Knud Mathiassen IA-mit tunuartinneqartoq – maannalu attaviitsuuniartoq

Partiip siulittaasua, Múte B, Egede suliamut atatillugu oqaaseqarusunngitsoq ilanngullugu i​lanngutassiaq nalunaaqutaq 12.54 nutarterneqarpoq.

Inuit Ataqatigiinnit Knud Mathiassenip Inatsisartuni unnerluunneqarsinnaanngissusaa sapaatip akunnerata ataatsip matuma siorna atorunnaarsinneqarpoq.

Taamaalilluni innuttaasunit qinigaq politiinit suliami, nammineq oqaluttuarerusunngisamini misissuiffigineqarsinnaalerpoq.

Ippassarlu pisoqarfioqqippoq, partiimmi Knud Mathiassen tunuartinniarlugu aalajangerpaa. Allatut oqaatigalugu: Anisitaavoq.

Knud Mathiassenip nammineerluni tunuarumannginnera pissutigalugu Inuit Ataqatigiit taama aalajangerput. Tunuarnissaami partiip piumasarisimagaluarpaa. Tamanna Knud Mathiassenip KNR-imut oqaatigaa.

- Ippassaq sisamanngornermi unnukkut allagarsivunga Inuit Aqataqatigiinninngaanniit tunuartitaallunga, taanna oqarpoq.

Paasiviuk sooq tunuartinneqarnerlutit?

- Tassa taanna immunititiga atorunnaarsinneqarnera peqqutaalluni. Inuit Ataqatigiinniit peersitaanera tusaatissatut tiguara.

- Soorunami Inuit Aqatigiinninngaanniit tunuartitaanera ajuusarutigaara, aamma Inuit Aqataqatigii Inatsisartunut tunuaqqugaluarpaannga, tamanna akuerinikuunngilara politikikkut anguniakkakka upperilluinnarakkit. Tassalu partiinniit tunuarusunnginnama namminneerlutik anisippaannga.

Qanga tunuaqquneqaravit?

- Taanna immunitit peerneqannginnerani Inuit Ataqatigiit Inatsisartuniit tunuaqqugaluarpaannga, kisianni taamaaliorsinnaatitaanngillat inatsisartunut. Eqqartuussinermi aalajangiisoqartinnagu/inerniliisoqartinnagu Inatsiartuni ilaasortaaginnarnissara kissaatigaara.

Sulinngiffeqarnermi kingorna attaviitsutut uteqqissasoq

Knud Mathiassen Kuummiuninngaanneerpoq ullumikkullu Tasiilami najugaqarluni. Inatsisartunilu Upernaakkut ataatsimiittoqaleruttortoq Tasiilamiiginnassaaq. Taannami sulinngiffeqarallarpoq. Sulinngiffeqarunnaarunilu – Inatsisartunut uteqqissalluni, taanna oqarpoq.

- Peqquteqarlunga massakkut sulinngiffeqarpunga. Attaviitsutut ingerlaqqaassaanga. Maajip qiteqqunnissaata tungaanut psykologimik (tarnip pissusianik ilisimasalimmik aaqq.) oqaloqateqartarlunga katsorsartippunga. Taassuma kingorna nakorsat nalilerumaarpaat taamanikkussamut killiffinnik. Suliartorusuppunga, suliartorusoqaanga.

Suli pinngitsuunerartoq

Taassuma pinerluttuliornermi suliaq suna politiit misissuiffigineraat oqaatigiumanngilaa.

Taassuma unnerluutigineqarsinnaanngissutsimi Inatsisartuni suleqatimi sapaatip akunnerata siuliani atorunnaarsilermassuk aamma oqaatigiumanngilaa. Knud Mathiassenip Facebookikkut sapaatip akunnerata siuliani saqqummersitani ullumikkut suli innersuussutigaa. Tassani allassimavoq: " Tassa uanga uani pineqarpunga eqqartuussaasinnaannginnera atorunnaarsinneqartussaavoq - aap ilumoorpoq eqqartuussaasussaavunga, kisianni unnerluussutit ilumoortuunngillat. Katsorsartinnera peqqutigalugu maanna sulinngiffeqarpunga".

Anisitaanivit kingorna Inuit Ataqatigiit oqaloqatigaagit?

- Tassunga tunngatillugu oqaaseqarsinnaanngilanga.

Inuit Ataqatigiit gruppianni siulittaasoq, Agathe Fontain suliamut atatillugu oqaasissaqanngilaq.

Partiip siulittaasua, Múte B. Egede aamma oqaaseqarusunngilaq.