Assi: Jonas Fievé/KNR

Løkke: Kalaallit Nunaanni aaqqissuusseqqinnerit pisariaqarluinnarput

Kalaallit Nunaat aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaanngussaguni aaqqissuusseqqittariaqartoq, ministeriunerup nassuiaammi erseqqissaatigaa.

Siuariartortoqarpoq - Kalaallit Nunaannili inuiaqatigiit atugartuut siunissami attatiinnarnissaannut tamanna naammaqqajanngilaq.

Ministeriuneq Lars Løkke Rasmussen (V) Naalagaaffeqatigiit pillugit ukiumoortumik nassuiaammini taama inerniliivoq.

Aningaasarsiorneq Nunatsinni ajornartorsiutit anginersaattut nassuiaammi tikkuarneqarpoq. 2016-imi siuariartortoqarsimanera pitsaasutut naatsumik oqaaseqarfigisinnarlugu, aningaasarsiornikkut ajornartorsiutit tunngaviusut aaqqiissuteqarfigineqarsimannginnerarlugit inerniliivoq.

- Inuiaqatigiit kalaallit atugartuut siunissamut qulakkeerneqassappata aaqqissuusseqqinnissat inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinissaq suli pisariaqarput.

Aaqqissuusseqqinnerit angisuut suli utaqqisaasut

Isertitat aningaasartuutillu piffissaq ungasinnerulaartoq isigalugu oqimaaqatigiissinneqanngippata ukiumut 750 millionit koruunit nunatta karsiata amigaatigilissammagit, Nunatta aningaasarsiornermut politikkia qajannartoq siorna nassuiaammi erseqqissaatigineqarpoq.

Maannalu - ukioq ataaseq qaangiuttoq - pisortat sullissinerat 2035-imi ullumikkutut-iinnassappat nunatta karsiata ukiumut 1 milliardit koruunit missaannik amigaatigilissagai inerniliissutigineqarpoq.

AAMMA ATUARUK Savalimmiut Nunatsinnit ingerlalluarneruvoq

Naatsorsuinerit Nunatsinni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinneerput, siunnersuisoqatigiillu aaqqissuusseqqittoqartariaqarnera politikerinut qassiinik ujartortarpaat. Akileraartarnerup, ineqarnerup pisortallu ikiorsiissutaannik aaqqissuusseqqinnissamik pisariaqartitsisoqarnera aamma naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissummi eqqaaneqarpoq.

Inatsisartut utoqqalinersiat aammalu ineqarnermut tapiissutit pillugit
ukiuni kingullerni aaqqissuusseqqinnissamik akuersissuteqarsimapput. Aamma inatsit nutaaq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu missingersuutinik malinninnissaannik qulakkeerisussaq 2018-imit atuutilersinneqassaaq. Taakkuli naammanngillat, Lars Løkke Rasmussen nassuiaammi taama erseqqissaavoq.

- Inatsit Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut aaqqissuussaanermi ajornartorsiutaasunut aaqqiissutaanngilaq, aningaasartuutinilli pitsaanerusumik aqutsinissamut atorneqarsinnaalluni.

Mittarfiit pillugit pilersaarutit siunnersuisoqatigiit apeqquseraat

Nassuiaammili pitsaasut aamma eqqaaneqarput. Aalisarneq ingerlalluarfiuvoq, pingaartumik raajarniarnerup qaleralinniarnerullu iluani, taakkumi nunatta karsiata aningaasatigut isaatitsineruneranut pissutaanerpaapput.

Aamma pisortat sanaartornermut aningaasalersuinerat, pingaartumik Nuummi umiarsualivimmut Sikukimut pineqaatissinneqarsimasunullu Nuummi inissiisarfittaassamut, aningaasarsiornikkut siuariartornermik suliffissaaleqisullu ikiliartornerannik kinguneqarpoq.

AAMMA ATUARUK Nunarput innuttaasunut amerlanernut periarfissanik annaasaqarfiusinnaavoq

Taakku innuttaasut atuinerannut malunniuppoq, Nunatsinnimi 2013-imit 2016-imut tunisat ataatsimut nalingat (BNP) -1,7 procentiusinnarluni 2,1 procentimut qaffariaateqarpoq. Atuinerli 2017-imi appariaateqaqqikkallarpoq tunisat ataatsimut nalingat ukiumoortumik siuariartorfiunerannut naleqqiullugu 1,6 procentinngorluni.

Amerlanerusunilli sanaartortoqartussanngoraluartoq, pingaartumik mittarfinnik, tamanna piffissami killilimmi sunniuteqassaaq, nassuiaammi taama oqaatigineqarpoq. Mittarfiliortiternermummi aningaasalersuineq pitsaasuusariaqarpoq, tamannalu Nunatsinni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit naapertorlugit maannakkorpiaq ‘nalorninartumik’ inissisimavoq.

Ministeriunerup Naalagaaffeqatigiiit pillugit ukiumoortumik nassuiaataa Folketingimi maajip 23-ani oqaluuserineqassaaq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat