Meeqqanut peqatigiiffik inatsisitaaq meeqqap inissinneqarnissaanik inunngortinnagu qulakkeerisinnaasoq pillugu: Meeqqamut iluaqutaassaaq

Toqqissisimasumik meeraanissamut periarfissaq annertunerussaaq naalungiarsuk inunngornerminiit inissinneqarpat, meeqqanut inissinneqarsimasunut peqatigiiffik isumaqarpoq. Kisianni inatsisinut immikkut ilisimasalik naliliivoq, angajoqqaat pisinnaatitaaffii sanngiillisarneqartut.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

aggustip 14-at 2023 14:42

Nutserisoq Per Rosing

2020-mi Danmarkimi ilaqutariit kalaallit meeraat 400 missaanniittut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarput. Meeqqat 17 tikillugit ukioqarput.

Nalinginnaasumillu Danmarkimi meeqqat ilaqutariinnit kalaallineersut ilaqutariinnit danskineersunit tallimariaammik akulikinnerusumik inissinneqartarput, 2022-mi nalunaarusiami VIVE -meersumi takuneqarsinnaavoq.

Ukiup tullianik nikiffianit danskit kommuunii periarfissaqalissapput meeraq inunngortinnagu aalajangiisinnanissaminnut meeqqap angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaanik imaluunniit inunngoriitsiarnermini meeravissiartaarineqarnissaanik.

Angajoqqaat sakkortuumik ulorianartumi inissisimasut pillugit suliani tamanna atuutissaaq. Taamaalissaaq Meeqqat Pillugit Inatsit Danmarkimi 1. januaari 2024 atortussanngorpat.

DANMARKIMI INISSIINEQ PILLUGU MALITTARISASSAT ULLUMIKKUT IMAAPPUT

Danmarkimi meeqqat angerlarsimaffiup avat aanut inissinneqarsinnaapput assigiinngitsut marlutsigut:

Aappaa tassaavoq angajoqqat akuersinerisigut – taaneqartartoq nammineq piumassutsikkut inissiineq.

Aappa tassaavoq angajoqqaat akuersinngikkaluartut –taaneqartartoq pinngitsaaliilluni inissiineq imaluunniit nammineq piumanngikkaluarlugju inissiineq.

Inissiinerit taakku tamarmik marluk aatsaat pisinnaapput kommuni naliliippat meeqqap peqqinnissaa ulorianartorsiortinneqarpat, meeqqap ineriartornera annertuumik ajoquserneqarpat naammanngitsumik isumagineqarneq imaluuniit pineqarneq pissutigalugu, innimiilliorfigineqarsinnaanera navianassuseqarpat, atornerluinermik ajornartorsiuteqartoqarpat, pinerluttuliortoqarpat allatulluunniit isumaginninnikkut annertuumik ajornartorsiortoqarpat.

Ullumikkut danskit kommuuniisa meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqarnissa aalajangersinaavaat meeraq inunngoreeerpat ernisarfimmiillunilu.

Kisianni Barnets Lov-ip (Meeqqat Pillugit Inatsisip) 1. januaari 2024 atortuulersinneratigut danskit kommuuniinut – pisuni immikkorluinnaq ittuni – periarfissaalissaaq anaanaasup erniffissaa qaammatinik pingasunik sioqqullugu aalajangiinissaq inunngornermi kinguninnguagut meeqqap angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaa.

Tigusiffik: Social- og Ældreministeriet i Danmark, "Barnets Lov", inatsimmut oqaaseqaatit ilanngullugit.

Allisiguk

Kisianni Danmarkimi peqatigiiffiit meeqqanik kalaallinik ulorianartumi inissisimasunik sammisaqartut inatsit nutaaq pillugu oqallinnermut inatsit akuerineqartinnagu akuliussimanngillat.

Peqatigiiffimmi Kalaallit Meerartaat-ni generalsekretæri Puk Draiby oqarpoq inatsit nutaaq suli pulaffigilluarsimanagu.

Taarsiullugu peqatigiiffiup inatsisissap tusarniaaffigineqarnerani Børnesagens Fællesråd tusarniaanermut danskit isumaginninnermut ministeriannut peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat Danmarkimilu meeqqat pillugit peqatigiiffiit 17-t sinnerlugit akissuteqartippaa.

Tusarniaanermut akissummi siunnersuisoqatigiit nalilerpaat inuit pisinnaatitaaffiisa killinganniittooq meeraq angajoqqaat akuersitinnagit allanut meeravissiartaaritineqarpat, angajoqqaajusinnaanerminnut takutitsinissaminnut periarfissinneqarsimanngikkunik.

