Kalaallit naalagaaffimmit sumiginnagaasut, naapertuuttumik pineqarnissartik angujumallugu, naalagaaffik eqqartuussivimmut suliassanngortitseqqaartariaqartutut misigisimanerat naapertuuppa?

Naaja H. Nathanielsen (IA) ministeriunermut Folketingip ataatsimiittarfiani apeqqarissaarnermi sivitsukkami pingasunngormat taama oqarpoq. Folketingimut qinersinerup kingorna siullermeerluni apeqqarissaartoqarmat.

Danskit naalagaaffiannut eqqartuussinissaq ukiaru aallartissaaq. Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t katillugit 3,2 millionit koruuninik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat. Taakkua naalagaaffik 2023-mi eqqartuussivimmut tunniuppaat.

Arnat katisimanngitsut qitornaat kinguaariinni arlalinni - arnallu katisimanngitsut namminneq -  allanit pisinnaatitaaffikinnerupput. 
Nunatsinni meeqqat uersakkat, inatsit nuna tamakkerlugu 1974-imi  allanngortinneqarnissaa sioqqullugu, ataatassarsiornissaat pisussaaffigineqanngilaq.

Aammattaaq Kalaallit Nunaannit qitornavissianngortinneqarsimasut sisamat, danskit naalagaaffiat apeqqusernartumik tunngavilimmik qitornavissianngortitsisimasutut eqqartuussivimmut suliassanngortippaat.

Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu, danskit naalakkersuisui utoqqatsinnginnerat taarsiissuteqannginnerallu "ataqqinninngitsuliorneruvoq“.

- Politikkikkut akisussaaffimmik tigusisinnaanissamut, utoqqatsersinnaanissamut taarsiissuteqarsinnaanissamullu naammattumik ilisimasaqalereerpugut taamaalillutalu qamuuna ikerisamik mamisaanissaq aallartissinnaallutigu ingerlariaqqillutalu.

- Maannakkut isumaqarpunga ajornartorsiut aaqqiiviginiarsarinagu kinguarsartoqartoq. Maannakkullu sooq aalajangeriarluni utoqqatsertoqannginneranut pissutissaqarluarsorinngilara, taanna KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.

Utoqqatsernissamut piffissanngortoq

Danmarkimi naalakkersuisut toqqammavissaanni allassimavoq, qitornavissianngortitaasimasut inatsisitigullu ataataqanngitsut pisortatigoortumik utoqqatserfigineqarnissaat danskit naalakkersuisuinit isumaliutersuutigiumagaat.

Tamanna inatsisitigut ataataqanngitsut qitornavissianngortitaasimasullu pillugit immikkut nalunaarusiaq, ukiup naannginnerani naammassineqareersimasussaq, tunngavigalugu pissaaq.

Tamanna misissuinerup oqaluttuarisaanermut pingaarutillip, danskit naalakkersuisuisa nunatsinnilu naalakkersuisut 2022-mi aallartinneqartussatut isumaqatigiissutigisaannut ilaavoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit oqaluttuarisaanermi pisut aatsaat qulaajarneqalinngillat. Ilisimatusartut eqimattaasut, Kalaallit Nunaannit kissaatigineqartoq aallaavigalugu, qulaajaaneq 2011-mi tunniuppaat.  

Taamaattumik tamanna pillugu naammattumik ilisimasaqartoqareerpoq, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.

- Oqaluttuarisaanermi pingaarutilimmik qulaajaanermi suliamut aallartinneqartumut nersorinnippunga. Ilisimatusartulli taama suliaqartut marlunnik immikkoortunik nalunaarusiornissaat utaqqigaanni, taakkununnga akisussaaffiliinerujussuuvoq. 

- Tamanna politikkikkut akisussaaffiuvoq, politikkikkut aalajangiineruvoq, taanna oqarpoq.

Aammattaaq IA-mi politikerip ministeriunerup arnat spiralimik kanngunartuliornermi eqqugaasut, suliaq pillugu qulaajaanerup naammassineqannginnerani utoqqatserfiginiarlugit aalajangernera erseqqissarpaa.

