Kunngimit ridderkorsilerneqartoq: ”Kunngikkusiornerpaanngilanga”
Kunngikkut nunatsinnut pisortatigoortumik tikeraangaarnerat qungujunnermik nuannersunillu eqqaamasanik kisimi kinguneqanngilaq.
Innuttaasummi arlallit kunngikkormiunit nersornaammik annerpaamik aamma nersornaaserneqarput.
Kunngikkormiut tikeraarneranni kunngip Frederiup qulingata Dannebrogimit Ridderkorsimik nersornaatit inunnut arfineq-pingasunut tunniuppai.
Meeqqat oqaaseqartartuat, Aviaja Egede Lynge taakku ilagaat. Taassuma tamanna tupaallaatingaatsiarsimallugu oqaatigaa.
- Taamatut takorloornikuunngisaannarpara. Ilumoorlunga oqassaguma, isumaqarlunga utoqqarujussuit ukiut 50-it sulinikut kisimik tamakkuninnga pisartut. Taavalu aamma kunngikkusiornerpaananga, taamaammat tupaallannaqqaarpoq, soorunami eqqarsaaterpassuit kaavipput.
Tupaallanneq qaangiutiimmeriarmat misigissutsit annertuut allat takkupput.
- Ullut marluk sioqqullugit misigissutsikkut eqqortittorujussuanngorpunga. Tassali aatagigaluama aamma pinikuusimagamiuk aamma aataqqiimma. Taavalu arnaanera, soorlu ilaqutariinni arnatut pineqarnera, taanna oqarpoq.
Aviaja Egede Lynge meeqqat oqaaseqartartuatut suliani pillugit nersornaaserneqaraluarluni, nammineq kisimi nersornaaserneqarani isumaqarpoq.
- Suleqatikka, ilaqutakka, kisianni aamma minnerunngitsumik ukiorparujussuanngulersuni innuttaasut, ilaqutariit meeqqallu tatiginnillutik inuunerminni artornarnerpaanik apuussisartut taakkununnga aamma pigitikkakku, pissutigalugu taakku aamma ataqqinaatigivaat qunusuillutik taamatut saaffiginnittarsimagamik. Meeqqanut oqaaseqartartuullunga apuussisartuuvunga, uanga nammineerlunga oqaluttuat pilersinneq ajorpakka, tusarnaarnikkulli paasisakka ingerlateqqittarlugit.
Nersorneqarneq maluniarneqarnerlu pingaaruteqartoq
Nunatta Katersugaavisiani inspektøri, Inge Bisgaard nersornaaserneqartut aamma ilagaat. Taanna Aviaja Egede Lyngetulli kunngikkut umiarsuaanni Dannabrogimi Nuummi talinngasumi ridderkorsimik nersornaaserneqarpoq.
Taanna nunatta oqaluttuarisaanerani illutoqqanik aserutsaaliuinermik misissuinermillu suliaqarnini pillugu nersornaaserneqarpoq.
- Taamatut nersorneqarneq assut killitsinnarlunilu nuannersorujussuuvoq. Illutoqqat taakku kulturikkut eriagisagut suliarineqarnerat tunngavigalugu tunniunneqarpoq, taanna oqarpoq.
Taassumalu nersornaat illutoqqanik suliaqarnerminik ukkatarinnitsissutigissallugu neriuutigaa.
- Pingaaruteqartorujussuuvoq taamatut maluginiarneqarneq, taavalu aamma taama akimatigisumik nersornaaserneqarneq. Neriuppunga aamma taanna iluaqutigissagiga siunissami illutoqqat paarilluarneqarnissaanut.
Inge Bisgaard kunngikkormiunit suliaqarnerminit aatsaat nersornaaserneqanngilaq. Taanna Prins Joachimimit kulturikkut eriagisassanut nersornaammik ”Prins Henriks Europa Nostra Danmark Prisen”-imik 2022-mi nersornaaserneqarnikuuvoq.
