Immikkut ilisimasallit: Kinamiut aningaasaliisarnertik pissaaneqaatigaat
Danmarkip Kinamit nioqqutissanut kiffartuussinernullu atatillugu aningaasartuutigisai 2017-imi 58,1 milliardit koruuniusut, Dansk Erhvervip naatsorsuinerata takutippaa.
Nunattali kinamiut aningaasaleerujussuarniarnerannik akuersinissaa danskit naalakkersuisuisa, illersornissaqarfiullu isertortumik paasiniaasartuisa mianersoqqussutigaat. Nunarpummi kinamiunut aningaasaliisunut maleruutiinnalersinnaasoq, mianersoqqussuteqarnermi oqaatigineqarpoq.
AAMMA ATUARUK Kalaallit Nunaata Kina paarissavaa
Danmarkillu Kinamik suleqateqarlunilu nunatsinni mittarfiliortitsinissanut Kinamit aningaasaleeqqusinnginnera, imminut assortuuttunik isummernerusoq folketingimut inatsisartunullu ilaasortap, Aleqa Hammondip (NQ) oqaatigisareerpaa.
Kinamiulli Danmarkimi aningaasaliisarnerat Kalaallit Nunaanut aningaasaliinissaamut sanilliutissagaanni allaanerussuteqartoq, Copenhagen Business Schoolimi nunat assigiinngitsut akornanni niuernermut tunngasunut professori, Peter Gammeltoft oqarpoq.
- Kalaallit aningaasaqarnerat assigiinngitsorpassuartigut sunnerteqqajaaneruvoq, kinamiullu aningaasaliinerat initoorujussuanngorsinnaalluni.
Kinamiut aningaasaliineranni politikkiat pineqalertarpoq
Kinamiut aningaasaliisartuisa kikkuuneri danskit naalakkersuisuisa ernumassuteqarneranut tunngaviuvoq. Kinamiut ingerlatseqatigiiffii anginerit kommunistisut aqutsisunit pigineqarput, kinamiullu naalakkersuisuisa piumasaqataat naapertorlugu ingerlatseqatigiiffiit namminersortut ingerlatseqatigiiffianni kommunistiusumik aqutsisunit sinniisoqassaaq.
AAMMA ATUARUK Mittarfiliortiternissami suleqatissagut nammineq suli aalajangersinnaavagut
Taamaalilluni kinamiut naalakkersuisui kinamiut ingerlatseqatigiiffii aqqutigalugit nunani allani sunniuteqartarput. Tamannalu nunatsinnut sunniuteqarsinnaasoq, Illersornissaqarfiup isertortumik paasiniaasartuata pisortaa, Lars Findsen nittartakkatigut tusagassiisarfimmut Altingetimut oqarpoq.
- Kinamiut aningaasaliisartut namminersortut aningaasaliigaangata Kinap naalagaaffiata soqutiginninnera eqqumaffigineqartassaaq. Nunarsuup kitaani takusartakkatsinnik allaanerusumik ingerlariuseqarpoq. Taamaammat 100 procentimik avissaaqqatinneqarsinnaanngillat oqarlunilu una niuernerpalaartuuvoq, unalu naalagaaffiup soqutigisaraa.
Ilisimatooq: Kinamut tunngatillugu periusigineqartoqnalunartoq
Kinamiut aningaasaliisartut kinamiut pissaanerannik nunatsinnut eqqussinissaat, nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiup ernumassutigaa. Tamannalu USA-p Danmarkimut kimigiisernerannik kinguneqartitsissaaq, USA-mmi Kalaallit Airportsip mittarfinnik sanaartornissaani kinamiut ilaatinneqarnissaat mianersoqqussutiginikuuaa.
CBS-imi kinamiut ingerlatseqatigiiffii pillugit immikkut ilisimasaqartoq, professori alla, Kjeld Erik Brødsgaard naapertorlugu Kunngeqarfiup Danmarkip USA-mut peqatiginninnera præsidentip, Trumpip NATO-mut atatillugu allanngorartumik nalunaaruteqartarnerani qularnarsiartorpoq.
Taanna isumaqarpoq kinamiut peqataarusunnerat, aamma nunatsinnut tunngatillugu, danskit naalakkkersuisuisa akuerinerusariaqaraat.
AAMMA ATUARUK Løkke mittarfiit pillugit itigartitsisinnaatitaasoq
- Kinamut tunngatillugu ataqatigiinngitsumik periuseqartoqarpoq. Pinerit tamaasa isummeqattaarunnaarluni isummertarnissamut tunngatillugu periusiortoqartariaqarpoq. Taanna Kinap nunarsuarmi aningaasaqarnermut sunniuteqarnerata ammasumik akuerinissaanik imaqassaaq. Kinamiullu suliffeqarfiisa aningaasaliinissamut neqeruullaqqissigaluttuinnarnera aamma eqqaaneqassalluni.
Kinamiut ingerlatseqatigiiffiat, China Communication Construction Company (CCCC) nunatsinni mittarfinnik sanaartornissamut neqerooruteqarnermi ajugaassappata Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui ingerlatseqatigiiffimmut piumasaqaasiisumik isumaqatigiissuteqartariaqartut, Kjeld Erik Brødsgaard isumaqarpoq.
- Kinamiut neqeroorutigissaarnerunerat pissutigalugu toqqarneqassappata, ataatsimoortumik illuatungeriit tamarmik ilorrisimaarutigisaannik – isumaqatigiissusiortoqartariaqarpoq. Kinamiut ingerlatseqatigiiffiat kinamiuuneri piinnarlugit naapertuilluanngitsumik inerniliineq tupinnarpallaaqaaq
