Kunngikkunnut naamik qujaannarpunga: - Kunngikkut naqisimanneqataasimanerat puiorparput

Kunngi Frederik jannuaarip 14-iani kunngitut suaarutigineqarmat qungujulalluni malinnaasoqarpoq, aamma nunatsinni Københavnimilu Christiansborgip saavani kalaallit erfalasulisartoqarpoq.

Kikkulli tamarmik nalliuttorsiornermut peqataanngillat. Nunatsinnimi inuit arlaqartut kunngikkunnut oqaluttuarisaanermi attaveqaannarusunngillat.

Filmiliortartup ilungersuutamillu ingerlatsisup, Aka Hansenip nunatsinni nalliuttorsiutiginningaatsiarnissaq marloqiusamik isumaqarfigaa. Pingaartumik kunngikkut nunasiaateqarnermi pingaartumik inissisimanerat eqqarsaatigalugu.

- Oqaluttuarisaanermik ilisimasaqarpasinnginnerusinnaavoq, soorlu ataatsimut pereersut suuneranik eqqaamasaarussimasugut. Kunngikkormiummi inuiatsinnik naqisimanneqataasimanerat nunatsinniillu isumalluutinik tigoqqaaqataasimanerat puiorneqarpoq. Taamaattumik nuannaartorsisaanerannik eqqarsarneq eqqumiiginalaartoq isumaqarpunga, taanna oqarpoq.

Nunasiaataanerup oqaluttuassartaa suli isertuunneqartoq

Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep (IA) kunngip Frederiup nalliuttorsiutigineqarnissaanut Københavnimut qaaqquneqarsimasup oqarnera naapertorlugu nunatta kunngikkunnit ukiup ingerlanerani tikeraartoqarnissaa iligilluinnarneqarsinnaavoq.

Kunngi Frederik nunatsinnut tikeraarpat nalliuttorsiuteqartoqarumaartoq Naalakkersuisut nalunaarutigereerpaat. Qanorli nalliuttorsiutiginnittoqassanersoq suli nalunaarutigineqanngilaq.

Aka Hansenili aalajangiisussaatitaagaluaruni qummoroortarnissat annikillissavagut.

- Uanga nammineq nalliuttorsiutiginninngikkaluarutta soqutiginavianngikkaluarpara. Kisianni amerlasuut kunngimut Frederimmut tapersersuisorpassuusut nunatsinnilu angalangaatsiarnikuusoq inunnillu qanimut ilisarisimasaqartoq aamma nassuerutigissavara, Aka Hansen oqarpoq.

Taassuma tamanna nunatta kunngitsuujunnaarnissaanut illersuisuunerminik isumaqartariaqanngitsoq kunngikkulli nunatsinnut qanoq isumaqassanerat pillugu isummaminik suli aalajangiusimanani ilanngullugu oqaatigaa.

Aka Hansen filmiliortartuullunilu ilungersuutigisaqarluni nunasiaateqarnerup naggueqatigiillu inuit pisinnaatitaaffiisa sammineqarnerunissaat sulissutigisarpai. Aka Hansenip oqarnera naapertorlugu danskit kunngikkormiut nunatta nunasiaataaneranut pingaarutilimmik inissisimasut puigussanngilarput. Assi © : Privat

Kunngikkunnut atassuteqarneq qasukkarneqassasoq, Siumumi ilaasortaq Inatsisartunilu kultureqarnermut ataatsimiititaliami siulittaasoq, Najaaraq Møller aamma isumaqarpoq. Taamaammat kunngip Frederiup nunatsinnut tikeraarnerani inuit ilaat nalliuttorsiutiginneqataarusunngitsut paasisinnaavaa.

- Massakkut politikkikkut inissisimanitsinni, namminersornerulernikuulluta, allatut ajornartumik tassa kunngikkormiut tikeraarpata soorunami tikilluaqquneqassapput, aamma tikilluaqqussavagut.

- Tassa oqareernittut soorlu inuiaqatigiinni tassa nunasiaataajunnaarnissamik sulissuteqartut eqimattat arlaqariartorput. Inuiaqatigiit oqaluttuarisaanitsinnik paasinnilersut namminneerlutik kunngiitsuujunnaaraluttuinnarput. Tassa kunngeqarnissartik pisariaqartikkunnaaraluttuinnarpaat, aamma taanna paasinartorujussuuvoq, taanna oqarpoq.

Atassuteqarnermut tunngasoq

Najaaraq Møllerili taama isumaqartuaannanngilaq. Taanna kunngikkormiut Nuummi nuutoqqamut tikikkaangata Erfalasutsinnik erfalasulisartarnikuusimavoq, dronning Margrethelu “nuannaartoringaatsiarnikuusimallugu”.

