Ilisimatusartoq: Kalaallit Nunaanni internettiginnerunissaq politikerit qulakkeertariaqarpaat

Internetteqarneq Kalaallit Nunaata pinngitsoorsinnaajunnaaraluttuinnarpaa, kisianni imaatigut kabelit atuussinnaanerat killeqarpoq. Attaveqaasersuutinut aningaasaliissutaasartut isornaateqarnersut politikerit misissortariaqalerpaat, ilisimatusartoq isumaqarpoq.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

septembarip 04-at 2023 07:45

Nutserisoq Najaaraq Egede

Takorluulaaruk Google, internet atorlugu attaveqaqatigiittarfiit imaluunniit isiginnaagassannik aallertarfiit atorsinnaajunnaarnissaat. Inuppassuarnut qangamut uternerussaaq.

Pisortalli ingerlataannut soorlu peqqinnissaqarfimmut imaluunniit aningaaserivinnut internettip sivisujaami atorsinnaannginnissaa assorujussuaq kingunerlutsitsissaaq. Signe Ravn-Højgaard, Ilisimatusarfimmi tusagassiuutilerinermut avammullu paasissutissiinermik suliaqarnermut atatillugu attaveqaasersuuteqarnermik ilisimatusaateqartoq, maanna ph.d.-nngortiuteqarluni adjunktiusoq taama oqarpoq.

- Kalaallit Nunaanni takusareerparput, imaatigut kabelit pinngortitap pissusaanit – anorimit, silamit, ilulissanit aamma ajutoornernit – ajoquserneqarsinnaasarnerat. Kalaallit Nunaannit nunap avataanut imaatigut kabelit marluinnaanerat, internettimik pilersuinerup nunanut allanut, soorlu Europamut, naleqqiulluni isumannarneruneranik kinguneqarpoq. Nunani allani imaatigut nunakkullu kabelerpassuaqarpoq.

Tasiilami qanittukkut pisimasup takutippaa internet atorlugu akiliisinnaanerit allaat eqqorneqarsinnaasut. Tusass’ip satellittimut attaveqaat nunamiittoq, Tunumut internettikkut attaveqaatinik pitsaanerulersitsisussaq, nutartermagu ajornartorsiut pinngorpoq. Takornariat kortitik akiliutit atorsinnaanngimmatigit akiligassarpassuit akilinngitsoorneqarsimasut KNR-imit paasivarput.

Aamma atuarukNunatta immap naqqatigut kabelii saassunneqaratarsinnaasut

Kalaallit Nunaanni attaveqaasersuutinik isumannaallisarneq pillugu allaaserisami (policy brief-imik taaneqartartumi) Signe Ravn-Højgaardip Mette Simonsen Abildgaard, Aalborg Universitetimi lektori saqqummersitseqatigaa.

Allaalerisaminni nunatta politikeriinnut kaammattuipput, oqarlutik Kalaallit Nunaanni internettikkut pilersuineq ukkatarinerussagaat.

- Isumaqarpungattaaq, tele-qarneq salliutinneqarnerussappat tamanna politikkikkut – politikkikkummi aalajangiiffigisassaammat – oqallinnerusoqartariaqartoq, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.

- Isumaqarpungattaaq, tele-qarneq salliutinneqarnerussappat tamanna politikkikkut – politikkikkummi aalajangiiffigisassaammat – oqallinnerusoqartariaqartoq.

Signe Ravn-Højgaard, adjunkt, Ilisimatusarfik

Imaatigut kabelit atuussinnaassusiat killeqarpoq

Imaatigut kabelit Kaalaallit Nunaata nunarsuarmut tamarmut attaveqaatai, Islandimiit Canadamiillu Kalaallit Nunaannut internettimut attaveqaataasut siunissami atuunnissaat Tusass’imit 2022-mi mississuiffigineqalerpoq.

