Mikael Hertigip kalaallit pisinnaatitaaffii Bruxellesimi sorsuutiginiarpai

- Kalaallit danskit oqartussaqarfiinik naapitsinerminni pisinnaatitaaffitik ilimagisamit amerlanerungaarnerat ilisimalissavaat.

Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu atorfiliusimasoq soraarneq Mikael Hertig taama oqarpoq. 

Kalaallit Danmarkimi pisortaqarfinnit sullinneqarnerminni kipiluttunartorsiortut piffissarujussuaq atorlugu taassuma ikiortarpai. Namminerli naalagaasuuguni ukiamiit piffissani Bruxellesimi politikeritut atorusukkaluarpaa. 

Kalaallit pisinnaatitaaffi pingaarnertut qineqqusaarutigalugit, partii Alternativet sinnerlugu Mikael Hertig 74-inik ukioqartoq Europa-Parlamentimut qinigassanngortippoq. 

Tasssami nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaafii EU-mit atuuttut Danmarkimit eqqquutsinneqarnissaanik EU-p kimigiiseernissaa pisariaqartoq taanna isumaqarpoq.

- Danmarkip kalaallit pisinnaatitaaffiinik atuutitsiniarnermini malikkusutani kisiisa malippai, naalakkersuisullu akuereriigaannit kalaallit pisinnaatitaaffii amerlanerupput. 

Kalaallit Nunaat EU-mi ilaasortaanngikkaluartoq kalaallit Danmarkimi najugallit EU-mi aamma najugaqarput Europa-Parlamentimullu taasisinnaallutik. 

Nunasiaataasimasuni innutaasut sammineqarnerussapput

Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut aamma ILO-p nunat inoqqaavi pillugit isumaqatigiissutaa danskit oqartussaqarfiinit malinneqarnerusariaqartut Mikael Hertig isumaqarpoq.

Naalagaaffinni namminersortuni nunat inoqqaavisa kulturiat, upperisaat oqaasiisalu ataavartinnissaat, illersorneqarnissaallu isumaqatigiissutini taakkunani qulakkeerniarneqarpoq. 

Ilitsoqqussaralugu oqaatsinik ilinniartinneqarnissaq, pisortaqarfinnik naapitsinnermi taakkuninnga atuisinnaaneq aamma assersuutigalugu meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartillugit kulturiminnik attassiinnarlutillu nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnissaat, isumaqatigiissutini taakkunani ilaatigut atuutsinniarneqarput. 

Danmarkimi kalaallit meerartaasa angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarneranni amerlanertigut danskini angajoqqaarsiaminni imaluunniit ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni, annerusumik kalaallit kulturiannut attuumassuteqaratik najugaqartinneqartartut, VIVE-p 2022-mi nalunaarusiaani tikkuarneqarpoq. 

Taakkuli naammattumik ullumikkut malinneqanngitsut Mikael Hertig isumaqarpoq. Atorfillit isumaqatigiissutinut pisinnaatitaaffinnillu ilisimasaqanngitsut annermik danskit kommuniini taassuma naapittarpai. 

- Kalaallit kulturiata siammarternissaa, kalaallillu allanngortinneqaratik namminiullutik danskinit sullinneqarnissaat pineqarnissaallu pingaaruteqarpoq. Taakkulu qulakkeerniarlugit EU-mi inatsiseqarpoq. 

Danmarkip isumaqatigiissutinik eqquutitsinera annerusumik EU-mit nakkutigineqartariaqartoq, unioqqutitsippallu EU-mit pillarneqartariaqartoq, Mikael Hertig isumaqarpoq.

Kalaallit Danmarkimi maanna najugallit 17.000-t 20.000-llu akornnanniittut ilimagineqarpoq. Taakku EU-mi innuttaasut 446 millioniusut 0,004 procenteraat. 

Kalaallit Danmarkimiittut eqimattat taama ikitsigisut, EU-mit sooq piffisartorfigineqassappat?

- Nunani EU-mi ilaasortani allanik aamma nunap inoqqaaqarmat. Nunasiaateqarsimasummi EU-mi katersuupput, taamaammallu maanna nunasiaateqarneq annerusumik minnerusumilluunniit qaangiutereeraluartoq, nunasiaataasimanerup kinguneri aallaavigalugit suli attuumassuteqarpugut. 

Frankrig, Belgien aamma Holland nunasiaataasimasuneersorpassuarnik innuttaqarput, annermik Afrikameersunit. 

- Nunat angisuut EU-mi ilaasortat aamma nunasiaateqarsimapput, tamannalu initoqaaq. Taamaammallu kalaallit, inuit nunanit EU-p ilaasortaanit nunasiaateqarsimasuneersut allat assigalugit pisinnaatitaaffeqarput, Mikael Hertig oqarpoq. 

Ilinniartitaaneq puisillu amiinik tuniniaaneq sorsuutigerusuppai

Partii Alternativet maanna Europa-Parlamentimi ilaasortaatitaqanngitsoq sinnerlugu Mikael Hertig qinigassanngortippoq. Partii Folketingimi inissanit 179-iusunit tallimanik ilaasortaatitaqarpoq. 

Qinersinerup tulliani partii ataatsimik amerlanerusunilluunniit qinigaatitaqaruni Europa-Parlamentimi suleqatigiinni De Grønneni ilaalissaaq. Taakku avatangiisit pillugit inunnillu isumaginninnermi pisinnaatitaaffiit pillugit, EU-mi nunat assigiinngitsut peqataaffigisaannik annermik suliniuteqarput. 

Puisillu amiisa tunisassiat allat assigalugit tuniniarneqalernissaat aamma suliniutigineqassaaq. 

Puisit amiinik inuit kulturianeersuunngitsunik EU-mut eqqussuinneq maanna inerteqqutaavoq, ammilli nunatsinneersut EU-mit immikkut meqqilerneqartarput inerteqqutaanatillu. Puisit pisarineqartut nujuartaallutillu piujuartitsineq aallaavigalugu pisarineqarsimanerat meqqiliinermi ersersinneqartarpoq. Meqqilersuinermilli aaqqiineq pisariuvoq, EU-milu nunarpassuit puisit amiinik eqqusseqqusaannginnermik ilisimasaqannginnerannik kinguneqarluni. 

- Aalajangersakkat taakku, Kalaallit Nunaata puisit amiinik avammut tunisisinnaaneranut akorngutaasut allanngortinneqarnissaat angorusuppara, taamaalilluni puisit amii tunisassiatut allatulli inatsisit allat malillugit tuniniarneqarsinnaalissallutik. 

- Marseillemut Bordeauximulluunniit toqqaannaq tunineqarsinnaalissapput, inuimmi biiliminni puisit amiinik atuerusukkunik taamaliorsinnaasariaqarput, Mikael Hertig oqarpoq. 

Sapaammi juunip qulingiluaani Europa-Parlamentimut qinersisoqassaaq.