Immikkut ilisimasallit: Kinamiut suliffeqarfiutaata Kangilinnguaniinnissaa ernumanartortaqartoq

Kangilinnguani sakkutooqarfiusimasup kinamiut suliffeqarfiutaannit pisiariniarneqarneranut atatillugu, danskit ministeriunerat sillimaniarnikkut politikkimut tunngatillugu pissutissarluarsimasinnaavoq, Politikenimi aaqqissuisuunerusimasoq, Bo Lidegaard, taama isumaqarpoq.
Assi © : Inspektionskutteren Tulugaq
decembarip 20-at 2016 11:59
Nutserisoq Simon Uldum -

Kangilinnguani sakkutooqarfiusimasup kinamiut suliffeqarfiutaannit General Nice Groupimit pisiarineqarnissaanik Lars Løkke Rasmussenip nammineerluni pinngitsoortitsinera naalagaaffiup sillimaniarnissaanut tunngatillugu pissutissarluarsimasinnaavoq.

Ingammik suliap ingerlasimanerata nittartakkami Defencewatchimi allaaserineqarnera upperissagaanni. Oqaluttuarisaanermik immikkut ilisimasalik Politikenimilu aaqqissuisuunerusimasoq, Bo Lidegaard, KNR-imut taama oqarpoq.

- Kalaallit Nunaata sillimaniarnikkut politikkimi inissisimanera isiginiaraanni, taava isumaqarpunga nunap pissaanilissuup Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfiusimasumiilernera Nuummi Københavnimilu ernumanartoqartinneqassasoq. Tamanna sillimaniarnikkut politikkimut nalinginnaasumut tunngatillugu ajornartorsiutinik pilersitsisinnaassasoraara, ajornartorsiutinillu pilersitsisinnaanera Naalagaaffeqatigiinni arlaannaataluunniit kissaatiginavianngilaat.

Defencewatchip KNR-illu allaaserisaat kisiisa tunngavigalugit oqaaseqarluni Lidegaardip erseqqissaatigaa.

Søby: Matoqqavallaarneq itigartitsinermut pissutaasinnaasoq

Kinamiut suliffeqarfiutaata Nunatsinnit ingalassimatinnissaa siunertaralugu Kangilinnguit ammaqqinnissaannik Løkkep danskit partiivisa siuttuinik tunuliaqutaqarluni aalajangersimaneranik allaaserineqartut danskit ministeriunerata ministereqarfiata illersornissamullu ministereqarfiup oqaaseqarfigerusunngilaat.

Aamma taamatut aalajangertoqarnera naalakkersuisunut inatsisartunulluunniit ilisimatitsissutigineqarsimanngilaq, naak Itillermi nalunaarut taama pisussaaffiliigaluartoq.

Bo Lidegaard naapertorlugu, Løkkep taamatut aalajangerneranut pissutaasut arlaliusut ilagiinnarsinnaavaat. Aamma Illersornissamut qullersaqarfiup Issittumi suliassai amerliartuinnartut pissutaaqataasinnaapput.

Illersornissaq pillugu politikkimik ilisimatuup Kristian Søby Kristensenip Københavnip Universitetianeersup suliaq tusagassiuutitiguinnaq aamma tusarsimavaa. Løkkellu taamatut aalajangiisimaneragaanera imatut isumaliutersuutigaa:

- Kinamiut aningaasalersuisartut kikkorpiaanerisa sorusunnerisalu paasilluarneqarsinnaannginneranik ernumassuteqarnermik pissuteqarsinnaavoq. Kinamiut suliffeqarfiutaata sakkutooqarfik sumut atussagamikku?

 

AAMMA ATUARUK Kinamiut itigartinneqarnerinut akuutinneqanngilagut

 

Pram: Suleqatigiinnermut akornutaasinnaasoq

Kinamit soqutiginninneq pissutigalugu Kangilinnguit ammaqqinnissaannik Namminersorlutik Oqartussat pisortatigoortumik nassuiaaffigineqarsimanngillat.

Illersornissamulli ministereqarfik akerlianik nalunaaruteqarpoq: Illersornissamut qullersaqarfiup Kangilinnguanik pisariaqartitsinera pissutigalugu Danmarkip General Nice Groupip soqutiginninnera itigartittariaqarsimavaa. Taamatullu pisoqarpoq, naak Illersornissamut ministereqarfik arlaleriarluni, kingullermik ukioq manna, nalunaarutigigaluaraa Kangilinnguani sakkutooqarfiusimasoq Illersornissamut qullersaqarfimmit pisariaqartinneqanngitsoq.

Avatangiisinut naalakkersuisup Suka K. Frederiksenip tamanna pissutigalugu Løkkep aalajangerneranik Danmarkip isertuussisimasinnaanera isornartorsiorpaa.

 

AAMMA ATUARUK Kangilinnguit pisariaqartipparput

 

Tamannalu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinnermut ajorluinnarpoq - aamma oqaluttuarineqartoq ilumuunngikkaluarpalluunniit, Nunatsinni pissutsinik ilisimasalik Aalborgillu Universitetiani nunani tamalaani pissutsit pillugit ilisimatusarfimmi lektori, Ulrik Pram Gad, taama oqarpoq.

 - Suliaq eqqortumik allaaserineqarsimappat taamaattoqanngippalluunniit, Naalagaaffeqatigiinni ajornartorsiutaasut ilaannik annerulersitsisinnaavoq, Kalaallit Nunaatami namminiilivinnissaanik Danmarkip akornusersuineranik aammalu nunanut allanut sillimaniarnikkullu politikkimut tunngatillugu Kalaallit Nunaata arajutsisinneqartarneranik isumaqartunut uppernarsaataammat.