Martha Abelsen: Innersuussutit isornartorsiornerat kukkuluttorneruvoq
Nunatsinni meeqqanut ullumikkut siunissamilu inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut siusinaartumik suliniuteqarnerit pinaveersaartitsinerillu ukkatarineqangaatsiarput. Taakkulu danskit naalakkersuisuisa qanimut suleqatigineratigut ingerlanneqassapput.
Folketingimut ilaasortap, Aaja Chemnitz Larsenip (IA) isumaginninnermut susassaqarfimmi suliniutinut marlunngornermi isornartorsiuinera naalakkersuisup, Martha Abelsenip (S) akerlilerpaa.
- Aajap isornartorsiuinera ilisarisinnaanngilara. Tamanna nassuerutigissavara, isumaginninnermut, ilaqutariinnut inatsiseqarnermullu naalakkersuisoq, Martha Abelsen KNR-imut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK IA Folketingip ukiuata aallartinnginnerani: Danskit naalakkersuisui Naalakkersuisunut apeqqusiinerusariaqarput
Danskit naalakkersuisui nunatsinni naalakkersuisut meeqqanut inuusuttunullu atugarliuteqartunut ikioqquneranik nakkutiginninnerusariaqartut Aaja Chemnitz Larsenip marlunngornermi oqaatigaa.
Meeqqanut inuusuttunullu susassaqarfimmut aningaasat
Danmark: Folketingip tunu meeqqanut suassaqarfimmi suliniutinut pinasuartumik ikiorsissuteqarnissamut 5,3 mio. koruunit 2019-imi septembarimi immikkoortippai.
Tamanna DR-ip isiginnaagassiaata, “Byen hvor børn forsvinder”-ip, Tasiilami meeqqat inuusuttullu atugarliungaatsiarnerannik takutitsisup, aallakaatinneqareersorlu pivoq. Aallakaatitap kingunerisaanik Inatsisartut Naalakkersuisunut naalakkiillutik danskit naalakkersuisuinut meeqqanut inuusuttunullu susassaqarfimmut ikiortissarsioqqusipput.
Folketingi 2019-imi novembarimi 2020-mit 2023 ilanngullugu nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu susassaqarfimmut atorneqartussanik allanik 80 millionit koruuninik immikkoortitsipput. Aningaasat tamatumalu kingorna danskit naalakkersuisuinit 10,7 millionit koruuninik ilaneqaqqipput.
Danmarkip Kalaallit Nunaanni Politiinit kinguaassiutitigut pinerluttoqartarneranik pinaveersaartitsisoqarnissaanut pinerluuteqarsimasunullu inissiissarfimmi kinguaassiutitigut naapertuilluanngitsuliorsimasut katsorsarneqartarnissaannut ilaatigut aningaasaliissuteqarnissaa naatsorsuutaavoq. Aningaasalli suli isumaqatigiinniutigineqanngillat.
Danskit naalagaaffiat katillugu 96 millionit koruuninik nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu susassaqarfimmut tapersiissuteqarpoq.
Kalaallit Nunaat: Inatsisartut upernaaq 2019-imi meeqqanut inuusuttunullu susassaqarfimmut 20 millionit koruuninik aamma immikkoortitsipput.
Namminersorlutik Oqartussat kommunini isumaginninnermi suleriaatsimut nutaamut 11 millionit koruuninik aamma immikkoortitsipput.
Naalakkersuisut 2021-mut aningaasanut inatsisissatut missingersuutaanni ”meeqqanut inuusuttunullu susassaqarfimmut immikkut ittumik suliniuteqarnissaamut” 10,095 millionit koruuninik immikkoortitsipput.
Tamatuma saniatigut isumaginninnermut susassaqarfimmut aningaasaliissutit qassiiusut 2023-mut nuutsinneqarput, taamaalilluni ikiorsiissuteqarneq Ilinniartitaanermut isumaginninnermullu aqutsisoqarfimmit ataqatigiissaarneqarluni. Taakku 50 millionit koruunit missaanniipput.
Nunatta karsia nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu immikkut ittumik suliniuteqarnermut katillugit 91 millionit koruunit missaannik katillugit tapiissuteqarpoq.
Paasissutissarsiffik: Danskit naalakkersuisuisa 2021-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat, Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut Inatsiseqarnermullu Naalakkersuisoqarfik.
Pingaartumik danskit naalakkersuisui nunatsinni meeqqanut inuusuttunullu sumiginnarneqarsimasunut, nakuusernermut, kinguaassiutitigullu atornerluisoqartarneranut suliniutinut 100 millionit koruuninik 2020-mit 2023-mut aningaasaliinerata kingunerani.
