Narsarsuarmi Amerikamiut sakkutooqarfeqarnissaa ernumassutigineqartoq

Narsarsuarmi innuttaasut 40-t missaannaanniinneranni nunaqarfik nunarsuarmi politikkikkut unammilleqatigiinnermi pingaarutilittut inissisimalerpoq.

Nunaqarfimmi mittarfimmi matuneqarnera pissutigalugu siunissaq qularutigineqareersoq Amerikamiut Narsarsuarmik sakkutooqarfinngortitsinissamut soqutiginninnerat saqqummiunneqarpoq.

- Eqqaamaviuk? Sioorasaaruteqalermata Nuummiippit?, Konkordia Sørensen Gabriel aperivoq. Taanna Narsarsuarmi tikikulasaminik illuaraqarpoq. Taannalu Nuummi niuertarfiuteqarluni.

Taassuma Amerikamiut præsidentiata, Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik tiguaanissamut Amerikamiut sakkutuuinik atuinissaminik mattussiumannginnerani ullut ulappuffiusut innersuussutigai.

- Misigissuseq taanna assigaa, taanna oqarpoq.

Konkordia Sørensen Gabrielip Narsarsuarmi sakkutooqarnerulernani inuussutissarsiornermi suliniuteeqqat nunaqarfimmut uummaarissititsinissaat neriuutigaa. Assi © : Emil Weis / KNR

Trumpip sakkutuunik atuilluni tiguaasoqarnissaa naggataatigut itigartitsissutigaa. Nunatsinnit, Danmarkimit USA-miillu suleqatigiissitaq Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sillimaniarnermi soqutigisaannut atatillugu aaqqiissutissarsiortussaq pilersinneqarpoq.

Narsarsuarmi innuttaasut nunaqarfimmi sakkutooqarnerulernissaa ernumassutigalugulu neriuuteqarfigaat. Taakkulu oqarnerat naapertorlugu sakkutuunik nunaqarfimmukartoqassanersoq tassunga apeqqutaavoq.

Nipaatsoqarnera isumaliuteqarsinnaanissamut inissaqartitsisoq

Amerikamiut Narsarsuarmik soqutiginninnerat Amerikamiut senatiani tusarniaanermi saqqummiunneqarpoq.

Taakkuli eqqaassanngikkaanni qanoq ingerlaneranut paasissutissat amerlanngillat.

- Naalakkersuisunit danskilluunniit tungaanniit paasisaqannginnatta oqaluuserivarput, Ole Guldager oqarpoq.

Taanna Narsarsuarmut 1970-ikkunni tikippoq, taassumalu nunaqarfimmi katersugaasivik ullumikkut ingerlataraa.

Ole Guldagerip nunaqarfimmi siunissaqarunnaarnissani piareersarfigilereerpaa. Assi © : Emil Weis / KNR

Taassuma oqartussat taama pingaaruteqartigisunik pisoqarneranni mianersortumik oqaaseqartarnerat paasisinnaallugu oqaatigaa.

John Burfell Jensenip nunaqarfiup siunissaa pillugu oqallittoqarnerani sakkutooqarnikkut najuuttoqarnissaa initusoq aamma oqaatigaa. Taassuma Narsarsuarmi angalaartunut akunnittarfik sæsonini 31-ni ingerlatsisuuffigaa.

- Tusatsiagarpasuuppummi taakkulu ilalerneqapallaqqittarput, taanna oqarpoq.

John Burfell Jensenip Narsarsuarmi eqqissisimanerup Narsarsuarmi misigisartakkami aasaq manna misiginissaanut piffissaq sivisunerusoq oqaatigaa, siunissarmi qularnarpoq. Assi © : Emil Weis / KNR

Narsarsuarmi innuttaasut nunatta, Danmarkip USA-llu akornanni oqallinnerit qanoq sammineqarnerat pillugu paasissutissarserusupput.

Paasissutissamininnguit saqqummiunneqartut taamaammat innuttaasut akornanni ukkatarineqangaatsiartarput.

KNR-ip oqaloqatigisaasa arlallit oqarnerat naapertorlugu akunnittarfiup apriilimi matuneqartup nanginneqarnissaanut neqerooruteqartitsisoqarnikuuvoq. Storch Lundilli tamanna unitsinneqarsimanerarpaa.

- Illersornissaqarfik aamma susoqarnissaa utaqqimaaqqaassavaat. Sakkutooqarfinngornissaanut naatsorsuuteqartoqangaatsiartoq takutinneqartoq, Storch Lund ukiorpassuarni mekanikeriusoq mittarfimmilu aqutsisuusoq oqarpoq.

Pinngitsaaliissummik nuutsitsisoqarnissaa ernumassutigigaat

Narsarsuarmi innuttaasut arlallit sakkutooqarnerulernissaanut periarfissat pingasut takorloorsinnaavaat: Danskit sakkutuui, Natomeersut Amerikamiulluunniit sakkutuui nuussinnaapput.

Nunaqarfiup siulittaasuata, Mouritz Karlsenip Narsarsuarmi innuttaasut Amerikamiut Narsarsuaq namminneq sakkutooqarfigilissagaluarunikku Narsarsuarmiiginnartinneqarsinnaannginnissartik ernumassutigaat.

KNR-ip innuttaasunik oqaloqateqarneranni aamma tamanna ernumassutigineqarpoq.

- Amerikamiut maani sakkutooqarfiliussagaluarpata uagutsinnut, maani najugaqartunut qanoq piumasaqaateqartoqassanersoq apeqqutaasorujussuuvoq, Piumasaqaatit ima annertutigilersinnaapput uagut angerlarsimapput qimattariaqalissallugu, Storch Lund oqarpoq.

