Narsarsuarmi inuussutissarsiortut piffissaq kingulleq pissanngatigigaat

Café Narsarsuarmi nipaaqaaq.

Mittarfiup matunerata kingorna najugaqartunut tikeraartunullu neriartorfigineqarsinnaasutuaavoq.

Ammarluni saagueraangat burgeritortoqarsinnaavoq pomfritterilerlugit imaluunniit hotwingsit nachosillu. 

Kisianni imaassinnaavoq ukioq manna kingullermik ammasoq.  

- Suliffiuteqarneq ilungersunarpoq. Aasaq manna ukiup siulianit sanilliullugu inukinneerarsuuvoq, Niviaaluk Lund Amondsen oqarpoq. 

Café Narsarsuarmik piginnittuuvoq, taannalu aataminit Storch Lundimit 2024-mi kingornuppaa aamma Hostel Narsarsuaq siorna kingornullugu. 

Mittarfiup matuneqarneranit innuttaasut ikilingaatsiarsimapput takornariaqannginnerulerlunilu.  

- Ammasarfiit allanngortittariaqarsimavagut aappaagulu takornariaqanngippat tikeraartoqanngippallu aamma allanngortoqanngippat neriniartarfiup ammaannarnissaa apeqqusernarsissaaq, Niviaaluk Lund Amondsen oqarpoq.  

Katersugaasivik kingullerpaamik ammasoq

Narsarsuarmi katersugaasivik 1991-imi ammarneqarpoq. Ukiorlu manna kingullermik ammaratarsinnaavoq. 

- Katersugaasiviup ukioq manna qanoq ingerlannissaa eqqarsaatigereerparput, katersugaasivimmik ingerlatsisoq Ole Guldager oqarpoq.  

Taanna meeraalluni 1970-ikkunni Narsarsuarmukaqqaarpoq, ataataa sikunik alapernaarsuiffimmi taamani sulilerpoq tassanngaanniillu nunatta imartaani sikup tissukarnera malinnaaffigineqartarsimavoq. 

Ole Guldager itsarnisarsiuutut ilinniarsimavoq. Taannalu Narsarsuarmi katersugaasivimmi saqqummersitanik amerlisaasimalluni. Tassani Amerikamiut nunaqarfimmi sakkutooqarfiat siulleq qallunaatsiaallu nunaqarfimmiissimanerat pillugit ilaatigut paasisaqartoqarsinnaavoq. Assi © : Emil Weis / KNR

2005-p missaanni uterluni najugaqaannarnissani aalajangerpaa. Katersugaasivik taamani ingerlatilerpaa illutoqarlu pisiaralugu. Taanna Amerikamiut sakkutooqarfianni aqutsisup 1940-kkut nalaanni najugaqarfigisimavaa.

Ole Guldagerilli inuit ikittuinnaat najugaqarmata katersugaasiviup ammaannarnissaa takorlooruminaatsippaa.

- Katersugaasivimmut isertoqanngingajattarpoq. Nipaaqaaq, Ole Guldager oqarpoq.

Katersugaasivik ukioq manna marlunngornikkut sisamanngornikkullu akunnerni marluinnarni ammatittarpaa, tassa isertukittangaarmat. 

- Tamanna inuuniutigisinnaanngilara. Kisianni uagut maani kisinngoruttut susassareqatigiinnerulernerput nuanneqaaq, Ole Guldager oqarpoq. 

Najugaqartutoqqat kisinngoruttut

Niviaaluk Lund Amondsen Narsarsuarmi peroriartorpoq oqarporlu aatsaat aasaq taamaattoq misigalugu. 

Mittarfiup matunerata kingorna inuit tikerassaarput tamannalu pissutigalugu akunnittarfik apriilimi matusariaqalerpoq.

Matuneqarmat tassani sulisut suliunnaarput. Niviaaluulli suliffeqarfiutini ajornartorsioraluartoq qaqugu matussanerlugu nammineq aalajangersinnaagamiuk nuannaarutigaa.

- Maani namminersortuunera qujamasuutigaara. Mittarfik matummat nuuttariaqarsimanngilanga. Taama periarfissaqarnera pingaaruteqartorujussuuvoq. Ilungersunaraluartoq maaniiginnarsinnaagama qujavunga, Niviaaluk Lund Amondsen oqarpoq. 

Narsarsuarmi mittarfimmi akunnittarfimmilu sulisimasut Narsarsuarmilu najugaqartutoqqat akornanni immikkoortoqartarsimaqisoq Ole Guldagerip aamma oqaatigaa.  

-Maani kisinngoruttut najugaqartutoqaapput. Inuiaqatigiinni qitiupput, Ole Guldager oqarpoq.  

Pissangasut

Blue Ice Explorer Narsarsuarmi unnuisarfiup aappaanik piginnittuuvoq. Tassa John Burfell Jensen ukiuni 31-ni ingerlatsisuusimavoq. 

Narsarsuup 1990-ikkunni pileruttornerani Københavnimiit sapaatip akunneranut pingasoriarluni 200-t missaannik ilaasulinnik timmisartoqartarsimasoq taassuma oqaluttuaraa.

John Burfell Jensenip oqarnera naapertorlugu Narsarsuaq immikkuullareqaaq. Tamaani ikinnguteqarpoq Danmarkimukannginnerminilu tarnikkut nukittorsarfigisarlugu. Assi © : Emil Weis / KNR

Nunaqarfik uummaarissuusimavoq. 

- Takornariaqarnerup tungaatigut isigalugu mittarfiup matuneqarneratigut inuussutissarsiorneq pingaarutilik kipineqarpoq, John Burfell Jensen oqarpoq. 

Taassuma oqaatigaa, siorna 2.800 missaanniittut unnuisimasut:

- Procentit qanoq amerlatiginersut oqaatigisinnaanngilara, kisianni ikileriagaatsiarput.

John Burfell Jensenip ukioq manna Narsarsuarmukarneq qanoq ajornartigilersimanersoq misigereerpaa. Danmarkimiit siumut uterlugulu 6.000 koruunit missaannik akeqartaraluarpoq, ukioq mannali 12.000 koruunit missaannik akeqarpoq. 

- Qanoq pisoqarnissaanut pissangavugut. Ukioq manna iluanaaruteqartoqassappat  amerlassanngillat, John Burfell Jensen oqarpoq.