Politikkimik naliliineq: Naalakkersuisoqatigiinneq kaffisoqatigiinnermi aalajangiivigineqarsinnaasarpoq

Naalakkersuisoqatigiit patajaapput qinersisoqarnissaalu ilimanaateqanngikkallarpoq. Pissutsilli allanngoriataarsinnaapput. 

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni sapaatit akunneri marluk ingerlareersut aalisarnermut inatsisissap siullermmerneqarnerata kingorna, Ineqi Kielsen, KNR-imi politikkikkut naliliisartoq taama naliliivoq. 

- Naalakkersuisoqatigiit suleqatigiinnerat maannamut patajaatsutut nalilerpara, taanna oqarpoq aalaqqajuttoqarsinnaanerali aamma oqaatigaa: 

- Ataatsimiinnerup naammasiartornera ataatsimiititaliallu sulinerata sivitsoriartornera ilutigalugit ilungersunarsiartortarpoq, aalisarnermut inatsisissap ataatsimiititaliami suliarineqarnera eqqarsaatigalugu Ineqi Kielsen oqarpoq. Inatsisissaq maajip arfineq-pingajuani aappassaaneerneqassaaq. 

Naalakkersuisoqatigiit Inuit Ataqatigiit aamma Siumut amerlanerussuteqarluarlutik, ilaasortanit 31-nit 20-nik ilaasortaatitaqarnerat nukittuumik inissisimasutut oqaatigineqarnerannut peqqutaavoq.

Allanngupallattarpoq 

Allanngortoqarnissaanulli annertuumik pisoqartariaqanngilaq. 

- Imminnut sunnertaattarput ilalersorlutik. Politikeri nukittooq oqarpat: "Inatsit taanna uanga tapersernianngilara", taava taassuma kammalaatai malittaalu malinnaassapput. 

Taamaaliortoqalersaarnerali oqaatigiuminaappoq. Taamaliunnginnermili tipisiuisoqartarpoq, isumassarsiatsialaanersoq nalilerniarlugu. 

- Isumaqataanngitsut iluatsitsinngitsoorumanatik imaluunniit isumaqataanngitsunik nersualaarneqarnissartik paasiniarlugu, ilaasortanik allanik amerlanertigut isumaqatiginninniareersimasarput. Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat iluatsinniakkami nalorninassusaanik nalilersuisarput, kisianni ilaasortat akornanni oqaloqatigiinnikkut aamma inissiisoqartarpoq, Ineqi Kielsen oqarpoq. 

Oqaloqatigiinnerilli taakku Inatsisartut ataatsimiittarfianni pineq ajormata tusagassiortullu ungasilliillugit pisarmata, qanoq oqaloqatigiinnerit pisarnersut oqaluttuariuminaappoq. 

Oqallinnerillu taamaattut kaffisoqatigiinnerni, unnukkorsioqatigiinnerni nallukattaannernilu ingerlanneqartartut politikkimik naliliisartup oqaatigaa:

- Oqaloqatigiinnerni taamaattuni pisorpassuaqartarpoq, taamaaliornerillu ersittumik pineq ajorput gruppilli iluanni pisarlutik. 

Illuatungiliuttut aamma sunniiniartarput 

Ilutigitillugulu illuatungiliuttut naalakkersuisooqatigiinnik sapinngisaminnik avissaartuutitsiniarlutik kimigiisertuartartut, Ineqi Kielsen naliliivoq. 

- Inatsisissatut siunnersuummut akerliulersitsiniarlutik illuatungiliuttut naalakkersuisoqataasut ilaasortaannik ataasiakkaanik sunniiniarlutik ingerlatsisarput. 

Taasivissalli saqqummiunneqanngikkallarnissaat taassuma ilimagaa: 

- Qaammatip ataatsip matuma siorna aperisimasuugussinga qinersilivinnerput ilimagalugu akisimassagaluarpunga. 

- Maannali ataatsimiinnerup aallartinnerata kingorna aalisarnermut inatsisissaq ilaasortanit eqqartorneqareerpoq, qinersinissallu ilimanaateqarpallaarunnaarneranik naliliivunga. 

Aalisarnermut inatsisissap samminneqarnerata kingunerisaanik politikerit ilaasa inuiaqatigiinnit maanna nuannarineqarpallaarunnaarsimanerat, qinersinissamut ilimasukkunnaarnermut peqqutaasoq, Ineqi Kielsen tikkuaavoq: 

- Eriup (Jensen, aaqq.) Mútelluunniit (B. Egede, aaqq.) qinersisoqarnissaa aalajangersinnaavaat. Erik tapersersuiunnaarsinnaavoq imaluunniit Múte qinersisoqarnissaanik suaaruteqarsinnaavoq. Qinersinissamulli eqqarsalinnginnermi Mútep naalakkersuisoqatigiivi ajunngitsumik inissisimasariaqarput, taanna oqarpoq oqaatiginiakkamilu siunertaa ima naqissuserlugu: 

- Aalisarnermut inatsisissap inatsisissallu allat siunnersuutigineqartut ataatsimiinnermi uani suliarineqanngitsoorsinnaanerat pinaveersaartissavaat.