Isak Joseniusip angunni meeraalluni sinnattorisarpaa, inuusuttuulluni taalliarisarpaa inersimasunngoramilu ujartorpaa.

Taassuma angunni qallunaaq ilisarisimalersimanngisaannakkani naapinnissaa neriuutigiuarsimavaa.

51-inik ukiulik, Isak Josenius, inatsisitigut ataataqanngitsut 5000-t missaanniittunut ilaavoq. Nunatsinni uersakkat ataatassarsiornissaminnut, kingornussinissamut ataatamilu kinguliaqatiglernissaanut 1974 sioqqullugu pisinnaatitaaffeqanngillat.

4,7 millionit koruunit inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut soorlu tarnip pissusianik ilisimasalimmik akeqanngitsumik oqaleqateqarnertalinnut ataatassarsiornermilu inatsisitigut siunnersuinertalinnut Danmarkip aningaasanut inatsisaanit illikartitsisoqassasoq politikerit 2019-imi aalajangereernerisa kingorna, Isak Josenius angunni pillugu ilisimasaqarnerulissangasimavoq.

Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoqarfik, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik aamma Danmarkip isumaginninnermut ministereqarfia suleqatigiillutik suliniuteqartuupput.

Taakkuli suliniutaat Isak Joseniusip neriuutigisaatut inngillat.

- Soorunami aallaqqaammut qujarunnikuuagut periarfissat taamaattut ammarneqarmata, kisianni piviusumik timitalerlugit mumingapput.

- Erligisaaqqissinnaanngilagut immaqa taamak oqaraanni, aamma saaffissaaleqinartorujorujussuuvoq sullinneqarneq eqqarsaatigalugu, Isak Josenius oqarpoq.

Isak Joseniusilu isornartorsiuisuni kisiartaanngilaq.

Suliniutit taakku 2023-p allartinnerani taamatipput. Inatsisitigulli ataataqanngitsut arlallit eqqortumik ikiorneqarnatillu saaffiginnissutaat kinguneqanngillat. Inatsisitigut ataataqanngitsorpaat 274-it oqaaseqartartuat, Uullat Bach, KNR-imut taama oqarpoq.

Tarnip pissusianik ilisimasallit qallunaajusut

Inatsisitigut ataataqanngitsutut Ammassivimmi peroriartornini oqitsuinnaanngitsoq, Isak Josenius oqarpoq.

Taassuma nakuusernermik persuttaanermillu ulluinnarsiuteqarsimanini tarnikkut ikilerneqaatigaa.

Taamaammat ingammik tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissaq 2019-imi neqeroorutaalermat, Isak Josenius nuannaarpoq.

- Tarnip pissusianik ilisimasallit atorfinitsittagaat siulliit qallunaajugamik, uagut kalaaliullutalu piumasarinikuuarput misigissutsivut kalaallisut oqaasertalersussallugit. Ulluinnarni atorneq ajukkagut qanorluunniit qallunaatuullaqqitsigigaluaraanni ilaanni akunnattuunganartarami, taanna oqarpoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsoq alla 61-inik ukiulik, Uullaat Bach,  tarnip pissusianik ilisimasalimmut oqaloqateqarnissamik neqeroorummut isornartorsiuisunut aamma ilaavoq.

Taanna meeraalluni meeravissianngortitaareernermini Aasianni peroriartorpoq. Meeraalluni kiserliorlunilu sumiginnagaasimaqaluni, taanna oqarpoq.

- Meeraaninni soorlu angerlarsimaffitsinni ernguttoqaraangat saaffissaalatsisarnikuunera ajornerpaavoq, Uullaat Bach oqarpoq.

Politikerit oqartussallu inatsisitigut ataataqanngitsunut ikiorsiinerusariaqartut, Uullaat Bach isumaqarpoq. Assi © : KNR/Henriette Simonsen

Taanna ingammik qallunaamik ataataqarnerminik pimmatigineqartarsimavoq. Taanna inatsisitigut ataataqanngitsuni taamaaliorneqartartuni kisiartaaqqajanngitsoq, "Inatsisitigut ataataqanngitsuunermik sunnerneqartut"-mik taallugu nalunaarusiami 2017-imeersumi erserpoq.

- Meeraqatinnit qinngasaarneqartarpunga, peroriartorninnilu inuusuttoqatinnit aamma inersimasunit aamma qinngasaarneqartarpunga. Nuanniittarnikooqaaq, Uullat Bach oqarpoq.