Qiimmattaatiginnittarnerali ullumikkut annikillisimavoq. Tamanna kunngikkut nunatta nunasiaatigineqarneranut inissisimasimanerannik ilisimanninnerulersimaneranik pingaartumik pissuteqartoq oqaatigaa. Taamaammat nunarput namminiilivippat atassuteqarneq kipineqassasoq aamma isumaqarpoq.

- Oqaluttuarisaanermut kingumut qiviarluni koloni, tassa nunasiaatillit tassaasimapput kunngikkormiut. Uaguttaaq aamma taamatut pineqarpugut 1721-minngaanniit massakkumut. Taamaammat uanga nammineerlunga isumaqarpunga, inuiaqatigiit uagut nammineq oqaluttuarisaanerput paasigunikku iternga tikillugu immaqa eqqarsajallaqqissagaluartut. Taamaalilluni siunissaq ilumut kunngikkormiunik tasiugaqassanersugut apeqqutigineqarsinnaalissalluni, Najaaraq Møller oqarpoq.

Inuit kunngikkormiunut avissaangalernerat inuit nunasiaataanermut oqaluttuarisaanermik ilisimanninnerulernerannut takussutissaasoq, Inatsisartut kultureqarnermut ataatsimiititaliaani siulittaasoq, Najaaraq Møller oqarpoq. Assi © : Privatfoto

Nuummi Eqqumiitsulianik katersugaasiviup pisortaa, oqaluttuarisaanermik ilisimatusartoq, Ujammiugaq Engell aperigaanni nunarput namminiilivissaguni nunatta kunngikkullu akornanni atassuteqarneq inatsisitigut kipineqassaaq.

Nunattalu tunngaviusumik inatsisissaanut missingiut siulleq siorna apriilimi saqqummiunneqartoq atuaraanni ullumikkutulli naalagaaffimmi qullersaasussamik kunngeqaranilu dronningeqanngilaq. Missingiummilu naalakkersuisunut siulittaasup naalagaaffimmi qullersaanissaanut tunngaveqarluni.

- Kisianni misigissutsitigut suli atassuteqartoqartoqarnissaa ilimanarluinnarpoq, Ujammiugaq Engell oqarpoq.

Kunngikkormiut nunatsinni tapersersorneqangaatsiarnersut qanorlu ilisimasaqartoqartiginersoq piviusumik naluarput, nutaanerusumimmi misissuisoqarnikuunngilaq.

Ujammiugaq Engellilli kalaallit inuiaqatigiit akornanni tapersersuisoqangaatsiartoq eqqoriarpaa.

Ujammiugaq Engell namminiilivinnissamik kissaateqartoqangaatsiarnera tamatumalu saniatigut kunngikkormiunut tapersersuingaatsiartoqarnera imminut akerleriinngillat?

- Politikkikkut ineriartorneq ileqqutoqqallu pillugit apeqqutit immikkoortinnissaat pingaaruteqarpoq. Namminiilivinnissap tungaanut sulissuteqarnerput pissusissamisut ineriartorneruvoq, kisianni inuit ileqqutoqqanik tunngaveqartorujussuupput. Kunngikkormiunullu tunngatillugu tamanna ileqqutoqqanut inuttullu atassuteqarnermut tunnganeruvoq.

- Dronning Margrethe aamma maanna kunngi Frederik nunatsinnut inuttut soqutiginnippalaarlutillu kalaallit inuinut pitsaasumik inuttullu atassuteqarluarput. Tamanna isumaqangaatsiarpoq, taanna oqarpoq.

Not my king

Inuilli aamma kunngikkormiunut ungasinneruleriartortut, Aka Hansen oqarpoq.

Canadami nikittoqalerpoq, nunap inoqqaavi arlallit tuluit kunngikkormiuinut, kingullermik siorna kunngi Charles kunngitut niaqoruserneqartunut ungasilleqqapput. Taamaaliornerminni inoqutinut attaveqaqatigiiffitsigut ilaatigut not my king (uanga kunngerinngilara aaqq.) nalunaaqutsiissutigisarpaat.

Kunngi Charles Kunngeqarfik Tuluit Nunaanni siorna kunnginngorami nunanut Commonwealthinut 14-inut matumani Canadamut ilanngullugu aamma kunnginngorfigai.

Tuluit danskillu kunngikkormiui nunasiaateqarnermut ilaasimapput. Canadamilu nunap inoqqaavisa akornannit kunngikkormiunut ungasillisoqariartorneratut nunatsinni ungasilliartortoqartoq, Aka Hansen oqarpoq.

- Danmarkimi kunngikkunnut atatillugu allannguallaataasoqarnissaa pingaaruteqarpoq, nunatsinnimi kikkut tamarmik kunngi Frederik kunngerigipput misigisimanngillat.