Naaja H. Nathanielsen nalunaarusiap isumaqatigiinngissutaanera pillugu: - Soorunalimi pakatsinarpoq

Inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisup, Naaja H. Nathanielsenip (IA), spirali pillugu nalunaarusiap nutaap saqqummiunnissaanut utaqqinissaq pitsaanerutippaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

marsip 19-at 2026 13:24

Nutserisoq Medea Olsen, Tabetha Kreutzmann, Connie Fontain

Naaja H. Nathanielsen (IA), Inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisoq ulluni makkunani isiginiarneqaqaaq. Spiralimi pillugu nalunaarusiaq spirali pillugu suliamut tunngasunik apeqquterpassuarnik pilersitsisoq naalakkersuisoqarfianiippoq.

Nalunaarusiaq naalakkersuisunit ukiup aappaata affaata matuma siorna suliakkiutigineqartoq, februaarip aallartinnerani naammassivoq. Immikkut ilisimasallit kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindilikkuutaat spiralilersorneqarmata inuit pisinnaatitaaffiinik qanoq unioqqutitsisoqarsimanersoq misissorpaat – minnerunngitsumillu una: Inuiannik nungusaanerua?

Aamma atuarukSpirali pillugu isumaqatigiinngitsoqarnera pillugu nalunaarusiaq kinguartinneqartoq

Nalunaarusiaq tamanut suli saqqummiunneqanngilaq sulilu qaammatini arlalinni utaqqisinnaassuseqartariaqarpugut. Naaja H. Nathanielsenimmi oqarnera naapertorlugu, immikkut ilisimasallit akornanni isumaqatigiinngissuteqarnerup kingorna, immikkut ilisimasallit marluk eqimattami suleqataajumajunnaarput.

Taamaattumik naalakkersuisut nalunaarusianik marlunnik, ilisimatusartunit allanit nalileqqaagassanik, maanna tigusaqarput. Tamatuma saniatigut, immikkut ilisimasallit akornanni “nunarsuarmi politikkikkut pissutsit ernummateqarnerat” tusagassiuutinut nalunaarummi allaqqavoq.

Naalakkersuisut spiralilersuinermik qulaajaaneq aallartikkaat

Naalakkersuisut 'spiralilersuisoqarnerani suliami inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut' aamma naartunaveersaasersuisimanermut suliamik taagorneqartup misissuiffigineqarnissaat 2024-mi aggustimi aallartippaat.
Misissuinermi spiralilersuisoqarnerani inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanersoq misissorneqarpoq, misissuinermi apeqqutit inatsisilerinermut tunngasut soorlu inuiannik nungusaasoqarsimanersoq aamma misissuiffigineqarput.
Misissuineq naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissitaattulli nakerisarsiunngitsumik qulaajaasoqarnerata saniatigut ingerlanneqarpoq. Naaja H. Nathanielsenip (IA) oqarnera naapertorlugu apeqqutit tamakkua nakerisarsiunngitsumik qulaajaanermi ilaatinneqannginnerat pissutigalugu naalakkersuisut nammineq misissuisitsinertik aallartippaat.
Misissuinermi nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut pillugit suliat 1992-ip kingorna, tassa nunatta peqqinnissaqarfimmik akisussaaffeqalernerata kingorna pisut aamma ukkatarineqarput.
Nalunaarusiaq 2025-mi maajimi tunniunneqartussaagaluarpoq, kinguaattoorlunilu. 2026-milu februaarimut kinguartinneqarluni.
Ilisimatuut misissuisussat tassaapput eqqartuussissuserisoq, Dalee Sambo Dorough, eqqartuussissuserisoq, Jonas Christoffersen, tarnip pissusianik ilisimatooq Kommune Qeqertalimmilu tarnip pissusianik ilisimasallit pisortaat, Jensine Nedergaard kiisalu ilisimatooq Miriam Cullen.
Immikkut ilisimasallit eqimattat akornanni isumaqatigiinngitsoqarnerata kingunerisaanik immikkut ilisimasallit marluk eqimattamit aappaa decembarimi aappaalu 2026-mi januaarimi aniniarlutik aalajangerput. Taakku nalunaarusiamik immikkut tunniussaqarput. Naalakkersuisut taamaalillutik nalunaarusianik marlunnik tigusaqarlutik. Immikkut ilisimasallit sorliit eqimattamit aninersut allassimanngilaq.

