MIO: Meeqqanik inuusuttunillu ikiuinerput naammanngilaq

- Nunatsinni tamangajatta misigisimasatta kingunerisaanik kingulerlutitsinikuuvugut. Tarnikkulli ikiorneqarnissaq killeqartorujussuuvoq. Nalunaarusiap atuarnerani tamanna maluginiarpara.

Nunatsinni inuiaqatigiinni inuuniarnikkut naligiinnginneq pillugu nalunaarusiaq naalagaffiup inuiaat peqqissusaannik misissuiviata, Statens Institut for Fokesundhedip, ataaani inuiaat kalaallit peqqissusaannik misissuiviup suliarisimasaa pillugu Meeqqat Pisinnaatitaaffiinut Sullissivimmi (MIO) meeqqat illersuisuat Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Nunatsinni innuttaasunik 1993-imiit 2018-imut misissuinerit nalunaarusiami paasissutissatut tunngavigineqarput. Misissuinerit ilaatigut takutippaat pujortartartut, kræfteqalersartut amerliartortut eqqarsartaatsikkullu peqqissusermi assigiinngissuseq annertusiartortoq. Pingaartumik imminut toqunnissamik eqqarsaateqartartut imaluunniit imminut toqoriaraluartartut 40 procentii tassaanerusarlutik inuit pissakilliortut.  

Kilde: Social ulighed i sundhed, SIF

Tamannalu Aviâja Egede Lyngep tupaallaatiginngilaa:  

- Ajoraluartumik tupaallaatiginngilara. Nunarput ukiuni arfineq-pingasunngulersuni tamangajaat angalaffiginikuuara, naligiinnginnerujussuarlu takoreerlugu arlaleriarlunga oqariartuutigisareerpara. Tarnikkut ilungersuuteqartut taama amerlatigisut nalunngilarput, taamaammat politikerit apererusuppakka sooq tarnikkut ikiortariallit ikiorneqarnissaat pingaarnerutinneqartialissannginnersoq, taanna oqarpoq.    

Nunatsinni isumaginninnermut tunngassutillit, pingaartumillu tarnikkut ajornartorsiuteqartunik ukkataqarnerulerneq annerusumik allanngortitsinngilaq ikiorneqarnissamillu pisariaqartitsisut ikiorneqarneq ajorput.     

Isumaginninnermut tunngatillugu ukiorpassuarni kingullerni periusissiarpassuit ikiuinissamullu pilersaarutit kukkusumik suliniuteqarfigineqartarneranni nunatsinni meeqqat inuusuttullu pisariaqartitsisut malunnaatilimmik allannguiffigineqarneq ajortut Aviâja Egede Lynge isumaqarpoq.  

- Aningaasarpassuit paasititsinianernut atorneqartartut nunatsinnut tulluanngitsut angalasarnerpassuanni takusarpakka. Pisariaqartitsisunut ikiorusunneqartunullu anngunneq ajorput. Taakku inuit inuunerminni aqqusaakkaminnik kingunerluutseqartitsisooreerput ulluinnarnilu nukissaasuasooreerput, paasititsiniutit taakkununnga qanoq iluaqutaassagamik?

Pisariaqartitsisut puigorpagut

Nalunaarusiami inernerit Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaannit aamma ernumanartoqartinneqarput.

Peqatigiiffiup Nuummi immikkoortortaani allaffeqarfimmi pisortaq Julie Lynge meeqqanik inuusuttunillu kommunimi isumaginnittoqarfimmi sullinneqartunik sullissaqartuuvoq.  

- Tamatta eqqarsartariaqalerpugut immitsinnullu qiviarluta aperalutalu ilumut iliuutsigut eqqortuunersut, nalilersueqqittariaqartugullu isumaqarpunga. Ikiorusutatsinnut anngussaqarniarluta suleriuserput ilumut eqqortuunerpa, taanna aperivoq.  

Isumaginninnermut tunngatillugu suliniutit iliuutsillu amerlasut taassuma nalunngilaa, ikiorniakkalli pineqavinnissaat puigorneqakulasarnerarlugu. Oqartussat suliniuteqarnerminni peqataatitsisariaqarput sorpiaallu pisariaqartinneqarnerannik paasiniaallutik.

- Amigaataanerpaasartut ilagisarpaat ikiorniakkanik pineqartunik oqaloqateqarneq. Pinaveersaartitsinermik periusissiagut ikiorniakkanut pineqartunut tulluarnersut nalunnginnerparput. Imaluunniit inuit periusissiatsinnut tulluarsassappat, Julie Lynge oqarpoq.    

Meeqqat pilliuteqartut

Nunatsinni meeqqat inuusuttullu ikiorneqarneqartariaqartut amerligaluttuinnartut ikiorneqarnissartik pisariaqartilluinnarpaat, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

Ikiugassat amerliartuinnarnerat inuusuttullu tarnimikkut ajornartorsiutillit iliuuseqarfigineqanngippata ukiorpassuarni tulliuttuni pilliuteqartariaqassaagut.  

- Ukioqqortusiartorneq ilutigalugu ikiugassat amerliartuinnartarnerat anigoruminaatitsisorujussuanngortarnerallu nalunaarusiap takutippaa. Maanna kinguariit pilliuteqareerput, kinguaariillu tulliuttut pilliuteqassanngippata kingusinaartoqaqqajaalereerpoq. Tarnikkut pisariaqartitaminnik ikiorneqanngikkunik ajornartorsiutaat meerassaannut ingerlaqqissapput, taanna oqarpoq.     

Meeqqat inuusuttullu pilliuteqarnerpaasut Aviâja Egede Lyngep erseqqissarpaa, aamma meeqqat inuusuttullu akornanni ikiortariallit amerliartuinnassanngippat tamatta qanoq iliortoqarnissaanik eqqartariaqartugut taanna oqarpoq:

- Ikiorneqartariaqarlut amerligaluttuinnarput. Ajornartoornerup nalaaniippugut. Nunatut ingerlaqqissagutta maani nunami inuit qanoq innerat eqqarsaatigisariaqalerparput. 

KNR-ip Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq Inuit Ataqatigiinneersoq Mimi Karlsen apersorniaraluarpaa, allaaserisalli saqqummernissaa sioqqullugu ilautsinngilaq.