Nunatta Danmarkillu ataatsimoorlutik innersuussuteqarnerat aallaavigalugu ikiorsiissoqassaaq. Innersuussutinit 16-init innersuussutit sisamat angajoqqaanngortussat qanoq ikiorneqarnissaat meeqqallu mikinerminniit inuunerminni aallartilluarnissaat pillugu innersuussutaapput.
Pinaveersaartitsinerummi ukkatarineqarnissaa kommuninit pingaartumik kissaatigineqarsimasoq, Martha Abelsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Ataatsimut isigalugu: Meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut atatillugu innersuussutit 16-it
- Taakku (kommunit aaqq.) sammisassat iliuuseqarfigineqartussat erseqqissaatigaa. Naartunemit, inunngornermut meeqqallu peroriartornerani ukiut siulliit meeqqerivimmiillu atuarfimmut ikaarsaariarnermut, Martha Abelsen oqarpoq.
Taassuma innersuussutit suliarineqarneranni kommunit qanimut suleqatigineqarsimasut innersuussutillu 16-it pillugit kommuninit partiillu sinnerannik nersualaarisoqangaatsiartoqarsimasoq erseqqissaatigaa.
Ornittakkat utaqqiisaarutaanngitsut
Aaja Chemnitz Larsenillli Naalakkersuisut isumaginninnermut politikkiat ”qangarpalaartuunerarlugu” KNR-imut oqaatigaa.
Taassuma assersuutigalugu nunatsinni kommunini tamani ornittakkanik meeqqat assersuutigalugu akissarsiffiup nalaani angajoqqaavisa aalakoorneranni sumiiffigisinnaasaannik ammaasoqaqqammernera eqqaavaa. Tamannali pinaveersaartitsinerunani utaqqiisaarutaannaasoq, Inuit Ataqatigiinnit politikeri isumaqarpoq.
Taannali kukkusoq, Martha Abelsen oqarpoq. Angajoqqaammi tamatuma kingornatigut oqartussanit pulaarneqassapput nutaanillu suliniuteqartoqarluni.
AAMMA ATUARUK Meeqqat inuusuttullu akissarsiffiup nalaani tallimanik ornittagartaalersut
- Meeqqat angajoqqaavisa ulluinnarni ingerlanerliorneranni ornittagaqarsinnaanissaat politikkikkut ukiorpassuarni kissaataavoq. Sumiiffiilli taakku meeqqat nuannisariartortarfigiinnassanngilaat, naalakkersuisoq oqarpoq, nangillunilu:
- Tassunga saaffiginnittoqareeraangat angajoqqaat attavigineqartassapput. Kommunini ataasiakkaani, isumaginninnermi suliami ataatsimi meeqqallu ulluinnaani iliuuseqartoqartassaaq.
Danskit isumaginninnermut ministeriat malinnaasoq
Danskit aningaasaataasa qanoq atorneqarnissaannut danskit naalakkersuisuinit kissaateqartoqanngitsoq Naalakkersuisup paasissutissiissutigaa.
Nunatsinniilli Danmarkimiillu sammisamik suliaqartunik eqimattanik pilersitsisoqarpoq, taakkulu 2023-p tungaanut malinnaallutillu suliniutit iluaqutaanersut nalilersuiffigisussaavaat. Aamma danskit isumaginninnermut ministeriat, Astrid Krag qanimut malinnaasoq, Abelsen oqarpoq.
Naalagaaffeqatigiinnilu illuttut angajoqqaat ikiorneqarnissaat meeqqallu inuunerissaartinnissaat – oqartussallu kisimik meeqqanut inuunerissaartitsiniarnerissanngikkaat anguniagaasoq isumaqatigiissutaavoq.
- Namminersorlutik Oqartussat imaluunniit Danmark kommunilluunniit piginnittuunngillat. Meeqqat inuunerissaarnissaat ilaqutariinni ataasiakkaaniillunilu angajoqqaani ataasiakkaaniippoq, Martha Abelsen oqarpoq.
KNR-ip danskit isumaginninnermut nunamullu imminermut ministeriat, Astrid Krag (S) Aaja Chemnitz Larsenip isornartorsiuineranut oqaaseqartinniarlugu aamma attavigaa. Taassumali ministereqarfiata suliamut oqaaseqartoqarnissaa sulissutigineqartoq paasissutissiissutigaa.