Allisiguk

Naaja H. Nathanielsenili aperineqarami nalunaarusiap kinguaattoornera nunatta, Danmarkip USA-llu akornanni ajornartoornermut attuumassuteqannginnerarpaa.

Ilisimatusartut nunarsuarmi politikkikkut pissutsinik isumakuluuteqarnerat nalunaarusiaanut sunniuteqarsinnaava?

- Naami, taamaassorinngilara. Suliaminnut ilisimasaqarluarlutillu ilinniagartuujupput pikkorissut, suliassartillu naammassivaat. Saqqummersinneqartut assortorneqarsinnaannginnissaat qulakkeerniaannarnikuuarput, taamaalilluta suliaq ajunngitsuunersoq ajortuunersorluunniit oqallisigisariaqassannginnatsigu. Taamaattumik allamut ingerlateqqeqqaartariaqarparput.

Nalunaarusiap matuma ajornartorsiuteqartoqaleruttornerani saqqummersinneqarnissaa ernummatigaajuk?

- Naami, pissutsit immikkoortissinnaasariaqarpavut. Suliaq ilungersunarpoq qulaajarneqarnissaalu kissaatigaarput, suliarlu oqaluttuarisaanitsinnut ilaavoq. Pissutsit atorneqartut pissutigalugit tamanna allanngortariaqarsorinngilara.

- Nalunaarusiani allassimasut nunarsuarmi politikkimut attuumassuteqanngillat. Isumaqarpunga pisariaqanngitsumik immitsinnut killilernaveersaartariaqartugut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Atuartartut namminneq aalajangissagaat

Nalunaarusiat marluk immikkullu ilisimasallit akornanni isumaqatigiinngissuteqarnerit eqqarsaatigalugit nalunaarusiaq sorleq pingaarnerunersoq pillugu apeqqut piulerpoq.

Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu immikkut ilisimasallit tassaapput aallaqqaammut pilersinneqartut, maannalu immikkut ilisimasalinnik marlunnik inuttaqartut.

- Allalli sunniuteqarsinnaanerat killilerusunngilarput, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Taamaattumik nalunaarusiat marluk assigiinngitsut, tamarmillu immikkut pissutsit tamakkiisumik paasinissaannut iluaqutaasut, tiguniarlugit aalajangerpugut. Taava atuartartut nalunaarusiani taakkunani suna pingaaruteqarnersoq namminneq aalajangissagaat eqqarsarpunga.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4.000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq arnat 354-it misigisimasatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Nunarput Danmarkimi taamani amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip , qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu 2022-mi saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit 1992-imi akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-anni malunnartinneqarpoq.

Allisiguk

Immikkut ilisimasallit isumaqatigiinngissuteqarnerat misissuinermik tunngavissaarutsitsiva?

- Taama isumaqanngilanga. Ilisimatusartut periaatsit allallu pillugit isumaqatigiinngittarnerat oqaluttuarisaanermi qaqutigoortuunngilaq. Suliami matumani taama pisoqarmat soorunami pakatsinarpoq, taamaattoqarnissaami kissaatiginngikkaluarpara. Tamannali pissutigalugu nalunaarusiaq ilanngarneqanngilaq, taanna oqarpoq.

Partiit politikkiinut tunngassuteqanngitsoq

Naak nalunaarusiaq suli saqqummersinneqarsimanngikkaluartoq, Folketingimut qinersinermi qitiulerpoq. Tassami kalaallit folketingimut ilaasortaatitassaat nutaat marluk marsip ulluisa 24-anni qinerneqassapput.

