Kujataani juuni uuttortarneqarsimasuni masannarnerpaanut ilaasoq
Kujataata kitaani najugaqaruit aasarlu manna seqinnerpallaarsorinngikkukku kukkorujussuanngilatit.
2021-mi juuni uuttortarneqarsimasuni masannarnerpaat ilaanniittoq DMI-p kisitsisaataasa takutippaat. Allaallu Qaqortoq aatsaat taama masannarsimatigisutut uuttortarneqarpoq.
Silap pissusaanik immikkut ilisimasalik John Cappelen taama oqarpoq.
- Qaqortumi juunip ulluisa 23-anni siallerujussuarsimavoq. Ullup unnuallu ingerlanerini 145mm-imik siallersimavoq. Tamanna angivoq. Allaat rekortiuvoq, Qaqortumilu juunimi katillugu 229,7 mm-imik siallersimavoq tamannalu rekortiulluarpoq, John Cappelen KNR-imut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK RIDI vejrmeldningiliortoq: Inunngorfigisimanngisamut angerlarsertoqarsinnaava?
2014-imi juuni qaammammi masannarnerpaatut uuttortarneqarsimasumut tulliuvoq.
Sialuk 151,3 mm-imut taamani uuttortarneqarpoq. Narsarsuarmi juuni masannarnerpaat tallimaattut uuttortarneqarpoq. Tassani 101,4 mm-imik siallerpoq. Rekordi 1983-iminngaanneerpoq, sialuk 134,1 mm-imut taamani uuttortarneqarluni.
Nuummi juuni masannarnerpaat pingajorigaat
Nuuk silagittuaannanngitsutut ilisimaneqaraluarluni juunimi nalinginnaasumit siallerneruvoq.
- Katillugu 161,5 mm-imik siallersimavoq, tassalu 1890-imi uuttortaasoqartalermalli siallernerpaasimasut pingajuattut inissilluni. Taamaallaat 1979-imi 1977-imilu juunit siallerfiunerusimapput. 1967-imimi sialuk 167,2 mm-imut '77-imilu sialuk 167 mm-imut uuttortarneqarput, John Cappelen oqarpoq.
Tamatuma saniatigut aamma Station Nordimi aatsaat taama siallersimatigisutut DMI-p uuttortaasarfianit uuttortarneqarpoq. Tassani juunimi sialuk 43,9 mm-imut uuttortarneqarpoq.
Kujataata kitaata taama siallertiginera silaannarmit aallaaveqarpoq. Sumiiffimmi juunimi juulillu aallartinnerani naqitsiniisaffiup imeq silaannarmit peerpaa.
AAMMA ATUARUK VIDEO: Siallerujussuarnera paarnanut qanoq sunniuteqarpa?
- Avannaani silaannaq nillertoq Kujataanilu silaannaq kissartoq killeqarfeqarput, silaannaallu imarisaanut killiffiit nunarsuarmi ingerlapput, allamullu nikittarlutik. Ilaannikkut Kalaallit Nunaata eqqaaniittarput, ilaannikkullu ungasittarlugu. Killiffimmilu nikerartumik naqitsiniisaffeqalertarpoq, taannalu Kalaallit Nunaata kujataata kitaata eqqaaniikkaangat, anorlilerlunilu siallilertarpoq, John Cappelen oqarpoq.
Aasarlu manna taamaattoqarpoq. Tamatumunngali ilutigitillugu silaannarmi pissutsit aasaq manna allanngorujussuarsimanngimmata, silarloqattaarsimavoq.
Ingasattut nalinginnaalissasut
Assersuutigaluguli Canada USA-llu avannarpasissua aasaq manna nalinginnaasumit sialuisapput. Silaannarmili pissutsit allanngorannginnerat silap pissusaata allanngoriartorneranut attuumassuteqarnersoq itigartinneqavissinnaanngilaq.
- Silami pissusissamisoortumik allanngornerit allanngorartumik nillertitsisarput, masannartitsisarlutik panertitsisarlutillu. Taamattuaarnarnikuuvoq. Silalli pissusaata allanngoriartornerani kiannerunera silami ingasattut ingasannerutillugit aallartittarput, taamaalillunilu sila ingasannerulerluni, John Cappelen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Naqitsiniissaffik qaangiuppat silagississaaq
Nunarpulli tamaat isigissagutsigu, taava nalinginnaasumit siallernerusimanngilaq.
Qaanaami juunimi sialuk 3,6 mm-imut uuttortarneqarpoq, Aasiaannilu 35,2 mm-imut uuttortarneqarluni. Sisimiuni 43,9 mm-imut uuttortarneqarpoq. Aamma nunatta kangiani siallernerusimanngilaq. Ittoqqortoormiini sialuk 14 mm-imut uuttortarneqarpoq, Tasiilamilu 63,9 mm-imut uuttortarneqarluni.
Silap pissusaanut naleqqussarneq eqqarsaatigineqartariaqartoq
Ukiorli manna aamma allatut allaaneruvoq. Tassalu kiassusaa.
- Ukiup ingerlanerani qaammatini tamani kiassutsit nalinginnaasumit appasinnerunngillat. Tamarmimmi qaffasinnerunngikkuni nalinginnaasumut qanipput, Pituffimmi Danmarkshavnimilu malunnartumik nikinganerullutik. Danmarkshavnimi juni nalinginnaasumit 2,4 gradinik kianneruvoq, John Cappelen oqarpoq.
Taanna naapertorlugu silaannaq kissarneruguni sialoqarnerusarmat, sialuk nalinginnaanerulissaaq.
AAMMA ATUARUK Aningaasat nunatsinni eqqornerusumik silasiorsinnaanissamut qulakkeerutaassasut
- Silaannaq kissarnerulissaaq, ingasannerulerluni piffisallu ilaani masannarnerulerluni. Sialussuarnissaanut periarfissat nunami issiffiusartumi soorlu Kalaallit Nunaanni minnerupput, John Cappele oqarpoq, nangillunilu.
- Kianneruleriartorneranili nuissat siornatigornit sakkortuneruffiulersinnaalissapput. Taamaammat aamma Kalaallit Nunaanni silap pissusaanut naleqqussarnissaq pillugu siunissami eqqarsartoqartariaqassaaq, John Cappelen oqarpoq.
