ALLAATIGISAQ Kalaallit Illuutaat: Folketingimut qinersinermut atatillugu pingaartitavut
Nunatta Folketingimut ilaasortaatitassaannut marluusunut KNR-ip peqatigiiffiit kattuffiillu assigiinngitsut qinnuigisimavai taakkununnga allagaqaqqullugit. Tassani Folketingimi suliassatut pingaartinnerpaasaat allaasereqquneqarlutik.
Kalaallit Illuutaat Danmarkimiittut sisamaapput, taakkulu tamarmik innuttaasunik kalaallinik Danmarkimiittunik sullissisuullutik. Kalaallinik innuttaasunik siunnersuisarput aammalu kalaallit danskillu oqartussaasuisa akornanni attaveqataallutik. Kalaallinik ilinniagaqartunik ilitsersuineq aamma isumagisaraat, atuarfiillu, efterskolit sullissiviillu allat aqqutigalugit Kalaallit Nunaat pillugu qaammarsaanermik aamma ingerlataqarlutik. Kulturikkut suliniuterpassuit atorlugit Kalaallit Nunaata assigiinngisitaarfiunera angissusersualu takutinniarneqartarpoq taamaalillunilu kalaallinut kulturikkut suliaqartunut isaavittut aamma atorneqarlutik.
Kalaallit folketingimut ilaasortaatitaat Christiansborgimiittut sivisuumik aammalu ileqquusumik pitsaasumik qanittumillu suleqatigiuarsimavugut. Folketingimullu ilaasortanngorumaartussat suleqatitut pitsaasumik naalaarsinnaassuseqartumillu suleqatiginissaat neriuutigaarput, suliaq pitsaasoq angusaqarfiulluartoq aamma Kalaallit Nunaannut tunngasutigut saqqumilaalersitsisoq ingerlatiinnarumallugu. Kalaallit folketingimut ilaasortaatitaat Kalaallit Nunaat sinnerlugu Folketingimi aallartitatut sulinerminni nunat taakku akornanni attaviliinissamut tamanit iluarineqarlunilu iluaqutigineqartumik suleqataasimapput.
Kingullertigullu kalaallit Danmarkimi najugallit imaluunniit Danmarkimut nuuttut ajornartorsiutinik aqqusaartagaat aaqqiissuteqarfiginiarlugit suliniuteqartoqarpoq. Kalaalerpassuit pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit Danmarkimut nuunniarlutik aalajangersimasut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu isiginiarneqarlutillu ataqqineqarnissaannik suliniutigineqartut ingerlatiinnarnissaannut folketingimut ilaasortanngortussat piumassuseqarnissaat neriuutigaarput, kalaallit pisinnaatitaaffii qulakkeerlugit aammalu inuiaqatigiinnut akuulersinniarneqarnerinut pitsaasumik sukkanerusumillu sullinneqarlutik. Taamaaliornikkut sunilluunniit ajornartorsiuteqarlutik Danmarkimut nuukkaluarunik tamarmik pitsaasumik inuuneqalernissaminnut periarfissaqarnissaat siunertaralugu. Tamannalu danskit kalaallillu tungaannit ataatsimoortumik suliniutigineqarnissaa pisariaqarpoq.
Kalaallit innuttaasut assigiinngitsorpassuarnik peqquteqarlutik Danmarkimut nuuttarput, amerlanerpaartaasalu Danmarkimi inuiaqatigiinni akuulernissartik sungiussinissartillu soorunami ajornartorsiutiginngilaat. Kalaallit Nunaannit nussortut amerliartorput, taakkulu ilarpassui ikiorserneqanngikkunik atugarliulersarput imminnullu isumaginissartik ajornakusoortilersarlugu. Kalaallit Illuutaasa ilisimasatik misilittakkatillu atorlugit taakkununnga neqeroorutaasut pitsaasuunissaat qulakkeertarpaat. Inuit immikkut ittumik ikiortariallit aallaqqaataanillii ikiorserneqarnerisigut innuttaasullu ataasiakkaat imminnut isumaginissaminnut pitsaasunik periarfissaqartinnerisigut, tamanna innuttaasut ataasiakkaat kalaallit danskillu inuiaqatigiivinut tunniussassaqalernerinik angusaqarfiusinnaavoq. Kalaallit folketingimut ilaasortaatitaasa pitsaasumik suleqatiginerisigut taamatut suliniuteqarnissamut ukiuni tullerni marlunni immikkut aningaasaliiffigineqarsimavugut.
Kalaallit Nunaat pillugu aammalu Kalaallit Nunaanni pissutsit pillugit ilisimasanik siammarterinissaq Kalaallit Illuutaanni ullut tamaasa sutigut tamatigut sulissutigisarparput. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ilinniartitaanerup isumaginninnerullu iluanni ineriartorneq malittarivarput, tamatumunngalu peqatigitillugu kalaallinik sullissineq Danmarkimilu pissutsit pillugit tigusaalluinnartunik misilittagaqartuulluta. Kalaallit folketingimut ilaasortaatitaat ukiorpassuarni qanittumik suleqatigiuarsimavagut, atukkavut taakkununnga ilisimaneqalersillugit aammalu peqatigiilluta naalakkersuinikkut suliassat isumagisarlutigit. Partiimut sorlermut ataneq apeqqutaatinnagu.
Kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut 1.000-it missaanniipput, taakkulu piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit Danmarkimiittarput. Kalaallit Illuutaasa kalaallit ilinniagaqartut Ilinniagaqarnersiuteqartitsiviup ataani sullittarpaat ilinniartullu sapinngisamik amerlanerpaat ilinniakkaminnik unitsitsinatik ingerlatsiinnarnissaat, taamaalillutillu ilisimasalikkaminnik piginnaasaminnillu Kalaallit Nunaannut uterlutik atuinissaat qulakkeerniartarlugu.
Danmarkimi ilinniagaqartunut siunnersuisarfittut ilinniariartortut pappiaqqatigut ilinniakkamut piumasaqaataasut naammassigaluarlugit piginnaasamikkut amigaateqartarnerat naammattuukulavarput. Ilinniartussanngortut piumassuseqartupilussuusarput ilinniakkalli aallartinnerani paasisarpaat oqaatsitigut piginnaasat amigarneri pissutigalugit ilinniagaqarnertik ajornakusoorsinnaasoq. Oqaatsitsigut ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu ilinniartup ilinniakkani taamaatiinnarsinnaasarpaa. Ilinniakkanik taamaatitsiinnartarnerat pinngitsoorneqarsinnaapput pikkorissaqqinnikkut imaluunniit højskoleqqaarnikkut, taamaalioreernermilu ilinniagaq kissaatigineqartoq aallartillugu. Piumassuseqaraanni ilinniakkap aallarteqqinnissaanut tamanna amigaataaginnartarpoq.
Oqaloqatigiinneq suleqatigiinnermut pitsaanerusumut siammasinnerusumullu atorlugu, Kalaallit Illuutaannit folketingimut ilaasortanngorumaartussat suleqatiginissaat qilanaarivarput.
Juunip 18-iani qinersilluarnissassinnik tamassi kissaappatsigit.
Jørn Holbech, Aarhusimi pisortaq
Søren Starch Nielsen, Aalborgimi pisortaq
Leise Johnsen, Københavnimi pisortaq
Kirsten Mærsk, Odensemi pisortaq