Utoqqatserneq Nuummi septembarimi katerisimaartitsinermi siorna pivoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsunut qitornavissianngortitaasimasunullu aamma taamaaliortoqartariaqarpoq, taanna nangippoq.

- Maannakkut utoqqatsernissamut taarsiiviginninnissamullu piffissanngorneranut ilisimasagut naammapput, tamannalu ullumi aqaguluunniit pinnginnissaanut pissutissaqarsorinngilara, Naaja H. Nathanielsen nangippoq.

Suleqatigiilluarnissamut tunngaviusoq

Ministeriunerup Mette Frederiksenip Naaja H. Nathanielsenip apeqqutaanut qulaajaanermik oqaluttuarisaanermut pingaarutilimmik suliaqarneq akissutimini erseqqissaqqammerpaa.

Taanna Folketingip ataatsimiittarfiani oqarpoq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu oqaluttuarisaaneranni immikkoortut taartut qulaajarneqarnissaat nammineq sulissutigisimallugu.

- Ullumikkut suleqatigiilluarsinnaassagutta, sapiissuseqarluta isiginngitsuusaagaqarnatalu taamaaliornissarput pisariaqarluinnarpoq. Tamanna inuiaqatigiittut akiitsoraarput, aammali isumaqarpunga tamanna ullumikkut suleqatigiilluarnissamut attaveqarluarnissamullu tunngaviusoq, Mette Frederiksen nangippoq.

Mette Frederiksen Folketingip ataatsimiittarfianni oqaluttoq. Assi © : Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix

Arnat spiralinik kanngunartuliorfigineqarsimasut ilaasa 143-t, naalagaaffik inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerarlugu eqqartuussivimmut marsimi 2024-mi suliassanngortippaat.

Mette Frederiksenip arnanut suliami spiralilersuisimanermut tunngasumi pineqartunut siorna septembarimi utoqqatsernerminut atatillugu oqarpoq, danskit naalakkersuisuisa saammaasseqatigiinnissamut aningaasaateqarfik pilersikkusullugu.

Saammaasseqatigiinnissamut Aningaasaateqarfik arnanut suliami spiralilersuisimanermut tunngasumi pineqartunut aningaasanik taarsiiviginninnissamut aamma “kalaallit allat kalaaliunertik pillugu sumiginnagaasimasut assigiinngisitsinermillu misigisaqartuartut aningaasatigut taarsiivigineqarnissaannut atorneqassaaq.

Arnat spiralinik kanngunartuliorfigineqarsimasut taarsiivigineqarsinnaanissaannut inatsisissatut siunnersuut Folketingimi tuaviuussatut sisamanngornermi saqqummiunneqarpoq.

Saammaasseqatigiinnissamulli Aningaasaateqarfik inatsisissatut siunnersuummi taaneqanngilaq. Saammaasseqatigiinnermut Aningaasaateqarfissaq pillugu KNR-ip Mette Frederiksen apersussallugu misissorpaa. Ministeriuneqarfilli isumaginninnermut ministereqarfimmut innersuussivoq.

Isumaginninnermut ministeri, Monica Rubin allakkatigut ima akissuteqarpoq:

- Inatsisitigut ataataqanngitsut meerarsiartaarineqarsimasullu oqaluttuaat soorunami attortissutigisorujussuuakka. Pisut artornartupilussuusut nalornisitsisimasullu paasisinnaavara. Taamaammat danskit naalakkersuisuinit paasisaqarnissamik, paasineqarnissamik naalakkersuisullu isummernissaannik pisariaqartitsineq paasisinnaavara. Taamaammat danskit naalakkersuisui inatsisitigut ataataqanngitsunut meerarsiartaarineqarsimasunullu pisortatigoortumik utoqqatserneq pillugu isummerniarput. 

Danskit peqqissutsimut ministeriata Ida Aukenip oqarnera naapertorlugu, suliami spiralilersuisimanermut tunngasumi taarsiiviginninnerit siulliit ukiaru tunniunneqarsinnaapput.