Naligiissitaaneq pillugit ilisimasanik Instagramikkut siammarterisartoq Cathrine Berendt Nuummi ippassaq saqqummiivoq
Pingaartitat pillugu inuppassuit sukkasuumik ajunnginnerpaamillu oqauttuunniarukkit taava qanoq iliussaavit?
Apeqqut taanna Cathrine Berendtiimut apeqqutigigaanni, taassuma akissutaa tassaavoq: inuit attaveqaqatgiiffii atorllugit.
Taanna sociologiuvoq, allatut oqaatigalugu: kisitsisit atorlugit inuit allat pillugit nassuiaasiortarpoq. Taamatullu sulinermini ajortoqarnera paasilertorpaa.
- Suiaassuseq pillugu kisitsisigut naassuiaatit assigiinngitsorujussuupput, taanna tikkuaavoq.
- Taakkulu siammarterusulerpakka.
Taamaammat Instagrammimi qupperneq ‘Kvinde Kend Din Statistik’, kalaallisut ‘Arnarngaa, illit pillugit kisitsisit ilisimalikkit’-mik taaneqarsinnaasoq 2020-mi pilersippaa. Qupperneq maanna 18.700-nik ilaasortaqarpoq, taannalu nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkanut nersornaammut ukioq kingulleq innersuussaavoq.
Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiinnit qaaqquneqarluni Arnat Ulluanni ippassaq Hotel Hans Egedemi aaqqissuussami Cathrine Berendt saqqummiisunut ilaavoq.
Unammillernartut arfinillit
Nunatsinni naligiissitaanermi pitsanngorsagassat arlallit saqqummiilersinnani tikkuarpai:
Sulisoqarnermi suiaassuseq aallaavigalugu ingerlatsineq, persuttaasarneq, kinguaassiutitigut innarliinerit akissarsiallu naligiinnginnerat pitsanngorsagassatut tikkuagaasa ilagaat.
Cathrine Berendtili naapertorlugu paasissutissat nalunaarsukkat amigaataanerat unammillernartut pitsanngorsagassat annerpaartaraat. Amigaataanerat naligiissitaannerup inissisimaneranik nalileruminaassisitsiinarani, suliniutit allat ingerlanneqarnerannut akorngutaasoq taassuma tikkuarpaa.
- Toraagaqaranimi allannguiniartoqarsinnaanngilaq, oqarpoq nangillunilu.
- Kisianni aamma uanga passissutissanik nalunaarsukkanik suliaqarnermut pikkorissorujussuuvunga.
Akissarsiat assigiinnginnerujussuat
Nunatsinni naligiissitaaneq nunarsuup sinneranut sanilliukkaanni ajorluinnarnerluni?
Apeqqutaavoq suna pineqarnersoq, Cathrine Berendt tikkuaavoq.
- Kalaallit Nunaanni aaqqitassat qiviaraanni akissarsiat assigiinnginnerujussuat siullertut tikkuagassaavoq.
Kalaallit Nunaat EU-mi ilaasortaasuuguni, tassaassagaluarpoq arnat angutillu akornanni assigiinnginnerpaamik akissarsiaqarfiusoq, taanna naqissusiivoq.
Arnat angutillu akissarsiaasa assigiinngissutaat 23 procentiusoq Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfiup oqaatigaa. ilinniartitaanerup qaffasissusaa akissarsiat qaffasissusaanik ersersitsiniarnermi nalinginnaasumik atorneqartarpoq.
Nassuiaalli taanna Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanngitsoq Cathrine Berendt tikkuaavoq:
- Ataatsimummi isigalugu kalaallit arnatai angutitaminnit ilinniagarissaarnerupput, taanna oqarpoq.
Paasisat aallaavigalugit oqallittoqarnissaanik sinnattoq
Akissarsianut tunngasut ilimatusarfigineqarsimanngikkaluartut, assigiinnginnerujussuannut nassuiaataasinnaasut suusinnaaneri pillugit Cathrine Berendt ilimatsaassaqarpoq.
- Nunani allani misissuinerit ataatsimut isigissagaannit sulisoqarnermi suiaassuseq aallaavigalugu ingerlatsinermut tunngasinnaavoq. Arnapassuimmi pisortat ingerlataannit sullipput taakkunanilu akissarsiat ikinnerusarput.
Arnallu angutinit amerlanerusut meerartaarnermi sulinngiffeqartarnerat aamma pisooqataasinnaasoq tukkuarpaa. Naatsorsueqqissartarfiup kisitsisaatai naapertorlugit meerataarnermut atatillugu ullormusiat 85 procentii arnanut tunniunneqartarput.
- Tassa imaappoq arnat atorfeqarnermini ingerlaarnerminni sivisunerusumik annermillu unititsisarput.
Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Britta Keldsen neriuppoq, aaqqissuussaq tallimanngornermi ingerlanneqartussaq, paasisat aallaavigalugit nunatsinni naligiissitaaneq pillugu oqallinnermut tunngavileeqataajumaartoq.
- Isummat aallaavigineqartuassappata paasisat aallaavigalugit oqallinnerup ingerlannissaa ajornakusoorsinnaasarpoq. Oqallinneq paasisanik tunngavilik amigaatigisarparput, taanna oqarpoq.
