Immikkut ilisimasalik nunatta namminiilivinnissaanut: Manerassuarmi qeqertarpaat ilaattut iliornissaq soqutiginarpoq

Nunarput namminiilivinnissamut alloriarnerusariaqarpoq. 

Namminiilivinnissatsinnut Danmarkilu isumaqatigiissusiornissap sulissutigilertornissaanik siunnersuuteqartoq Siumumeersoq taama isumaqarpoq.

Taanna tassaavoq Kuno Fencker, taassumalu siunnersuutaa Inatsisartut upernaakkut marlunngornermi naggammik ataatsimiinnerminni oqaluuserissavaat.

Free association tassaavoq pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissusiorsinnaaneq, nunattalu taamaaliorsinnaalernissaa angutsertariaqaripput namminersorneq pillugu inatsimmi allaqqakkajullunilu politikeritta oqaatigikkajuppaat.

Nunasiat ullormiit ullormuunngikkaluartumik namminiilivikkusuttut pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissusiorsinnaanissaannut najoqqutassiassamik Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) sorsunnersuup kingulliup soraarnerata kingorna isumaqatigiissuteqarput.

Pituttorsimanngitsumilli aalajangersimaqqissaanngitsumik isumaqatigiissusiortoqarsinnaasoq, Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) ilisimatusartuuneq Issittoq pillugu immikkut aamma ilisimasaliusoq Ulrik Pram Gad oqarpoq.

- Suleqatigiinnissamik nunamik allamik isumaqatigiissusiornikkut nunasiaajunnaarnissamut pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissusiortoqarsinnaasoq, Naalagaaffiit Peqatigiit taamanikkut oqaatigaat. Isumaqatigiissullu qanoq imaqassanersoq killeqanngingajavissortumik aalajangerneqarsinnaavoq. Nammineq aalajangersimanissaq atorunnaarsitsisinnaanissarlu piumasaqaataaginnarput.
 
Nunarput sorsunnersuup kingulliup soraareerneranili nunasiaajunnaarluni amtioreerluni kingornalu namminersorneroreerluni maanna namminersorneruvoq. Maanna namminersornerunera pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissuteqartutullusooq ittoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

- Namminersornerulernissaq Kalaallit Nunaata Naalagaaffiit Peqatigiinnut 1953-imi qinnutigisimasuuppagu, tamanna pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissutitut isigalugu akuerisimassagunavikkaluarpaat, inatsisilerituuni siuttut ilaat naalagaaffeqatigiinnut tunngasuni immikkut aamma ilisimasaliusoq Frederik Harhoff oqarpoq.

Cook Islandsit New Zealand tapersersortigigaat

Nunat tallimat Naalagaaffiit Peqatigiinni inissisimasutut pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissuteqarnikkut nalunaarsoqqapput, taakkunanngalu pingasut namminersortuullutik.

Manerassuarmi qeqertarpaat ilaat Cook Islandsit FN-ilu pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissuteqartunut ilaapput, pisortatigoortumilli namminersortuunatik. Qeqertarpaat taakkua nunatta sinnissaannit ataasiaannarnatik tikeraarneqartareerput.

Cook Islandsit Tuluit Nunaannit sorsunnersuup kingulliup kingornali nunasiaajunnaaramik New Zealandilu suleqatigiilereernerminni pituttorsimanngitsumik 1965-imi isumaqatigiissuteqarput.

Cook Islandsit nammineq inatsisartoqarput, naalakkersuisoqarput, inatsiseqarput illersornissaqarfeqarnatilli. Qeqertarpaalli taakkua inui Cook Islandsimiusut New Zealandimiusullu innuttaassuseqarput, nunanulli allanut sillimaniarnermullu tunngasuni nammineq politikkeqarlutik.

Nunanullu allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu tunngasuni nunatsinni suliassaqarfiit Danmarkip suli oqartussaaffiginngimmagit, nunarput Danmarkilu taakkununngarpiaq ingammik tunngasuni ukiuni qulikkuutaani kingullerni isumaqatigiittanngillat.

- Isumaqatigiissutaavoq, New Zealand Cook Islands sinnerlugit nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni taamaallaat iliuuseqartassasoq, Cook Islandsit erseqqissumik kissaateqaraangat. Cook Islandsimiummi New Zealandimiusut suli innuttaassuseqarput. Taamaammat New Zealandimiutulli pisinnaatitaaffeqaannarlutik piumagunik tamaanga nooriaannaapput, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Cook Islandsit inui 17.000-it missaanniittuusut amerlanerpaartaat takornarialerinermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqartuusut New Zealandimit ukiumut tapiissuteqarfigineqartarnertik pinngitsoorsinnaanngilaat.

