Timmisartumi nuannattoqartoq: Isiginnaariat tikipput VM-imilu illersuinissamut piareerlutik
”Kalaallit Nunaat!”
Niviarsiaraq timmisartumi suaartarpoq.
Suaarnerata kingunitsianngua assinganik ataatsikkut suaartoqarpoq "Kalaallit Nunaat". Sumi tamani nuannattoqarlunilu pissanngasoqarpoq.
Timmisartumi ilaasut issiaviini illersuisut tujuuluarassaat aappaluttut pooqattallu tungujortut erfalasunik balloninut imallit nivingapput. Tamatumanilu pissutissaqarluarpoq.
Tuukkarmi aatsaat siullerpaamik unikkallarfeqariarluni Københavnimut ingerlaqqissaaq. Ilaasummi 100-t missaanniittut Stavangerimi arnanut nunanut allanut unammisartunut illersuisussat niuneqaqqaassapput.
Timmisartoq nunamit 12473-imik qutsitsigisumiilerpoq. Inuit issaasimapput naalakkersuisullu siulittaasuata, Múte B. Egedep højtalerikkut oqaaseqarfigiusinnaasoq atorpaa:
- Inuiannguit 56.000-iinnaalluta nunarsuarmi 100 millionilikkaani inulinnut, nunarsuarmi pitsaanerpaanut unammisartunut ilaalluta maanna unammeqataalerpugut, tassani ajugaareerpugut, inuiannguimmi kikkut taama amerlatigisut nunarsuarmi taama pitsaanerpaanut ilaallutik unammeqataasinnaappat, Muté B. Egede oqarpoq, kingornalu ersaattaanneqarluni.
3000 kilometerimik ungasitsigisumut angalasut
Pauline aamma Willy Frederiksen ilaasut 100-t Stvangerimut 3000 kilometerit missaannik ungasitsigisumut angalasut ilagaat.
- Qilanaarnikooqaagutm angummatali. Feeriassakka tamaasa uanga sipaarpakka ullunut makkunanut, Willy Frederiksen oqarpoq, Pauline Frederiksenilu taanna malillugu oqarpoq:
- Pissangasorujorujussuuvunga. Qilanaaqaanga, taanna oqarpoq.
Taakkulu kikkut illersorneraat nalornissutigineqarsinnaanngilaq. Pauline Frederiksenimi illersuinissaminut immikkut illuinnartumik kjoleqarpoq.
- Kalaallit erfalasaata kjolia. Malenemik atilimmit pisiarinikuusara aasaq anngunniummata, Pauline Frederiksen oqarpoq.
Pauline aamma Willy Frederiksenip peqataanerannut pissannganerannullu immikkut aamma pissuteqarpoq.
Taakkumi paniat Ane Sofiannguaq Frederiksen talerperlerni unammisartuuvoq, Pauline aamma Willy Frederiksen qaniginerpaaminnut timmisartumi illersuisuni kisimiinngillat.
Anaanani unammisoq isiginnaassagaa
Nunanut allanut unammisartut Norgemut pingasunngorpat unammilerpata unammisartut agguaasuat isorlerisartagaallu Andrea Heilmann qaniginerpaasaminit illersuisut akornannit aamma illersorneqassaaq.
Taassuma uia paniallu timmisartumut aamma ilaapput:
- Qilanaartorujussuuvugut panigalu. Isiginnaarialerpugut, unammisassaat assigiinngitsut unammisussaammatigit, nunarsuarmi pitsaanerpaat assammik arsartartut, qilanaaqaagut.
Ilaqutariillu ataatsimoornissaannut aamma allamik pissutissaqarpoq:
- Pingaaruteqartorujussuusinnaavoq. Uagut aalajangernikuuvugut qanimut takorusullugit unamminerit, aamma panipput inuuissiortussaagami Norgemi, taanna KNR-imut oqarpoq.
