Naalakkersuisuusimasoq: Kalaallit Nunaat EU-mut piaarnerpaamik ilanngutissaaq

Kalaallit Nunaannut politikimik tunngasunik maannakkut suliaqanngilaq. Naalakkersuisuusimasulli Demokraatillu siulittaasorisimasaata, Jens B. Frederiksenip, nunatsinni pisut tamaasa Danmarkimit Sjællandimi najukkaminit, qanimut malinnaaffigai.

Minnerunngitsumik kingullertigut, præsident Trumpimit tatineqangaarnerup nalaani, Kalaallit Nunaat pillugu akerliussutsimik takutitsinernut oqallinnernullu peqataasalerpoq.

Tamanna pissutigalugu politikeriusimasup, Kalaallit Nunaata EU-mut sukkanerpaamik ilaasortanngorniarluni qinnuteqarnissaa, inuit attaveqaqatigiittarfiisigut qanittukkut siunnersuutigaa.

- EU sakkussianik maannakkut pilersortorujussuuvoq. EU-p nunap immikkoortuattut imminut napatissinnaanngornissani anguniarpaa, Kalaallit Nunaallu ilaasortanngoqqippat, Kalaallit Nunaat Natop saniatigut EU-mi illersornissamut isumaqatigiissummut ilanngutissaaq, Jens B. Frederiksen KNR-imut oqarpoq.

Danmark 1973-imi ilaasortanngormat, Kalaallit Nunaat EU-mut,  EF-imik siornatigut taaneqartartumut, ilannguppoq. Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarata kingorna, Kalallit Nunaat nammineerluni 1985-imi ilaasortaajunnaarpoq.

Kalaallit politikerii amerlanerussuteqarluartut taamanili EU-mut taamanili ilaasortaaqqeqqusunngillat. Kalaallit Nunaalli ’Nuna OLT-itut’ taaneqartalerpoq (Nunat nunallu immikkoortortai EU-p avataaniittut EU-mulli attuumassuteqartut, aaqq.) EU-millu suleqateqarnissamik arlalinnik isumaqatigiissusiorluni, ilaatigut aalisarnermut, ilinniartitaanermut aatsitassanullu tunngasunik.

EU-mut malinnaasinnaannginnissaq ernummatigineqartoq  

Trumpilli Kalaallit Nunaannik aqutsiniarluni oqariartuuteqaqqinnera pissutigalugu EU pillugu apeqqut politikkikkut oqaluuserineqartaleqqippoq.

Justus Hansenip Demokraatineersup, Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortanngortuuppat ilaasortaanerup iluaqutissartai ajoqutissartaalu pillugit Naalakkersuisut nassuiaammik suliaqassasut, Inatsisartut siorna ukiakkut ataatsimiinneranni siunnersuutigaa.

Januaarimi 2025-mi isumasiuinerup  takutippaa Kalaallit Nunaanni innuttaasut 497-it akornanni amerlanerussuteqarluartut, Kalaallit Nunaata EU-mut ilaasortanngornissaa tapersersoraat. Isumasiuineq Berlingske sinnerlugu Verianimit aamma Nutaarsiassaqartitsivik Sermitsiaq sinnerlugu suliarineqarpoq.

Partiilli arlallit siunnersuummut qularutiginnipput. EU Siumumit ukiakkut ataatsimiinnermi tassaanerarneqarpoq malittarisassarpassuarnit, peqqussutinit aalajangersakkaniillu amerlasoorpassuarnit aaqqissuussaq, Kalaallit Nunaata allaffissornikkut malinnaaffigisinnaanavianngisaa. 

Aamma nunatsinnut aalisakkat EU-mut tamakkiisumik aalisaligartassiissutigineqartartut ilaannit pisassinneqartalissasoq, nammineerluni oqartussaaffigineqartunut akisussaajunnaartitsinerulernermik kinguneqassalluni, aalisakkallu nunatsinnut pisassiissutigineqartartut ikilineqartassallutik.

- Nunarput EU-mut ilaasortanngoqqippat imartatsinni aalisarneq EU-mit kingumut qitiusumit aqunneqarneruleqqissaaq, kalallillu aalisartui namminneq imartaminni pisassiissutinik pissarsiniarlutik EU-mut isumaqatiginninniallaqqinneri apeqqutaalissallutik, Siumumeersoq Erik Jensen ukiakkut ataatsimiinnermi taama oqarpoq.

Kalaallit Europamiuunnginnerat IA-mit erseqqissarneqarpoq. EU-mullu tunngaviusariaqartoq tassaavoq EU-mit oqaatsivut, kinaassuserput aamma kulturerput ataqqineqartariaqartut. Partiilli EU-mut ilaasortanngoqqinnersap pitsaaqutai, ingammik aningaasarsiornikkut ammaffigaat.

Atassut aamma taama isumaqarpoq, innuttaasut 2027-mi taasinnginneranni Kalaallit Nunaata EU-mut ilaasortaanerata iluaqutissartai ajoqutaalu pillugit paasissutissiilluinnarnissaq, siunnersuutigigamikku.

Naleqqap EU-p suleqatissatut pingaaruteqarnera akuersaarpaa, Kalaallit Nunaatali EU-mut ilaasortanngornissaa tapersersornagu.

Jens B. Frederiksenip EU-mut ilaasortanngornerup ajoqutissartaqarnissaa qularinngilaa. 
Kalaallit Nunaatali EU-mut ilaasortanngornissaq ilaasortanngunnginnissarluunniit sioqqullugu, nunatta iluaqutigisassanik aalajangersimasunik piumasaqaateqarluni, assersuutigalugu aalisarnermut tunngasunik, isumaqatigiinniartoqarnissaa pingaaruteqarsoraa.

- Nunatta immikkut ittunik isumaqatigiissusiorluarnissaanut piffissatsialaavoq, Danmarkip EU-mut tunngatillugu ukiorpassuarni nangaassuteqarnikuuneranut assingulaarpoq, taanna oqarpoq.

EU namminersulivinnissamut aqqutissiuussisinnaasoq

EU-mut ilaasortanngornerup namminersulivinnissap anguniarneranut ungasillisaataarujussuarnissaa partiinit arlalinnit aamma maluginiaqquneqarpoq.

Jens B. Frederiksenilli tamanna isumaqataaffiginngilaa. Kalaallit Nunaata namminersulivinnissaanut isumaqataavallaarnikuunngisaannarpoq, Kalaallit Nunaatali aningaasaqarnikkut imminut napatinnissaa tamanit kissaatiginerpaavaa.

- EU-li Kalaallit Nunaata namminersulivinnissaanut aqqutaasinnaavoq alla, taanna oqarpoq.

- EU-mut ilaasortaanerup ilaasortaannginnerullu assigiinngissuteqarsinnaanerat takusinnaanngilara. Isumaqarpungali namminersulivinnissamut aqqut EU-miikkaanni ajornannginnerussasoq. Peqatigiinneq arlaatigut iliuuseqarfiusinnaasoq tamatuma malitsigaa. Kunngeqarfik Danmarkimut atanissaq EU-mut ilaasortanngornissamut apeqqutaanngilaq, Jens B. Frederiksen oqarpoq.

Justus Hansenip Demokraatineersup siunnersuutini 2025-mi ukiakkut ataatsimiinnermi tunuartissallugu aalajangiuppaa.

Taamaattumik EU-mut ilaasortaanerup Kalaallit Nunaannut iluaqutissartai ajoqutissartaalu pillugit nalunaarusiortoqanngilaq.