Spirali pillugu isumaqatigiinngitsoqarnera pillugu nalunaarusiaq kinguartinneqartoq

Ilisimatusartut niviarsiaqqat arnallu tusindillit spiralilersorneqarsimanerat inuiannik nungusaanerunersoq misissuipput. Nalunaarusiarli maajimi aatsaat saqqummiunneqassaaq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

marsip 19-at 2026 12:00

Nutserisoq Tabetha Kreutzmann, Medea Olsen, Connie Fontain

Kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindillit 1960-ikkunni ukiullu qulikkuutaat tamatuma kingorna spiralilersorneqarnerat inuiannik nungusaanerua?

Apeqqummut tamatumunnga akissut immikkut ilisimasallit ukiup aappaa avillugu misissuiffigisimasaanni maannakkut nalunaarusiamiippoq. Taakku spiralilersuinikkut periuseq inuiaqatigiinnut qanoq kinguneqarnersoq misissorpaat.

Naak nalunaarusiaq pingaarutilimmik apeqqutitalik februaarip aallartinnerani piareeraluartoq, immikkut ilisimasallit qanoq inerniliisimanersut suli tamanut saqqummiunneqanngilaq. Qaammatillu arlallit utaqqeqqittariaqartugut, inatsisinik atortitsinermut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

"Ilisimatusartut akornanni ilisimasanik assigiinngitsunik isumaqartoqarsimanera" aamma "nunarsuarmi politikkikkut pissutsit ernumagineqartut" tamassumunnga pissutaasut, Naaja H. Nathanielsen tusagassiuutinut nalunaarummi nassuiaavoq.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip USA-p Kalaallit Nunaat tiguartariaqaraa arlaleriarluni oqaatigaa.

Naalakkersuisut spiralilersuinermik qulaajaaneq aallartikkaat

Naalakkersuisut 'spiralilersuisoqarnerani suliami inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut' aamma naartunaveersaasersuisimanermut suliamik taagorneqartup misissuiffigineqarnissaat 2024-mi aggustimi aallartippaat.
Misissuinermi spiralilersuisoqarnerani inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanersoq misissorneqarpoq, misissuinermi apeqqutit inatsisilerinermut tunngasut soorlu inuiannik nungusaasoqarsimanersoq aamma misissuiffigineqarput.
Misissuineq naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissitaattulli nakerisarsiunngitsumik qulaajaasoqarnerata saniatigut ingerlanneqarpoq. Naaja H. Nathanielsenip (IA) oqarnera naapertorlugu apeqqutit tamakkua nakerisarsiunngitsumik qulaajaanermi ilaatinneqannginnerat pissutigalugu naalakkersuisut nammineq misissuisitsinertik aallartippaat.
Misissuinermi nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut pillugit suliat 1992-ip kingorna, tassa nunatta peqqinnissaqarfimmik akisussaaffeqalernerata kingorna pisut aamma ukkatarineqarput.
Nalunaarusiaq 2025-mi maajimi tunniunneqartussaagaluarpoq, kinguaattoorlunilu. 2026-milu februaarimut kinguartinneqarluni.
Ilisimatuut misissuisussat tassaapput eqqartuussissuserisoq, Dalee Sambo Dorough, eqqartuussissuserisoq, Jonas Christoffersen, tarnip pissusianik ilisimatooq Kommune Qeqertalimmilu tarnip pissusianik ilisimasallit pisortaat, Jensine Nedergaard kiisalu ilisimatooq Miriam Cullen.
Immikkut ilisimasallit eqimattat akornanni isumaqatigiinngitsoqarnerata kingunerisaanik immikkut ilisimasallit marluk eqimattamit aappaa decembarimi aappaalu 2026-mi januaarimi aniniarlutik aalajangerput. Taakku nalunaarusiamik immikkut tunniussaqarput. Naalakkersuisut taamaalillutik nalunaarusianik marlunnik tigusaqarlutik. Immikkut ilisimasallit sorliit eqimattamit aninersut allassimanngilaq.

Allisiguk

Immikkut ilisimasallit marluk immikkut ilisimasalinnit pingasuusunit peqataajunnaarniarlutik decembarimi januaarimilu aalajangerput. Tamatuma kingunerisaanik namminneq allaaserisatik tunniuppaat.