Storch Lundip nunaqarfimmi isertissimasani tamarmik aningaasaliissutigisimavai. Taassuma Amerikamiut illuutiminik tigusissappata aningaasannannissani neriuutigaa. Assi © : Emil Weis / KNR

Ole Guldager aamma taama ernumassuteqarpoq.

- Assersuutigalugu Tysklandimi nunanilu allani susoqarnera takuneqarsinnaavoq. Amerikamiut sakkutooqarfii qanoq ingerlasarpat. Inuiaqatigiit matoqqasuupput. Ungalulersugaapput isaariarujussuaqarlutillu. Akuersissuteqaruit taamaallaat isersinnaatitaavutit, Ole Guldager oqarpoq.

Taanna meeraalluni Amerikamiut suli aqutsinerata nalaani Kangerlussuarmiissimavoq. Taassumalu Amerikamiut sakkutooqarfiannut isertussanut sukannersumik nakkutilliisoqarnera oqaatigaa.

Kunuk Grønvoldip Donald Trumpimut tunngasut tamarmik killissamik qaangiinerusorai. Hotel Narsarsuarmi igaffimmi isortaasimasoq Amerikamiunut qanillerusunngiivippoq:

- USA-p præsidentia nunatsinnik tiguaanissamik oqaaseqareeraluartoq nunatta USA-mik suli ikinngutiginninnera narrujuumminartoq oqaatigisinnaavara. Ajuallannarpoq, Kunuk Grønvold oqarpoq.

Kunuk Grønvoldip Narsarsuarmi najugaqartuarnissani suli takorloorpaa. Taassumami maani eqqissineq immikkut ittoq misigisarpaa. Assi © : Emil Weis / KNR

Narsarsuup siunissaanut tunngatillugu inuussutissarsiornermi suut periarfissaaneri takorusunneruai.

Nalorninermut aammali neriunnermut pissutaasoq

Amerikamiut sakkutuui pillugu qularutiginnittoqarnersoq Nato aamma danskit sakkutuui ammaffigineqarnerupput.

Naalli sakkutooqarnerulernissaa qularutiginnilersitsigaluartoq tamanna aamma neriuuteqalersitsivoq.

Nunaqarfimmi mittarfiup matunerata kingorna susoqarfiunngingajavippoq. Sakkutuunik takkuttoqassappat innuttaasullu najugaqaannarsinnaappata nunaqarfik uummaarissuseqaqqilissasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Niviaaluk Lund Amondsen Narsarsuarmi peroriartorpoq, taassumalu nunaqarfimmi café angalaartunullu akunnittarfik ullumikkut pigai. Taanna KNR-ip oqaloqatigisai allat assigalugit Amerikamiut pillugit ernumassuteqarpoq. Taassumali danskit sakkutuui ammaffigineruai.

- Ataatsimik ernumassuteqarpunga: Amerikamiut sakkutuuiussappata maani najugaqaannarsinnaatitaassanersugut imaluunniit nuutsinneqartariaqalissanersugut. Amerikamiuussappata ersarissaasoqartariaqassaaq.

- Kisianni danskit sakkutuujussappata tamanna ajoriffissaqartinngilara. Taakku tikilluaqqussavakka. Maani uummaaritsitsisoqarnissaa inoqarnerulernissaalu qujassutigissavara, Niviaaluk Lund Amondsen oqarpoq.

Niviaaluk Lund Amondsenip Narsarsuarmi inuunerminik ingerlatsiinnarnissani ilungersuutigaa. Mittarfiulli meeqqeriviullu matuneqarnerisa kingorna siunissaq qaamanngilaq. Assi © : Emil Weis / KNR

Innuttaasut allat KNR-imit oqaloqatigineqartut aamma taama oqarput. Natomiilli sakkutuut Narsarsuarmiunit aamma tikilluaqquneqarput.

Naalakkersuisut: Nunatsinni innuttaasut ilanngutitinneqassasut

Kommune Kujallermi borgmesterip, Malene Vahl Rasmussenip Narsarsuup siunissaanut tunngatillugu aalajangiinissamut nunatta, Danmarkip USA-llu akornanni suleqatigiissitat inerniliissuteqarnissaat utaqqineqartariaqartoq siusinnerusukkut oqaatigaa.

Nunanut allanut ministerip, Lars Løkke Rasmussenip ukioq naatinnagu inerniliissuteqartoqarnissaa naatsorsuutigaa.

Naleqqamit Matte Arqe-Hammekenip nunatta, Danmarkip USA-llu akornanni suleqatigiissitanit suut oqallisigineqarnersut apeqqutiginikuuaa.

Matuni matoqqasuni oqallisiginnittoqartut Naalakkersuisut akissutigaat.

Naalakkersuisulli nunatsinni innuttaasut nunatsinni sakkutooqarnerulernissaanut apeqqummut ilanngutitinneqarnissaat qulakkeerniarlugu allappaat.

Naalakkersuisut tamatuma saniatigut suleqatigiissitani nunatsinni inuit namminneq aalajangiisinnaassuseqarnerat aamma kunngeqarfiup oqartussaassuseqarnera killeqarfeqarneralu suli ataqqineqartut erseqqissaatigaa.

Naalakkersuisut nunatta USA Issittumi illersornissaqarnermi sillimaniarnermilu suleqatiginissaanut piareersimaffigalugu ilanngullugu allappaat.