Kaabilit immap naqqanut 2008-mi siaarneqarput, ukiunili 25’t missaanni atuussinnaasuummata taarsernissaat pisariaqalerpoq. Taama Tusass’imi immikkoortortami pisortaq aamma imaatigut kabelinut akisussaasuusoq Steen Hansen oqarpoq.

- Atuussinnaasusaat ukiut qulit missaat qaangiuppata qaangiutissaaq. Imaanngilaq taamanikkut kabelit atorsinnaajunnaavissimassasut, kisianni tungaanut eqqarsarluaqqaartariaqassaagut.

Imaatigut kaabilit aaqqissorneri kittorarnerilu

2019’imi imaatigut kabelit sumiiffinni pingasuni kittorarneqarpoq:

Ataaseq Sisimiuniit 30 kilometerinik kujasitsigisumi januaarimi pivoq.

Aappat Sisimiuniit 70 kilometerinik avannarpasinnerusumi.

Pingajuat Kujataani decembarimi 2018’imi.

Imaatigut kabeli immap naqqani 300–400 meterinit missaannik itititigisumiippoq.

Nuup kujatinnguani imaatigut kabeli 2022–mi aamma kittorarpoq.

Canadamut immap naqqani kabeli 2011–mi aamma kittorarpoq.

Imaatigut kabelit internettikkut attaveqaatit atorneqarneruliartorneranni suli pilersuisinnaaqaaq. Teknikkitaa qiviassagaanni imaatigut kabelit ukiuni 25–40–ni atuussinnaapput. Kisianni kabelini immaqap naqqaniittuni siassimasumi 75–80 meterit allortarlugit sakkortusaatit annerpaamik maannamiit ukiuni qulini atuussinnaassuseqarput.

- Pilersaarusiorpugut, imaatigut kabelersuit marluk taakku nunarsuup sinneranut attaveqaataasut atorsinnaalinnginnerini nutaanik marlunnik atugaqalereersimassalluta, Steen Hansen oqarpoq.

Imaatigut kabeli ataaseq 1–2 milliard koruuneqassaaq

Tusass’ip ilimagaa imaatigut kabeli ataaseq 1-2 milliardeqassasoq. Aningaasat suminngaanniissanersut suli aalajangerneqanngilaq.

Imaatigut kabelinut nutaanut aningaasartuutissat millisarneqarsinnaapput, Kalaallit Nunaata nunat allat immikkoortuiluunniit suleqatigisinnaappagit.

Tusass’ip internetikkut attaveqaateqarneq Kalaallit Nunaanni akisussaaffigigaluaraa, politikerit annertuumik akusussaaffeqarput, Signe Ravn-Højgaard naliliivoq.

Tusass’ip Qaqortumiit Aasiannut imaatigut kabelileeqqinnissani aasaq manna misissuiffigeqqaarpaa. Pilersaarutit malillugit 2026-mi atulissaaq.

Aamma atuarukTusass immap naqqata misissorneqarnissaanut 66 millionit koruuninik pissarsisoq

Immap naqqanik misissuinerit EU-p 66 millioni koruuninik aningaasaliiffigaa, amerlaqataalu Tusass'ip nammineq akilerpai.

Suliffeqarfiup satellit GreenSAT-imik taagugaq Ittoqqortoormiinut Tasiilamullu atuuttoq atulereerpaa. Imaatigut kabelit nunanut allanut internetteqartitsisut atorunnaassagaluarpata, GreenSAT atorlugu attaveqaateqaannartoqarsinnaassaaq.

Kisianni atuisussani pingaarnerpaassapput nunatsinni suliffeqarfiit pingaarnerpaat.

- Kalaallit Nunaanni atuisut malugissaqaat attaveqaatit eqartorujussuanngornerat. Aamma paasissavaat internettikkut attaveqarniarnerup kigaallarujussuarnera. Kisianni Nunatta avataanut attaveqarsinnaanerit kipivinnavianngillat, Steen Hansen oqarpoq.