Peqatigiiffik Mentor Immanuel tusarniaanermut akissummik nassitsivoq. Kisianni siusissumik meeravissiartaarnermut imaluunniit inissiinermut tunnganngikkaluarpoq.

Kisianni siulittaasoq Karen Banke KNR-imut oqarpoq Danmarkimi kalaallit meeraannik inissiinerit amerlaqisut kulturikkut assigiinngissuteqarnermik pissuteqartut.

- Taamaattumik qanoq inerneqarnissaa ernummatigilaarpara, oqarpoq.

Meeqqat inissinneqarsimasut pillugit peqatigiiffik: Meeqqamut atugassarititaasut inatsisikkut iluaquserneqassapput

2022-mi Danmarkimi meeqqat suli ukioqalinngitsut 162-it angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarput Danmarks Statistik-imi kisitsisit takutippaat.

Takuneqarsinnaanngilaq meeqqanit taakkunaannga qassit kalaallinik angajoqqaaqarnersut.

Kisianni peqatigiiffimmi De Anbragte Børns Vilkår-imi (Meeqqanut Inissinneqarsimasunut Atugassarititaasut-ni) meeraq inunngortinnagu inissinneqarnissamut imaluuniit meeravissiartaarineqarnissamut periarfissaq iluarineqarpoq.

Aamma atuaruk Atorfiliusimasoq: Danskit kommuniini kalaallit innuttaasut sullinneqarnerat ernumanarpoq

Naak danskit kommuunii massakkut meeqqamik ernisarfimmiit toqqaannartumik inissiisinnaareeraluartut naalungiarsuk inuunermini ukiumi siullermili arlaleriarluni nuussinnaavoq, David Pedersen siulersuisunut ilaasortaasoq namminerlu angerlarsimaffimmi avataanut inissinneqarluni alliartortoq oqarpoq.

Naalungiarsuit amerlasuut siullermik ilaqutariinnut pilertortumik inissiiviugallartunut inoorlaamut angerlarsimaffittut siullertut atuunissaminnut akuersisimasunut inissinneqartarput. Kisianni siunertaaneq ajorpoq meeraq taakkunaniiginnassasoq.

- Kingusinnerusukkut isumaminik allamut inissiisoqartarpoq, tassami pilersaarutaanngilaq ilaqutariit taakku aamma siunissami paarsisuullutik ilaqutariiussasut, David Pedersen oqarpoq.

- Aamma ilisimagatsigu ullumikkut mikinerminni meeqqanut nikittoqartarnera annertoqisumik iluatsinngitsoorfiusartut, taava isumaqarpugut taamatut suliniuteqarneq meeqqanut inissinneqartussanut pitsaasuusoq.

Lektori: Angajoqqaat pisinnaatitaaffiit inatsisikkut nutaakkut tatineqarput

Kisianni ullumikkut danskit kommuuniisa – meeraq aatsaat inunngoreerpat – meeravissiartaarineqarnissap inissinneqarnissalluuniit aalajangiiffigisinnaaneranut pitsaasumik tunngavissaqarpoq. Aarhus Universitetimi socialretimi lektori Caroline Adolphsen oqarpoq.

- Ullumikkut aatsaat meeraq inunngoreeraangat taama aalajangiisinnaanermut tunngaviuvoq angajoqqaat periarfissinneqassammata angajoqqaatut atuussinnaanertik paasissammassuk allat allatut isumaqaraluarpataluunniit, oqarpoq.

Naak angajoqqaat meeqqaminnik isumaginnissinnaanngikkaluarpata oqartussat ullumikkutut inissiinissamik aalajangiisinnaasariaqarput aatsaat meeraq inunngoreerpat,Caroline Adolphsen isumaqarpoq.

Tamannami angajoqqaanut aalajangiinissamik oqilisaasinnaavoq taamalu aamma oqartussanik, angajoqqaanik meeravissiartaartussanik meeqqamillu inoorlaamik suleqateqarnissaq ajornannginnerulersillugu.

- Angajoqqaat aamma nammineerlutik paasinninnissaminnut periarfissaqartariaqarput meeqqaminnik isumaginnissinnaannginnamik: Tassa meeraq ernisarfimmiinnerminni takugunikku paasillugulu isumagineq saperlugu taavalu nammineq piumassutsiminnik inissinneqarnissaanut akuersillutik, Caroline Adolphsen oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.