Danmarkip aningaasanut inatsisissaa: Kalaallit Nunaanni meeqqanik, inatsisitigut siunnersuinermik nunasiaateqarsimanermillu ukkassiffiusoq
Meeqqat inuusuttullu ikiortariallit, inatsisitigut siunnersuineq aamma Kalaallit Nunaat inuusuttaalu Danmarkip 2024-mi aningaasanut inatsisissaatut siunnersuummi ataasinngornermi saqqummiussami ukkanneqarput.
Folketingimi partiit 120 millionit koruuninit ikinnerunngitsut ukiuni tulliuttuni sisamani atugassatut Atlantikup Avannaamiunut, tassa Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu suliniutinut immikkoortippaat.
Taakkunannga 10,5 millionit koruunit nunatsinni meeqqat ikorfartorneqarnissamik illusimmaveqarallarnissamilluunniit pisariaqartitsisut qimarnguissaannik pilersitsinermut atussapput.
Nunatsinni kommunit arlallit meeqqanut inuusuttunullu pisariaqartitsisunut ukiuni kingullerni pingasuni ornittagaqartitsipput. Ornittakkalli taakku atugaarpianngitsut, Danmarkip isumaginninnermut utoqqarnullu ministereqarfiat nalunaarummini allappoq.
Taamaammat aningaasat meeqqanut inuusuttunullu ornittagaqartitsinermut atornagit meeqqanut inuusuttunullu qimarnguimmik pilersitsinermut atussasut peqatigiiffillu Kalaallit Meerartaat qimarnguinnik taakkuninnga ingerlatsisussatut siunnersuutigigitsik tamannali Namminersorlutik Oqartussallu suli qularnaanngikkitsik, ministereqarfik nalunaarummini aamma allappoq.
Aningaasat immikkoortitaasa ilaat Kalaallit Nunaat inuilu pillugit ilinniartitsissussiornermut atussasut
10 millionit koruunit ukiuni tulliuttuni sisamani aamma atugassatut, nunatta Danmarkimi nunasiaataasimanera pillugu Danmarkimi atuartunut ilinniartitsissusiornissamut aamma immikkoortippaat.
Aamma 7 millionit koruunit Danmarkimi kalaallit inatsisitigut tunngasuni siunnersorneqarnissamik pisariaqartitsisut ikiorneqarnerusalernissaannut immikkoortippaat.
Danmarkimi kalaallit inatsisitigut isumannaassutsimut tunngasuni oqartussaniillu sullinneqarnermi assigiinngisitaasarnerat, Naalagaaffiit Peqatigiinnut (FN) nalunaartartup nalunaarusiamini ukioq manna isornartorsiorpaa. Tamannalu arajutsisimanngikkini, Folketingimi ilaasortaq Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz oqarpoq.
- Kalaallit tamaviaarutigisartagaasa ilaasa Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip FN-illu nalunaartartuata nalunaarusiaat aallaavigalugit qanoq iliuuseqarfigilertorsinnaasimagatsigit nuannaarutigeqaara. Tamatuma saniatigut nunatsinni toqqissisimanerulersitsinissamik suliniutinut inatsiseqarnermullu tunngasuni isumannaannerusumik sullissisoqartalernissaanut aningaasaliinerannik qulakkeerinninnerput aamma nuannaarutigaara.
2 millionit koruunit ukiuni tulliuttuni sisamani atugassatut Danmarkimi kalaallit ilinniartut peqatigiiffianut, Avalammut, aamma immikkoortippaat. Taakku ilarpaalui Danmarkimi kalaallit inuusuttut atugaat pillugit Danmarkip inuusuttaannut qaammarsaanermut atussapput.
Aamma 6 millionit koruuningajalluinnaat 2027 ilanngullugu atugassatut nunatsinnni imminut toqunnermik pinaveersaartitsilluni ilisimatusarnerup nanginnissaanut immikkoortippaat. Syddansk Universitetip nunatsinni innuttaasut peqqissusiannik ilisimatusarfianeersut tamatuminnga ilisimatusartuupput.
Aningaasanik nunatsinni eqqartuussiveqarnermut inatsiseqarnermullu aamma immikkoortitsisut
Aningaasanik nunatsinni eqqartuussiveqarnermut inatsiseqarnermullu tunngasuni suliniutinut aamma iliikkartitsipput.
Aningaasat taakku soorlu nunatsinni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinniittut iperagaareernermi suliffittaarnissamik periarfissaqarnerulernissaannut suliniutinut atussapput. Aningaasat taakku 8 millionit koruuniusut Naalagaaffiup pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinniittut suliaqarfinni sulisussaalatsiffiusuni sulinermik sungiusaaneranut atussapput.
Aningaasanik nunatsinni kommunefogedit akissaataannik sulinermilu atugaannik misissuinermut atugassanik aamma immikkoortitsipput.
Folketingip aningaasanik Atlantikup Avannaamiunut immikkoortitsinera, Folketingimi ilaasortap Siumumeersup, Aki- Matilda Høegh-Damip, nuannaarutigaa.
- Kalaallit Inuit eqqartuussivimmut tunngasunik pitsaanerusumik atugaqarnissamik pisinnaatitaaffeqarput, kiisalu inuusuttortatta pitsaanerusumik atugaqarnissaat aamma anguniarnikuuarput. Tamakku anguneqarnissaannik isumaqatiginninniaqataanikuuvugut. Kulturitta oqaatsittalu pingaartinneqarnissaat aamma salliutinnikuuarput. Aningaasanut inatsimmut angusagut ataqatigiipput, Siumup anersaava malillugu anguneqarlutik.
Folketingimi partiit tamangajammik, partiit sisamat Atlantikup Avannaaneersut ilanngullutik, Danmarkip aningaasanut inatsisissaatut siunnersuut akueraat. Enhedslisten akerliusuni kisiartaavoq.
