Sisimiuni inuit: Nakuusertartut illoqarfimmik aqutsissanngillat
Sisimiuni innuttaasut 16-inik ukiullip, GUX-imi ilinniartup sapaatip akunnerata siuliani peqqarniitsumik nakuuserfigineqarnera aalassassutigaat, suliarli taanna Sisimiuni nakuusernerit arlallit ilagiinnarpaat. Taamaammat innuttaasut 100-t sinneqartut tallimanngormat ualikkut ingerlaaqatigiipput.
Lene Reimer aamma Navaranaaq O. Larsen ingerlaaqatigiinnissamut suliniuteqartuupput.
- Persuttaaneq akuerinngilluinnarparput, Sisimiut illoqarfittut orniginartuutikkusupparput aammalu ilinniariarfittut orniginartuutikkusupparput inuusuttunut, Navaranaaq O. Larsen oqarpoq.
- Aamma oqariartuut taanna, persuttaaneq unitsinneqassasoq, amerlasuut taanna kissaatigigaat nalunngilarput, Lena Reimer oqarpoq.
Nukappiaqqalli 16-inik ukiullip nakuuserfigineqarneranut suliaq illoqarfimmi amerlasuunut sunniuteqarsimasoq takkuni allani aamma ersarippoq.
- Pakatsinarnermik inuusuttoq taamak ukiukitsigisoq unatagaarujussuarmat, inuunerup sinnera naallugu pigisassaq ilaa, eqqaasinneqartualissaaq arlaatigut ikilersimappat ersittumik, Margrethe Kruse Jensen oqarpoq.
Nukappiaraq 16-inik ukiulik nakuuserfigineqarnermi kingorna annertuumik ajoqusersimanini pissutigalugu Danmarkimut Napparsimmavissualiaanneqarpoq. Angut 27-nik ukiulik nakuusernermi suliamut atatillugu pasineqarpoq.
Sisimiut nakuuserfigiusartutut ilisimaneqassanngitsoq
Ingerlaaqatigiinnermilu peqataasut inoqatinut attaveqaatitigut Sisimiormiut nakuusertartuunerarlugit oqallinnermut akerliliillutik aamma illuatungilerusuppaat.
- Sisimiormiut tamatta taamaattuunngilagut, illoqarfipput nuannertorsuuvoq, toqqissisimanartuuvoq aamma tamatta taanna nalunngilarput, Sika Olsen oqarpoq.
Sisimiullu toqqissisimanartuusoq Heidi Ramsøe aamma isumaqarpoq. Taanna aamma ingerlaaqataavoq.
- Ukiorpaaluit Sisimiormiooreernikooriarama, toqqissisimaffigalugulu nunagereernikuugakku, ukiunilu kingullerni taamatut pisoqaqattaarnera akuerisinnaannginnakku soorunami, taamatut aaqqissuussinermut peqataarusussimavunga, taanna oqarpoq.
Taamaammat Sisimiut nakuusertoqartarneranit aqunneqannginnissaa innuttaasunut aamma pingaaruteqartoq, Margrethe Kruse Jensen isumaqarpoq.
- Inuit taakku ikittuaqqat taamatut perulluliortut aquttussaanngilaat illoqarfik, aquttussaanngilaat inuusuttut, taanna oqarpoq.
Borgmesteri: Politiillu oqqatinngilagut
Sisimiuni borgmesteri, Malik Berthelsen (S) tallimanngormat isornartorsiuivoq: Taassuma ammasumik allagaqarnermini politiit Sisimiuni unnuami takussaanerulernissaat kissaatigaa. Sisimiuni inuit ”ukiuni arlalinni nakuusertoqarnera” pissutigalugu piffissami sivisuumi toqqissisimannginnerat pissutigalugu taamaaliorpoq.