Tamanna pissutigalugu Siumup qinigassanngortitaata Ineqi Kielsenip arlaleriarluni nalunaarusiap tamanut saqqummiunneqarnissaa piumasaraa. Ineqi Kielsenimi paasissutissanik pingaarutilinnik politikkikkut pingaarnersiuinermut sunniuteqarsinnaasunik imaqartoq isumaqarpoq.

Naaja H. Nathanielsenili nalunaarusiat tamanut maanna saqqummiunneqartariaqanngitsut isumaqarpoq.

- Nalunaarusiap sorliup eqqortuunera pillugu oqallinnianngilagut. Taamaattumik ilisimatusartut peqatigalugit allaaserisat misissueqqissaartunit nalilersorneqarnissaat isumaqatigiissutigaarput, tamannalu ilisimatusarnermi nalinginnaasorujussuuvoq, taanna oqarpoq.

Naaja H. Nathanielsen aamma qineqqusaarpoq. Taannami Inuit Ataqatigiinnit Folketingimut qinigassanngortippoq.

Immikkut ilisimasallit uku misissuiffigaat

Immikkut ilisimasallit eqimattat ukuninnga misissuinissamut suliakkinneqarput:

Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq.
Spiralilersuineq pillugu suliaq arnanut kinguaariinnut arlalinnut qanoq sunniuteqartigisimanersoq.
Suliaq arnanut qanoq kinguneqarnersut suliarlu inuiaqatigiinnut qanoq sunniuteqarnersoq.
Nunat inoqqaavisa arnallu namminneq timiminnut pisinnaatitaaffeqarnerat qaangerneqarsimanersoq tamannalu qanoq kingunerluuteqarnersoq.
Peqqinnissaqarfiup 1992-imi akisussaaffigineqalernerata kingorna peqqinnissaqarfimmi sulisut assersuutigalugit niviarsiaqqanut arnanullu akuersititseqqaaratik naartunaveersaasersuisimanersut.
Spiralilersuinermik suliaq arnanut eqqugaasimasunut ullumikkut qanoq sunniuteqarnersoq.
Suliaq inuannik nungusaanermut taaguuteqartumut naapertuunnersoq, tassunga Naalagaaffiit Peqatigiit inunnik nungusaasoqarnermut atatillugu isumaqatigiissutaannut naapertuuttumik nungusaaniartoqarsimanersoq ilanngullugu.

Tusarfik: Naalakkersuisut - Inuutissarsiornermut, Nukissiutinut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik

Allisiguk

Ineqi Kielsenip ilisimasaq una pingaaruteqartoq politikkikkut oqallinnermi apeqqutigisaa isumaqatigaajuk?

- Naamik, apeqqut una folketingimut qinigassanngortinnermi iluaqutiginiarlugu saqqummiunneqassanngitsoq isumaqarpunga. Sammisaq ilungersunarluinnarpoq, partiip politikkianut attuumassuteqanngilaq. Tamatuma qulaajarneqarnissaa partiit tamarmik isumaqatigiissutigaat.

- Taamaammat saqqummiussassat marluk isumaqatigiiffiusut ilaannakortumik naammassineqarsimasut saqqummiukkusunngilakka. Saqqummiunneqartussat tutsuiginartumik tunngavissaqarluarnissaat suleriaaserineqartorlu massakkorpiaq pisunut naleqqiullugu oqaluttuarisaanitsinnut pingaaruteqarnerusoq isumaqarpunga.

Politikerit ilaasa paasissutissamik namminneq pissarsiarisinnaanngisaminnik tigummiaqarnerit naammagisimaanngikkaat paasisinnaaviuk?

- Una partiimi politikkimut atorsimagaluarukku nuannarinninnginnerat paasisinnaassagaluarpara. Taamaaliornissarali takorloorsinnaanngilluinnarpara. Suliaq ilungersunarluinnartoq pillugu immikkut saqqummiinissara suliassarinngilara. Qinigassanngortittut tamarmik tamanna eqqarsaatigilluarlugu paasisinnaassagaat neriuutigaara, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Nalunaarusiap maajimi saqqummiunneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.