Siumup qinigassanngortitaa: Naalagaaffik nunatsinnut milliardinik taartisiaqartitsisariaqarpoq
USA-p nunatsinni sakkutooqarfeqarsinnaanerata Danmarkimit ukiorpassuarni akuerineqarsimaneranut taartisiassaqarnissaq piumasarineqartariaqarpoq. Siumut sinnerlugu Folketingimut qinigassanngortittoq Jens Erik Kirkegaard taama isumaqarpoq.
Danmarkip ukiuni qulini ukiumut 250 millionit koruuninik nunatsinnut akiliuteqarnissaa siunnersuutigaa – tassalu naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit saniatigut katillugit 2,5 milliardit koruunit. Ukiullu qulit ingerlareerpata aningaasat amerlassusaat nalilersuiffigeqqinneqassaaq.
AAMMA ATUARUK Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip annaaneqarnera
- Kalaallit Nunaat qitioqqippoq issittumi pissaanileqqusaannermi. Ilaatigut qallunaat illersornissamut ministeriat timmisartunik sorsuutinik milliardilikkaanik akilinnik pisinissamut pilersaarpoq. Naak nuannaarutigigaluarlugu Kalaallit Nunaat illersornissamut isumaqatigiissuteqartoq, avataaniit serlersaarneqassagaluarutta saassunneqarlutaluunniit, Jens Erik Kirkegaard taama oqarpoq.
Timmisartunut qaartartulisartunut, mingutsitsinermut pinngitsaaliillunilu nuutsitsinernut taartisiaqartitsinissaq
Taartisiaqartitsinissami, assersuutigalugu Avanersuarmi pinngitsaaliilluni nuutsitsisoqarsimanera 1900-kkullu qiteqqunnerini atominik qaartartulianik saassusisoqaratarsinnaanera mingutsitsisoqarsimaneralu pineqarput.
Aammali Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutinut ukiuni kingullerni annaaneqartunut, nunattalu karsianut millionerpassuarnik annaasaqartitsisunut taartisiaqartitsisoqassaaq.
Tamakkulu tunngavigalugit taartisiassat ukiumut 250 millionit koruuninut amerlassusilerneqartut, Jens Erik Kirkegaardip oqaatigaa.
AAMMA ATUARUK Tiden er inde til en undskyldning
Siumup taartisiaqartitsinissamut Folketingimi partiinit saamerlernit tapersorneqarnissani sulissutiginiarpaa
Amerikamiut nunatsinniinnerinut taartisiaqartitsinissaq danskit naalagaaffiata arlaleriarluni sulissutigisimagaluarpaa.
Assersuutigalugu Naalakkersuisut Lars-Emil Johansenimit siuttuuffigineqartut danskillu naalakkersuisuisa Nyrupimit siuttuuffigineqartut 1997-imi isumaqatigiissutigaat Avanersuarmiut 1953-imi pinngitsaalillugit nuutsitaanerinut taarsiissutitut danskit akiligaannik Qaanaami suluusalinnut mittarfiliortoqassasoq.
Aamma Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa 2018-imi isumaqatigiissutigaat Amerikamiut nunatsinni sakkutooqarfigisimasaanni saliinissamut 180 millionit koruunit atorneqassasut.
Aammattaaq Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissummut 2014-imi annaaneqartumut USA-p taarsiissuteqarnissaa nunatta Danmarkillu peqatigiillutik sulissutigisimagaluarpaat. Tamannali maannamut iluatsinneqarsinnaasimanngilaq.
Taamaammat – siornatigullu pisimasut eqqarsaatigalugit – Danmark akiliisariaqarpoq, Jens Erik Kirkegaard taama isumaqarpoq.
- Inunnut avatangiisitigullu ajoqusiinerit ima amerlatigipput, pissarsiarineqarsimasut nunatsinni pisassarisatsitut takorluukkatsinnut matussutigineqarsinnaanatik.
AAMMA ATUARUK Sakkutooqarfiusimasut salinneqarnissaannut immikkoortinneqartut amerlineqartut
Danmarkimi partiit arlallit, ilaatigut Socialdemokraatit, USA-p nunatsinniinnerata nunatsinnit iluaqutigineqarnerusariaqarnera oqaatigisimavaat. Taamaammat Danmarkip nunatsinnut taartisiaqarnissaa pillugu isumaqatigiissuteqarnissamut partiinit talerperlernit tapersersorneqarnissani Jens Erik Kirkegaardip Folketingimut juunip tallimaani isissagaluaruni sulissutiginiarpaa.
- Taamaammat sammisat qaqilertikkusutagut pillugit danskit partiivinik isumaqatigiissuteqarnissamut periarfissagut pitsaasuupput. Folketingimullu qinigaassagutta isumaqatigiinniutigisassatta ilagissavaat, Jens Erik Kirkegaard oqarpoq.