- Pisunut ilungersunartunut uteqqiattunut Sisimiuni innuttaasut qatsusseqqapput toqqissisimanatillu. Taamaattumik ilungersunartumik piumasarivarput politiit unnuami takussaanerulernissaat piaartumik sulissutigineqassasoq, Malik Berthelsen ammasumik allakkamini allappoq.
Qeqqata Kommunianiillu nakuusertoqartarneranut pinaveersaartitsinissamut suliniuteqartoqarnissaanik aatsaat suaartartoqanngilaq. Borgmesteri 2022-mi aamma taama oqariaartuuteqarpoq.
Qeqqata Kommuniatali borgmesteria maanna tunuarsimaarneruvoq. Taanna KNR-imit ataasinngornermi ullaap tungaani apersorneqarnermini oqarpoq.
- Isumaqarpunga uani politiillu assortuuttut nipeqartinneqarnaveersaartariaqartugut aamma paaseqqussavara persuttaasoqartarneranut politiilluunniit pisuutinnginnakkit, taanna oqarpoq.
Sisimiuni inuit iliuuseqartoqarnissaanik kimigiiserfigineqarsimalluni borgmesterip nassuerutigaa. Ingerlaaqatigiinnerlu assersuutissaavoq.
- Innuttaasut akornanni annertuumik oqallisigineqarpoq ammasumik. Taamaammat kikkunnit tamanit oqallisigineqarmat isumaqarsimavugut aamma taanna ammasumik pingaaruteqartoq, tassa innuttaasut paasisariaqaraat ingammik sapaatip akunnerisa naanerani unnuakkut sooq politiit angalaarneq ajornersut, taanna innuttaasut paasisariaqarmassuk taamaaliorpugut, Malik Berthelsen KNR-imut oqarpoq.
- Erseqqissaatigissavara Sisimiuni politiit pitsaasumik suleqatigivagut. Aamma tamattaalluta pisut ilungersunartumik isigivagut, tamattalu aamma soqutigisarivarput illoqarfitta toqqissisimasuunissaa.
Politiit suleqatiginnikkusuttut
Sisimiuni politeeqarfik ulloq unnuarlu inoqarneq ajorpoq. Nuummi politeeqarfik kisimi ulloq naallugu inoqartarpoq. Illoqarfinni allani politiit nalunaartoqarneratigut angerlarsimaffimminnit orniguttarput. Imaluunniit politeeqarfiit pisariaqarneranit nammineerlutik naliliisarput, nunatsinni politiit pisortaat, Bjørn Tegner Bay KNR-imut tallimanngormat paasissutissiivoq.
Taanna borgmesteri tallimanngormat ammasumik allakkaminik ”nassiugummik” toorsiniariartoq isornartorsiuinermut akissuteqapallappoq. KNR-imillu allakkatigut akissummi ima allappoq:
- Borgmesteri persuttaanerit amerlanerannut isumakuloqatigaara – kisianni Sisimiuniinnaanngitsoq, Kalaallit Nunaannili tamarmi.
- Ataatsimoorluta persutaasarneq unnuamilu toqqissisimanngittarneq qanoq akiorsinnaanerigut, tamatumanilu politiit qanoq nakkutilliitigissanerannik kommunip isumaa pillugu, politiit Sisimiuni aqutsisua uangalu qanimut oqaloqatiginnikkusuppugut. Kisianni kommuni politiillu toqqaannartumik taamaaliortariaqartut – tusagassiuutit aqqutiginagit.
Politiit pisortaata oqarnera naapertorlugu Sisimiuni unnuami takussaanerunissaanut pissutissaqanngilaq:
- Sisimiuni nakuusertoqarneranik aamma allanik pinerluuteqartoqarneranik nalunaarutiginninnerit Nuummi nunattalu sinnerani pisartut amerlassusaannut sanilliukkaanni Sisimiuni politeeqarfiup ulloq unnuarlu sulisoqartinnissaanut aningaasartuuteqarani politiit isumalluutitik innuttaasunut iluaqutaasumik atorluaraat isumaqarpunga.
