Danmarkip aningaasanut inatsisissaani: Millionilikkuutaat suliniutinut nunatsinnut attuumassutilinnut immikkoortinneqarput

Aningaasat immikkoortinneqartut ilaatigut angalanermut bilitsit Danmarkimi ilinniartunut nunatsinneersunut akikinnerulernissaannut nunatsinnilu katersugaasiviit ilaasa nutaternissaannut atorneqassapput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

novembarip 27-at 2024 10:56

Nutserisoq Hanne Petersen

Danmarkip 2025-mi aningaasanut inatsisissaa sapaatit akunnerata siuliani isumaqatigiissutigineqarpoq, millionilikkuutaallu suliniutinut nunatsinnut attuumassutilinnut tassani aamma immikkoortinneqarput.

Tamanna ilaatigut Danmarkimiit nunatsinnut utimullu angalanerup Danmarkimi ilinniartunut nunatsinneersunut 1000 koruuneqalerneranik kinguneqarataannaavoq.

- Danmarkimi ilinniartut nunatsinneersut 56 procentii taamaallaat ilinniareernerminni nunatsinnut angerlaqqittartut nalunngilarput. Taamaammat Danmarkimi ilinniartuunerminni nunatsinnut attaveqarnerulernissaat angorusulluinnakkatsinnut ilaavoq, Folketingimi ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz taama oqarpoq.

SULINIUTINUT NUNATSINNUT ATTUUMASSUTILINNUT ANINGAASALIISSUTINIT DANMARKIP ANINGAASANUT INATSISAANNEERSUUSUNIT IMMIKKOORTITAT PINGAARNERIT

Danmarkimi aningaasanut inatsisissaq 2025-imiit 2028-mut atuutissaaq. 120 millionit koruunit suliniutinut Atlantikup Avannaamiunut attuumassutilinnut Folketingimi ilaasortat sisamat Atlantikup Avanneersuusuusut isumaqatigiissuteqarnikkut atugassaattut tassannga immikkoortinneqarput.
10,2 millionit koruunit nunatsinni katersugaasivinnik nutarterinermut atorneqassapput.
8 millionit koruunit politiinut pineqaatissineqarsimasunullu inissiisarfinni nakkutilliisunut kalaallisut ilinniartitsinermi atortussanik nutaanik ineriartortitsinermut atorneqassapput.
8 millionit koruunit Danmarkimi kalaallit inatsisitigut isumannaanneruleqqullugit illersuiartorlutik angalasartussanik pilersitsinermut atorneqassapput.
6,4 millionit koruunit Danmarkimi kalaallit angajoqqaat meeraannik allamut inisseeratarnissanik ilaqutariinnut isumaginninnikkut ikiorsiisarfiit suleqatiginerisigut pinaveersaartitsinermut atorneqassapput.
6 millionit koruunit Kalaallit Danmarkimi ilinniartuunerminni nunatsinnut attaveqarnerulernissaannut atorneqassapput.

Allisiguk

Tassa Danmarkimiit nunatsinni mittarfissuit ilaannut utimullu angalaneq Danmarkimi ilinniartunut nunatsinneersunut 1000 koruuniinnaqalertussaassaaq, ingerlaqqinniarunilli nunatta iluani angalanertik nammineq akilertassallugu.

Kalaallit Danmarkimi ilinniartuunerminni nunatsinnut attaveqarnerulernissaasa Danmarkip aningaasanut inatsisissaanni ilanngunneqarnissaa, Folketingimi ilaasortap IA-meersup sallerpaatitaanut ilaavoq. Tassalu 6 millionit koruunit tamatumunnga atugassatut immikkoortinneqarput.

- Kalaallit Danmarkimi ukiuni arlarlinni ilinniartut taamaasillutik ukiumut arlaleriarlutik nunatsinnukarsinnaalissapput. Tamannalu Danmkarimi ilinniareernerminni nunatsinnut angerlaqqittut amerlinissaasa qularnaarnissaanut pingaartuusoraara, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Kulturikkut kingornussavut nunatsinnut utertinneqarlik

Atlantikup Avannaameersunut aningaasaliissutinit immikkoortitani pingaarnernut ilaasuusut 10,2 millionit koruuniupput, taakkualu nunatsinni katersugaasivinnik nutarterinermut atorneqassapput.

Avataarsuummi ujarassua, dinosaurit saarngi kulturikkullu kingornusavut allat Danmarkimi katersugaasiviit ilaanniittuusut nunatsinnut utertinneqarnissaat, Aki-Matilda Høegh-Damip qangali sorsuutigaa.

- Kulturikkummi kingornussatta ilaat Danmarkimi katersugaasiviit ilaanniimmata takusariaannaanngilagut, taamaammat nunatsinnut utertinneqarnissaat pingaartuusoraara.

- Nunatsinni katersugaasiviit nutarterneqarpata kulturikkullu kingornussavut takusariaannaalerutsigit, tamanna imminut ilisimaarinerulernitsinnik oqaluttuarisaanitsinnillu ilisimasaqarnerulernitsinnik kinguneqaqataasinnaavoq. Aammali nunatsinni sumiiffinnut assigiinngitsunut takornariat amerlinerannik aamma kinguneqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

Pisortanut attaveqarneranni illersuisoqartalissasut

8 millionit koruunit Danmarkimi kalaallit inatsisitigut isumannaanneruleqqullugit illersuiartorlutik angalasartussanik pilersitsinermut aamma immikkoortinneqarput.

Aningaasat taakkua ilaatigut Danmarkimi kalaallit pisortanut attaveqarneranni illersuisoqartalernissaannut atorneqassapput.

- Pingaaruteqarpoq taakkua aningaasaliiffigisimasagut inunnut kalaallisut oqallorissunut qallunaatullu oqallorissunut kisianni aamma ilisimasaqarluartunut soorlu inatsisilerinermut kommunini isumaginninnermi immaqa aamma suliaqartarnikkut ilisimasaat imak annertuigisariaqartoq, kalaaleq illersulerunikku nalunngeqqissaartariaqarpaat pissutsit suleriaatsillu qanoq innersut pitsaanerpaamik illersorsinnaaniarlugu inatsisit malillugit kisianni aamma kalaallip soqutigisaa aallaavigalugu. Taava ornillugu taanna kalaaleq sumiiffianut tapersersorlugu illersoriartortassallugu, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Danmarkimi kalaallit angajoqqaat meeraannik allamut inissiinermik suliat kingullertigut oqallisaaqaat. Arsaarinninnerimmi ilarpassui eqqunngitsumik tunngaveqarluni aalajangiiffiusimasutut isiginnittunik Nuummi Københavnimilu akerliussutsimik arlaleriarluni takutitsisoqarpoq.

Aamma atuarukIsumaginninnermut ministeri kalaallit meerartaannik allamut inisseeratarnissamik suliat pillugit siunersioqatiserineqartoq

Taamaammat angalasartussanik pilersitsinissaq, Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut pingaartippaat.

Tassa ukioq manna isumaqatigiinniarnerni angusatik naammagisimaaqaat.

- Danmarkimi aningaasanut inatsisissamit aningasaliiffigitikkusutagut aqqaneq-marluusut tamarmik aningaasaliiffigineqarput. Taamaammat nuannaaqaanga, Aaja Chemntiz oqarpoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam ilaliivoq:

- Nuannaarutigisorujussuuara sivisoorujussuarmik taamannak isumaqatiginninniarnerup kingorna qulit assigiinngitsut aningaasaliiffigisimallugit, tamaavimmik nuannaarutigivagut aamma tulluusimaarutigisorujussuuakka sukataarunnikuugatsigit.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.