Nalunaarusiaq nutaaq: Inuiaqatigiinni peqqissutsikkut naligiinnginneq annertusiartortoq

Innuttaasut peqqissusaannut atatillugu inuiaqatigiinni naligiinnginneq annertuvoq ineriartorneralu annertusiartorpoq.

Tamanna nalunaarusiami naalagaaffiup inuiaat peqqissusaannik misissuiviata, Statens Institut for Folkesundhedip, ataani inuiaat kalaallit peqqissusaannik misissuiviup suliarisimasaani atuarneqarsinnaavoq. 1993-imiit 2018-imut nunatsinni innuttaasunik misissuinerit nalunaarusiami paasissutissatut tunngaveqarput.

- Kalaallit Nunaanni arlalitsigut inuiaqatigiinni naligiinnginnerup annertusiartornera nalunaarusiap ersersitaani pingaarnerpaavoq. Tamanna uissuumminarpoq, naalagaaffiup inuiaat peqqissusaannik misissuiviata ataani kalaallit peqqeqqissusaannik misissuivimmi professori misissueqataasullu ilaat, Peter Bjerregaard, oqarpoq.

Inuit ilinniagaqanngitsut imaluunniit aningaasaqarnikkut appasissumik inissisimasut peqqissutsimikkut ajornerusumik inissisimasut nalunaarusiami atuarneqarsinnaavoq. Tamanna assersuutigalugu ulluinnarni pujortartartut amerlassusaanni takuneqarsinnaavoq.

Aamma atuaruk Demokraatit sikaritsit ’akitsungaatsiarnissaannik’ siunnersuuteqartut

Inuit inuuniarnermikkut appasinnerpaamik inissisimasut 80 procentii ulluinnarni pujortartarput. Illuatungaanik inuit inuuniarnermikkut qaffasinnerpaamik inissisimasut 33 procentii ulluinnarni pujortartarput.

- Peqqissutsikkut inuit assigiiffeqalaarput. Tassa nakorsartinnermut suliassaqarfiup iluaniinneruvoq soorlu inuit akornanni sukkorneq aamma aap naqitsinerata qaffasippallaarnera, Peter Bjerregaard oqarpoq.

Inuiaqatigiinni annertuumik naligiinngiffiusoq assersuutigalugu tassaavoq tarnikkut peqqissuseq. Tamanna imminut toqunnissamik eqqarsaateqartoqartarneranut aamma/imaluunniit imminut toqoriaraluartoqartarneranut tunngassuteqarpoq. Inuit inuuniarnermikkut appasinnerpaamik inissisimasut 40 procentii imminut toqunnissamik eqqarsaateqarnikuupput aamma/imaluunniit imminut toqoriaraluarnikuupput, illuatungaanik inuit inuuniarnermikkut qaffasinnerpaamik inissisimasut 15 procentii assiganik atugaqarsimapput.

Inuit inuuniarnermikkut qaffasinnerpaamik inissisimasut akornanni oqimaappallaartoqarnera

Misissuinerup inernerisa ersersitaani uissuumminartoq tassaavoq inuit inuuniarnermikkut qaffasinnerpaamik inissisimasut akornanni aamma oqimaappallaartunik amerlanerussuteqartoqarnera.

- Qanga nerisassanik amigaateqartoqartarnikuuvoq, taamaammallu pisuut nerinerusinnaasimapput oqimaappallaarlutillu. Tamanna Europami Amerika Avannarlermilu nunani amerlanerpaani allanngornikuuvoq, Kalaallit Nunaanniunngitsorli, Peter Bjerregaard oqarpoq.

Inuit inuuniarnermikkut appasinnerpaamik inissisimasut taamaallaat 7 procentii oqimaappallaartut paarlattuanillu inuit inuuniarnermikkut qaffasinnerpaamik inissisimasut 40 procentii oqimaappallaartut misissuinerup takutippaa.

Tamassumunnga suna pissutaanersoq misissuinermi eqqaaneqanngilaq.

- Inernerit taakku uissuumminangaarmata sukumiinerusumik misissorneqartariaqarput, Peter Bjerregaard oqarpoq.

Ajornartorsiutip annertussusaata paasineqarnissaa pisariaqartinneqarpoq

Peqqissutsikkut sooq inuiaqatigiinni taama naligiinngittoqartiginera nalunaarusiami akissuteqartinneqanngilaq, nunanulli allanut sanilliukkaanni inernerit amerlanerpaartai uissuumminanngillat.

- Inuiaqatigiinni appasissumik inissisimaffeqaraanni nappaatinut qaninnerusarneq nalinginnaasumik ilisimaneqartuaannarnikuuvoq, Peter Bjerregaard oqarpoq nangillunilu:

- Uissuumminartortaa tassaavoq naak peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik aamma Paarisa inuiaqatigiinni assigiinngissutsit annikillisinniarlugit annertuumik suliniuteqarnikuugaluartut suli pissutsit taammaapput.

Aamma atuaruk Nutserinerlunneq siunnersuinerlunnerlu: Inuit tamakkuninnga peqqinnissaqarfimmi nalaataqartarput

Peter Bjerregaard naapertorlugu naalakkersuisut nalinginnaasumik aamma aningaasaqarniarnikkut politikkiata inuiaqatigiinni assigiinngissutsit annikillisissinnaavai, kisianni tamanna tamakkiisumik isiginninneruvoq, ajornartorsiutillu aaqqinnissaa ajornakusoorsinnaavoq.

Assersuutitut atugarissaarnermi ilinniagaqarnissamullu periarfissaqarnermut tunngatillugu inuiaqatigiinni assigiissuseqartoqarnissaa anguniarlugu suliaqarnissamut periusissiornissaq pitsaasumik ineriartortoqarnissaanut pisariaqartinneqartoq taassuma nalunaarusiamini tikkuarpaa.

Nunatsinni inuiaqatigiinni naligiinngittoqarnerata annertusiartornera aaqqiissuteqarfigineqassappat politikerit peqqinnissaqarfillu ajornartorsiutip annertussusaa paasisariaqarpaat.

- Nalunaarusiap taama ittup iluaqutaa tassaavoq inuiaqatigiinni assigiinngissutsinut kisitsisinik takussutissiaallunilu misissuisarmat soorlu pujortartarnermut aamma imminut toqunnissamut eqqarsaateqartarnermut tunngatillugu.