Millionilikkuutaat Issittumi ilisimatusarnermut aningaasaliissutit nunaqavissunuttaaq iluaqutaassasut

Issittoq soqutigineqaleraluttuinnarpoq – aamma ilisimatusarneq eqqarsaatigalugu.

Taamaattumik danskit ilisimatusarnermut 2025-mut aningaasaliissutaanni 75 millionit koruunit Issittumi ilisimatusarnissamut aningaasaliissutigineqarput. Danskit naalakkersuisui Folketingimilu partiit arlallit taama isumaqatigiipput.   

Issittumut tunngasut ilisimasat siunissami pingaaruteqariartuinnassasut, danskit ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministeriat Moderaterineersoq, Christina Egelund, oqarpoq.

- Inuiaqatigiinni aqqusaagassagut ilungersunartut eqqarsaatigalugit Issittoq pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq. Sillimaniarnermik naalagaaffiit sumiiffitsik aallaavigalugu periarfissaat pingaartumillu silap pissusiata allanngoriartornera pineqartillugit.    

- Taamaattumik Issittoq pillugu ilisimasaqarnerusariaqarpugut, soorlu issittumi inuit uumasullu silap pissusiata allanngorneranit qanoq sunnerneqarnersut, taanna oqarpoq.  

Nunaqavissunut iluaqutaassasoq

Aningaasat amerlanerpaartaat, tassa 47 millionit koruunit, issittumi ilisimasassarsiornissanut atorneqassapput, Danmarks Frie Forskningsfondilu aningaasanik agguaasuussaaq.  

IA-mit folketingimi ilaasortaq, Aaja Chemnitz, ministerimik isumaqatiginninniaqataavoq, aningaasallu Issittumi ilisimatusarnermut atorneqaannaratik, aammali kalaallinut inuiaqatigiinnut ilisimatusartunullu iluaqutaanissaat taassuma pingaartippaa.

- Issittumiunngitsoq sumi tamaani ilisimatusarneq pinnani, ilisimatusarnerilli ilumut nunatsinni Issittumilu pinissaat qulakkeerneqassaaq. Kalaallit maannamut peqataatinneqartarnerannit annerungaartumik peqataatinneqarnissaat pingaaruteqarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.    

Ilisimatusarneq nunatsinni aamma eqqartorneqarpoq. Ilisimatusarnermummi tunngasumik inatsiseqanngilaq – tamaammallu naalagaaffinngornissamut nunanullu allanut naalakkersuisoq Siumumeersoq, Vivian Motzfeldt, allannguerusuppoq. Taassumami ilisimatusarnermut inatsiseqalernissaq siunertaralugu ilisimatusarnermik suliallit oqaloqatigai.    

Nunatsinnimi maanna ilisimatusarnermik suliallit qasserpiaanersut ilisimaneqanngilaq. Ilisimatusartulli USA-meersuinnaat 300-t nunatsinni siorna ilisimatusartut, Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinnit oqaatigineqarpoq.

Ilisimatuussutsikkuttaaq suliaqartoqartarnerujussua innuttaasut qatsussilernerannik kinguneqarsinnaasoq, Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit uparuarpaat. Inuimmi aalajangersimasut ilisimatuussutsikkut misissuisunit apersorneqarajuttarput.        

Taama ilungersunartoqarnera, danskit ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministeriata ilisarisinnaanerarpaa.  

- Pingaartitaraarput, ilisimatusarnermilu nunaqavissut soorunami peqataatinneqarnissaat isumaqatigiissummi aamma ilanngupparput. Kalaallit Nunaannut innuttaasunullu iluaqutaassasoq aamma isumaqarpunga, taamaalilluta nunami ilisimatusarfiusumi innuttaasut pissarsiaqarnissaat qulakkiissavarput, Christina Egelund oqarpoq.  

Inuusuttut misilittakkanik paalaateqatigiissasut

UArcticimut (University of Arctic) 6 millionit koruuninik aningaasaliineq paarlaateqatigiinnissamut aaqqissuussaqartitsinermik ilaatigut imaqassaaq. Taama aaqqissuussineq Issittumi nammineq ilisimatusarusulernissamut periafissagissaartitsinerulissasoq, Christina Egelund oqarpoq.    

UArcticilu Aaja Chemnitzip pingaartitaanut ilaavoq. Politikerimi IA-meersoq UArcticip siulersuisuini ilaavoq.

- Kalaallit ilinniartut Issittumi paarlaateqatigiinnisamut peqataanissaminnut periarfissaqarnerulissapput. Inuusuttut pingaarutilinnik misilittagaqaatigilissavaat. Ilinniartitsisartullu Issittumeersut Ilisimatusarfimmut atuartitsiartorsinnaanerat imaluunniit Ilisimatusarfimmeersut Issittumi nunanut allanukarlutik atuartitsiartorsinnaanissaannut periarfissiissaaq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Ilisimatusarnissanut tapiissutit qanoq agguaanneqarnissaat folketingimi ilaasortat atlantikup avannaaneersut toqqaannartumik sunniuteqarfiginngikkaat, Siumumit folketingimi ilaasortaq, Aki-Matilda Høegh-Dam, oqarpoq.

- Akerliliissuteqanngilanga, imaanngilarli suut tamaasa naammagisimaarluinnarikka. Ilisimatusarnermut aningaasaliissutit nunatsinni innuttaasunut iluaqutaanissaat pingaartinneruara, taamaaliornermi nunavissunik peqataatitsivinneruvoq.

- Isumaqatigiissummi taamatukanneq allaqqasoqarpoq, qanorli peqataatitsivittoqarnersoq malinnaaffigissavara, Aki-Matilda Høegh-Dam KNR-imut allalluni akissuteqarpoq.

Ilisimatusartut umiarsuaannut Dana V-mut aamma GEUS-ip sermersuarmik nakkutiginninneranut 1 millionit koruuninik aningaasaliinerup saniatigut, 50 millionit koruunit Issittumi ilisimatusarnissamut siorna immikkoortinneqarput.