Cook Islandsit aningaasarsiornikkut 2020-mi ajornartooreerlutik COVID-19-ip nunarsuaq tamakkerlugu kingorna ukiualunni tuniluutereernerani silallu pissusiata allanngoriartornerata malitsigisaanik unamminartorsioreerlutik ukiumut tapiissutisiarisartagaat malunnartumik, tassa 315 millionit koruuniniit 618 millionit koruuninut qaffanneqarput. Ukiumulli tapiissuteqartarneq New Zealandiit inissaminiilluinnartutut oqaatigineqartarpoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

- Nunasiaqarsimasuuinnarnatik nunap inoqqaavinik maorinik Manerassuarmiunillu kulturikkut suleqateqarluarnertik New Zealandimiut ersersinniarsarivaat.

Manerassuarmi qertat ilaat alla, Niue, New Zealandilu pituttorsimanngitsumik aamma isumaqatigiissuteqartoq nunamit tassanga ukiumut aamma tapiissutisisarpoq.

Nunat namminersortut - USA-milli suleqatillit

Manerassuarmi nunat allat pingasut USA-lu pituttorsimanngitsumik aamma isumaqatigiissuteqartut tassaapput, Marshall Islands, Mikronesien aamma Palau. Nunalli taakkua Naalagaaffiit Peqatigiinni inissisimasutut nalunaarsoqqallutik namminersortuupput, massa Cook Islandsit aamma Niue taama nalunaarsoqqqanngitsut. 

Marshall Islandsilli, Mikronesien aamma Palau Naalagaaffiit Peqatigiinni nalunaarsoqqallutik namminersortunngorneramik, USA nunaminni suliassaqarfiit ilaannut oqartussaatippaat, assersuutigalugu USA Pituffik Air Basemut nunatsinniittumut aamma oqartussaasuusoq.

Nunat taakkua pingasut USA nunaminni illersornissamut nunanullu allanut tunngasuni aamma oqartussaatippaat, USA-lu suliassaqarfinnut taakkunani tunngasuni aamma itigartitsisinnaatitaalluni.

- Tassa nunat taakkua pingasut nunanut allanut tunngasuni qanoq iliuuseqalersaarneranni USA itigartitsisinnaatitaavoq ima oqarluni: 'Naagga, taamaaliussanngilasi. Kisianni USAM-mit ukiuni 20-30-ni atuuttumik ukiumut tapiissuteqarfigineqartarnissamik isumaqatigiissuteqarput, Ulrik Pram Gad oqarpoq. 

Tassa nunat taakkua pingasut tamarmik USA-mit ukiumut taapiissutisisarput, inuili amerikamiusut innuttaassuseqarnatik. Nunat avannarlerneersulli assigalugit USA-mut ajornaquteqanngitsumik nuussinnaatitaapput, tamaanilu ilinniariarsinnaatitaapput, peqqinnissaqarfimmik atuisinnaatitaapput pisortaniillu ikiorsiissutisisinnaatitaallutik.

Island namminiilivinnermik isumaqatigiissuteqarnikuusoq

Politikerartavulli namminiilivinnissatsinnut Manerassuarmi qeqertarpaat ilaattulli iliornissaq kisiat isumaliutigisariaqanngilaat.

Naalagaaffiit Peqatigiimmi pituttorsimanngitsumik suli isumaqatigiissuteqartalinngitsut, Islandimi Danmarkilu isumaqatigiissummut tassunga assingusumik 1918-miit 1944-p tungaanut isumaqatigiissuteqarput.

Islandimmi inuisa Danmarkilu naalagaaffeqatigiikkunnaarluni namminiilivinnissamut 1918-imi taasisinneqarneranni 91 procentingajalluinnaasa akueraat – taamanikkulli taasisinnaatitaasut 43 procentiisa missaannaat taasipput.

Island tamatuma kingornali namminiilivilluni naalagaaffinngorpoq. Inuili islandimiusut danskisullu innuttaassuseqaannarput, Danmarkillu kunngeqarfia aamma qullersariinnarlugu. Danmarkip Islandip nunanut allanut tunngasuni taamanikkut suliassaqarfii aamma oqartussaaffigiinnarpai.

Tysklandilli Danmark sorsunnersuarmi kingullermi tiguarmagu, Island Danmark 1944-mi naalagaaffeqatigiunnaarlugu namminiilivippoq.

Islandimiulli Danmarkimiinnerminni danskisut innuttaassusilittulli pisinnaatitaaffeqartut, assersuutigalugu Folketingimut qinersisinnaatitaasut, Danmarkip inatsisaani tunngaviusumi 1953-imeersumi allaqqavoq.