu Sverige, Finland, Frankrig aamma Tuluit Nunaat tapersiippput. EU-p nunat ilaasortarisani unitsitsigallartoqarnissaanik piumasaqarnermut ilannguteqqullugit aamma kajumissaarpai.

Piumasaqarnerlu nunatsinni WWF-ip taperserpaa.

- Unitsitsigallartoqarnissaa kissaatigaarput, immamimi itisuumi aatsitassarsiornissap akuerinnginnerani kingunerisinnaasat misissoqqaaneqartariaqarput.

Nunarpullu siuttuusariaqartoq Malene Lynge isumaqarpoq.

- Politikkikkut susoqarnissaa Danmarkip Savalimmiulluunniit aalajangissanngilaa. Nunarpummi tassani siuttuusariaqarpoq, taanna oqarpoq.