Aningaasanut inatsit: Demokraatit isumaqatigiissummi anguniagaqarusussuseq naammannginneraraa

Inuit Ataqatigiit, Siumut, Naleraq, Atassut attaviitsorlu isumaqatigiissummut atsiortuupput.

Tassalu Demokraatit partiini kisimiillutik aappaagumut aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiissummut atsioqataanngillat.

- Pitsaasunik imaqarpoq. Kisianni anguniagaqarusussuseq naammanngerujussuarpoq, Demokraatit siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Partiit atsioqataasut arlallit peqqinnissamut isumaqatigiissutissap aningaasaqarnikkut sinaakkutissaanut isumaqatigiissut nersualaarpaat.

Aappaaguminngaanniit 2027-mut katillugit 114,5 milliuunit koruunit aappaagumut aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqartussanngorput. Tassalu ukiumut agguaqatigiissillugu 30 milliuunit koruuniniit ikinnerulaartut immikkoortinneqartussanngorput.

Demokraatinit naammaginngikkaat

Tamannalu naammanngerujussuartoq Demokraatit isumaqarput.

- Peqqinnissaqarfipput eqqartuinnaavipparput, aamma qanoq atorfissaqartiginersoq. Maani isumaqatigiissummi isumaqatigiissutigineqarpoq, 2024-mi 35 milliuunit koruunit peqqinnissaqarfimmut ingerlassasoq. Uagut taanna naammaginngerujussuartutut oqaatigisinnaavarput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Aningaasat isumaqatigiissutigineqartut ilaatigut kræftimut katsorsaanerup pitsanngorsarnissaanut, nunarput tamakkerlugu ernisunik sullisinerup nukittorsarneqarnissaanut taavalu Dronning Ingridiup napparsimmavissuanut ajornannginnerusumik isersinnaanermut atorneqartussatut naatsorsuutigineqarput.

Aamma Ilulissani MR-scannerimut atorneqarsinnaassasut, taamaanngippallu aningaasanut inatsimmik aappaagu suliaqarnermi pingaarnersiorneqassasoq, isumaqatigiissummi allassimavoq. Tamatuma angalanermut aningaasartuutinik sipaaruteqarfiunissaa Nuummilu napparsimmavissuarmi oqilisaanissaa partiit isumaqatigiissutaanni allassimavoq.

Aningaasanik amerlanernik immikkoortitsinissaq kissaatiginaraluartoq

Peqqinnissaqarfiup aningaasanik amerlanernik immikkoortitsiviginissaa kissaatiginaraluartoq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq Siumumeersoq Erik Jensen oqarpoq. Aningaasalli namminneerlutik ajornartorsiutinik aaqqiinavianngitsut nangilluni oqarpoq.

- Peqqinnissaqarfimmut aningaasanik amerlanernik ilisisoqarnissaanik oqaluttoqaraluartoq, kisianni eqqaamassavarput, assaat kivitsisinnaasut aamma tassani piviusorsiortunik aamma aallaaviginissaa partiit uku tunuliaqutsermassuk, Erik Jensen oqarpoq.

Aamma aningaasanut inatsisip oqimaaqatigiiffiusussaanissaa eqqaasitsissutigaa.

- Taassumalu saniatigut aningaasanik annertunerusunik ilisisoqassappat, taava allaninngaanniit ilanngartuilertariaqartussaassaagut. Taannalu soorunami ikkarnartortaqarsimavoq.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut novembarip ulluisa 15-ianni naammassillugu oqaluuserineqassaaq.