- Immikkut ilisimasaqarlutik suleqatigiit suliaat soqutigineqartorujussuummat paasinnilluarpunga. Sammisap oqimaatsorujussuusup erseqqissarneqarnissaanut pingaarutilimmik tapersiineruvoq. Naartunaveersaasersuisimanermi inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasunik arnat eqqugaasimasut, inuiaqatigiillu tamaasa isigalugit, erseqqissaaffigineqarnissaat uanni pingaarnerpaavoq, Naaja H. Nathanielsen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu suliaq aamma spiralilersuisimaneq pillugu suliatut ilisimaneqarpoq.

Sakkutut atorneqartariaqanngikkaluartoq

Nalunaarusiat taakku marluk tuluttut qallunaatullu tunniunneqarput maannalu nutserneqarlutik, taamaalillutik kalaallisut, tuluttut qallunaatullu saqqummersinnaaniassammata.

Nalunaarusiattaaq saqqummersinneqarnissaat sioqqullugu immikkut ilisimasallit allat naliliiffigeqqaassavaat.

Tamanna qaammatini arlalinni suliarineqassaaq, taamaattumillu nalunaarusiaq aatsaat maajip naanerani saqqummiunneqassasoq, tusagassiuutinut nalunaarummi nangilluni allassimavoq.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4.000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq arnat 354-it misigisimasatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Nunarput Danmarkimi taamani amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip , qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu 2022-mi saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit 1992-imi akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-anni malunnartinneqarpoq.

Allisiguk

Aammattaaq Naaja H. Nathanielsenip, nunani allani politikkikkut pissutsit nalunaarusiap saqqummernissaata kinguaattoorneranut pissutaannginnerarpai, naalakkersuisup oqaasii naapertorlugit taama isumaliortoqarmat.

- Oqaluttuarisaanitsinni kapitalimik nuanninngitsumik erseqqissaanissamut suliatigut tapersiissuteqarneq pineqarpoq. Suliaq manna politikkikkut saqitsaannermi atorneqartariaqanngikkaluarpoq. Taamaattoqassappat suliap ilungersunassusianut ataqqinninnginnerussaaq. Ataatsimoornermi aaqqiagiinngissuteqartoqarsinnaasariaqarpoq, ullumikkullu iliuutsit qanoq pisumut allannguisinnaanngillat, taanna oqarpoq.

Aamma atuarukSpiralilersuisoqarnerani inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq inuiannillu nungusaaneq? Tamanna maanna qulaajarneqassaaq

Immikkut ilisimasallit eqimattami ukioq kingulleq decembarip tungaanut suleqataasut, Dalee Sambo Dorough, Miriam Cullen, Jonas Christoffersen aamma Jensine Nedergaard, naalakkersuisut nalunaarusiannik marluusunik tigusaqareernerat nuannaarutigaat.

- Eqqortuunera akisussaaffigalugu suliamik tunniussinissarput uagutsinni pingaarnerpaavoq. Tamanut saqqummiussisinnaanissarput, kingornalu apeqqutinik akisinissarput qilanaaraarput, taakku ataatsimut oqaaseqaammi allapput.

Immikkut ilisimasalinni kina immikkut ilisimasallit eqimattaanit peqataajunnaarnissaminik aalajangersimanersoq oqaatigineqanngilaq.

Nalunaarusiaq saqqummiutsikkusukkaa

Siumumeersoq Ineqi Kielsen, Folketingimut qineqqusaartoq, nalunaarusiap avammut suli saqqummiunneqannginnera qineqqusaarnermi arlaleriarluni uparuarpaa.

Siumut sinnerlugu qineqqusaartup oqarnera naapertorlugu nalunaarusiaq paasisanik inerniliinernillu "politikkikkut pingaarnersiuinermut, piumasaqaatinut, isumaqatiginninniarnernut nunanilu tamalaani iliuuseqarnissamut tunngavissaqartunik“ imaqartoq tusagassiuutinut nalunaarutaani allassimavoq.

KNR-ip allaaserisaq Naaja H. Nathanielsenip apersorneqarneranik nangissavaa.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.