Naaja Nathanielsen: Aningaasanut inatsisissami kikkut tamaasa nuannaartinneqarsinnaanngilat
- Kikkut tamarmik nuannaarutissaannik aningaasanut inatsisilioruminaappoq. Aningaasammi naammanngillat. Kissaatiminnik pissarsinngitsoortoqartuaannassaaq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen KNR-mut oqarpoq.
Naalakkersuisut aningaasanut aappaagumut inatsisissatut siunnersuusiartik, 71 millioninik amigartoortussatut missingersugaq, sapaatit akunnerisa marluk siulianni saqqummiuppaat.
AAMMA ATUARUK Aningaasanut inatsisissaq sukannerfiusorujussuussaaq – meeqqalli inuusuttullu qitiutinneqassapput
Illua-tungiliuuttut Demokraatit Naleqqallu siulittaasuisa, Jens-Frederik Nielsenip Pele Brobergillu siunnersuut isoraat. Taakkua inuussutissarsiutinik nutaaliortoqannginneraallutik isornartorsiuipput.
- Taava sunik tiguussaasunik eqqarsarnersut utaqqiinnartariaqassavakka, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Taakkua kisimik pakatsinngillat. SIK-p siulittaasuata Jess. G Berthelsenip aningaasat karsimut isertussat amigarai. Sulisitsisuni pisortap, Christian Kjelsenip aningaasarsiornerunissaq siunnersuummi aamma amigaatigaa.
Naalakkersuisut: Meeqqat salliussapput
Naalakkersuisut kissaatit taakkua pingaarnerutinngikkaat Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. Nunammi karsia aningaasameeqisoq aningaasaateqarnerulissappat meeqqat atugarissaarneruleqqaartariaqartut taanna isumaqarpoq.
- Meeqqanut inuusuttunullu suliniutit karsimut aningaasaqarnerulersitsissapput. Aningaasaqarnerup kisimiitillugu isiginissaa mianerisassaavoq. Meeqqanut maanna ilungersortunut aningaasaliigaanni, taava taakkua aamma inersimalerunik tunniussaqarluarsinnaanerussapput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Illuatungiliuttut: Aningaasanut inatsissatut siunnersuummi nutaaliortoqanngilaq
Meeqqanut inuusuttunullu tarnikkut nappaatilinnut katsorsaavimmik immikkoortortaqarfeqalernissaq ilaatigut siunnerfiuvoq. Taanna ukiumut 8,7 millioninik aningaasartorfiussangatinneqarpoq.
Nunap karsianut 7,5 milliardit koruunit isertussatut missingersorneqarput. Taakkua 58 procentii naalagaaffimmit tapiissutineerlutillu EU-mit isumaqatigiissutininngaanneersuussapput.
