Mimi Karlsen danskit peqqissutsimut ministeriani tikeraarneqatoq: Spiralilersuisoqarnikuunera oqallisigissavarput
Danskit peqqissutsimut naalakkersuisuata Magnus Heunickep peqqissutsimut naalakkersuisoq Mimi Karlsen spiralilersuisoqarnikuusimanera pillugu oqaloqatigiartorlugu ullumi Nuummut tikippoq.
Peqqissutsimut ministerip tikeraarnera Mimi Karlsenip nuannaarutigaa. Tamannalu pingaaruteqangaatsiartoq, taassuma KNR-imut oqaatigaa.
- Eqqartugassat arlaqarput, arnanut nunatsinniittunut spiralilersorneqarsumasunut, uuma suliap qaqilerneqarnissaa pingaarutilerujussuuvoq.
- Arnat spiralilersorneqarsimasut qanoq qulaajarneqarnissaat, aammalu Inatsisartut kissaatigisaattut attuumassuteqanngitsumik misissorneqarnissaat taassuma suliarinissaa pilersaarusiortussaavarput, Mimi Karlsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Mimi Karlsen: Spiralilersuisimanermik qulaajaaneq ajornakusuussaaq
Spiralilersuisoqarsimanera pillugu qulaajaasoqassasoq juunimi nalunaarutigineqarpoq.
Qulaajaasoqassanerullu qanoq ingerlanneqarnissaa oqaluuseriniarlugu peqqissutsimut ministereq nunatsinnut tikeraarpoq.
Niviarsiaqqat arnallu 4500-t spiralilerneqartut
Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip ”Spiralkampagnen”-imik taallugu podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
- 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat arnallu tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq.
- Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat.
Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"
Spiralilersuisoqarsimanera pillugu suliaq DR-ip nangeqattaartuliaralugu tusarnaagassiaraa.
Arnat niviarsiaqqallu 4500-t ilai 13-iinnarnik ukiullit 1960-imiit 1970-ip tungaanut spiralilersorneqarput. Taakkunanngalu amerlasuut aperineqaqqaaratik spiralilersorneqarlutik.
Qallunaat oqartussaasuisa ”ilaqutariinnik pilersaarusiornerannut”, kalaallit arnat meerartaarsinnaasut 1966-imiit 1070-imut spiralilersorneqarnerinik nassataqartumut ilaalerluni. Ersarinnerusumik oqaatigalugu piffissap pineqartup ingerlanerani 4.500-inik spiraliliisoqarpoq, kisiannili spiraliliisarneq 1975-ip tungaanut ingerlajuarpoq – ilaatigullu suli sivisunerusumik.
Inuit amerliartornerisa Kalaallit Nunaanni nutarteriniarneq unammillernartippaat, nutarteriniarneq Danmarkip naalagaaffianut ilimagisamiit akisunerulermat.
Utoqqatsernissaq salliunneqanngilaq
Arnat spiralilersorneqarsimasut 2022-p aallartisimatsiarnerani spiralilersorneqarsimanertik pillugu oqaluttuaminnik tusagassiuutitigut saqqummiussillattaalerput.
Arlallillu taamaaliorneqarsimanertik pillugu utoqqatserfigineqarnissaminnik kissaateqarput.
AAMMA ATUARUK Spiralilerneqarnikoq: Utoqqatserfigineqarneq isumalerujuussaaq
Taakkulu kissaataat Mimi Karlsenip paasilluarsinnaanerarpaa, taamaattorli suliap ataaniit tamaat misissorneqaqqaarnissaa pingaaruteqartoq taanna isumaqarpoq.
- Soorunami kissaatigivara, toqqissumik isumaqatigiilluta suliap arnanik spiralilersuisimanerup suliassartaata aallartinnissaa pingaartorujussuartut isigaara, tassa uagut tungitsinniit aammalu danskit tungaanniit naleqartinneqarluni suliarineqartariaqarpoq, Taamaammat 1960-imiit 1970-ikkut tikillugu arnat akuersiteqqaarnagu spiralilesorneqarsimanerat pillugu sumik aallaaveqarsimanersoq paasiniarnissaa salliunneqarneqarpoq. Qulaajaanermilu akissutissarsineqarnissaa neriuutigineqarluni.
Tamannalu peqqutigalugu Magnus Heunicke pingaarutilimmik nunatsinnukarpoq.
Taassuma tikeraarnermini arnat spiralilersorneqarsimasut ilaatigut naapissavai.
Peqqissutsimut ministeri nunaqarfimmut tikeraartoq
Magnus Heunickip tikeraarnerani spiralilersuisoqarsimanera kisimik eqqartugassanut ilaanngilaq. Peqqissutsimummi naalakkersuisoq peqatigalugu nunaqarfinni peqqinnissaqarfiit aamma oqallisigissavai.
- Peqqinnissaqarfiup iluani
Napparsimasut amerlasuut nunatsinniittut immikkut nakorsamik pisariaqartitsigaangata Danmarkiliaanneqartarput. Taamaammat nunatta Danmarkillu suleqatigiinnerat pingaaruteqartoq, Mimi Karlsen isumaqarpoq.
- Nunatsinni suut unammillernarsinnaanersut ilisimassallugit uatsinnut pingaaruteqarpoq. Paaseqatigiissinnaanerpullu, Mimi Karlsen oqarpoq.
Magnus Heunickep nunatsinniinnermini nunaqarfiit assigiinngitsut tikeraassavai, tamaani suut unammillernarsinnaanersut paasisassarsiorfigissavai.
Taanna arfininngorpat Danmarkimut aallaqqissaaq.
- Peqqinnissamut oqartussaaffik nunatta 1992-imi tiguaa. Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep (IA) oqarnera naapertorlugu taamaammat nunarput suliamut atatillugu ilisimasakippoq.
- Inatsisartuni ilaasortat tamarmik 1966-imit 1975-imut sivisunerusumillu spiralilersuisoqarsimaneranut atatillugu qulaajaasoqarnissaanik qinnuteqarnissartik isumaqatigiissutigaat. Kikkut qulaajaasuussanersut qanorlu suliarineqassanersoq suli aalajangiiffigineqanngilaq.
- KNR-ip danskit peqqinnissaqarnermut ministerianit, Magnus Heunickemit allakkatigut akissut uku kisiat pissarsiaraa: Suliaq ukiorpassuit matuma siorna pivoq, taamaammat Peqqinnissamut ministereqarfimmit taamani susoqarsimanera ullumikkut ilisimaneqanngilaq. Taamaammat ministereqarfik misissuilluaqquara.
- Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnerusisoqatigiit aamma Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip spiralilersuisoqarsimanera arnat inuttut pisinnaatitaaffiannik unioqqutitsinerusutut nalilerpaat.