Kukkusumik nalunaarsuisimasut

Misiginikuusani artornartut eqqartornissaat pingaartimmagu tarnip pissusianik ilisimasalimmik akunnerni arfineq-marlunni akeqanngitsumik oqaloqateqarnissamik neqeroorut atorluarniarlugu, Uullat Bach aalajangerpoq. Oqaloqateqarnissili sorsuutigisariaqaqqaartariaqarsimavaa.

- Tarnip pissusianik ilisimasalimmut ornigullunga katillugit akunnerni pingasuni Danmarkimiittumillu Facetimekkut ataasiarlungalu oqaloqateqareerlunga uterfigineqaqqinngilanga. Oqaloqateqarnikkalu naammatsissimasut akunnernilu arfineq-marlunni oqaloqateqareersimasunga kingorna ilisimatinneqarpunga, Uullat Bach oqarpoq.

- Tupaallappunga. Taamammat Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik attavigaara. Tarnip pissusianik ilisimasalimmik akunnermi ataatsimi oqaloqateqaqqinnissamik attavgineraniit sapaatit akunnialuit kingorna neqeroorfigaannga, taanna aamma oqarpoq.

Neqeroorutilli neriorsuutigineqartutut inngitsut, Uullat Bach isumaqarpoq.

- Ikiortissamik nammineerluta ujartuisariaqartarsimavugut. Saaffissatsinnik oqaloqatissatsinnillu nammineq ujartuisarpugut, taanna oqarpoq.

Uterfigineqaqqinngitsoq

63-inik ukiulik, Jens Siegstad, inatsisitigut ataataqanngitsutut ikiortissarsiorlutik saaffiginnittuni uterfigineqarsimanngitsunut aamma ilaavoq.

Ataatsimik ukioqarluni Nuummi kalaalimineerniarfimmi meerarsianngortitaasimalluni, taanna oqarpoq. Taassuma sumi inunngorsimanini nalujuarsinnarpaa, Nuummili inunngorsimasoq kuisinnermut allagartaani allaqqavoq.

- Ataataviga naluara, ilisimanngilara paasinikuunngilara. Oqaluttuunneqaannarnikuuvunga inuusuttuaraallunga ataatagisimasara taanna qallunaaq Paamiuni sulinikuusimasoq. Naluuippara uanga taanna inuk, qanorluunniit ateqartoq naluara, Jens Siegstad oqarpoq.

Jens Siegstad ikiortissarsiornissamut imminut piumaffigeqqaartariaqarsimavoq. Assi © : KNR/Henriette Simonsen

Jens Siegstad Isak Joseniusitulli aamma Uullat Bachitulli peroriartornermini sumiginnagaasimavoq. Inuunerminilu misigissutsit oqimaatsut nammatarisimallugit, taanna oqarpoq.

Taamaammat tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissamik saaffiginninnissamut imminut piumaffigeqqaartariaqarsimavoq.

- Saaffiginnikkaluarama sianerlunga piffissamik piniarfigalugit immaqa ukioq ataaseq sinnereerpaa suli ulloq manna tikillugu tusagaqarnangalu piffissamik tunineqarnikuunngilanga, Jens Siegstad oqarpoq.

Ikiorneqarnerunissartik neriuutigigaat

Suliniutit ukiup matuma aallartinnerani taamaatereeraluartut siunissami ikorneqarnerunissi, Jens Siegstadip neriuutigaa.

Suliniutimmi taakku taamaatissimasut taassuma inatsisitigut ataataqanngitsut allatulli ilisimanngilaa. Suliniutit taakku taamaatissimasut inatsisitigut ataataqanngitsorpaat Naalagaaffiup sinniisua aggustimi ataatsimeeqatigigamikku tupaallaatigeqisaminnik aatsaat tusarpaat. KNR-imeersunik taamani ataatsimiinnermi aamma najuuttoqarpoq.

- Ulloq manna tikillugu pigisutut misigisimasarama, tigummiarpakka kisianni qaqugu peerumaarnerput. Neriuppunga suli ajunnginnitsinni tamakkua peerumaartut, qimagussorlutik piumaartut uanninngaanniit taava uanga immaqa toqqissisimanerullunga pilissuunga, Jens Siegstad oqarpoq.

Isak Josenius aamma nerioqataavoq.

- Suna tamarmi aningaasaniinngilaq, kisianni oqaasiniikkami aamma oqaasinnguinikkut timip iliuutsittalu timi aamma peqqissunngortittarpaa. Toqqorterivallaaleraangatta timerput napparsimalertarpoq, Isak Josenius oqarpoq.

3,5 millionit koruuninik sinneqartoorneq

Suliniutinut illikartitanik qanoq atuisoqarsimatigineranik kisitsisit qiviaraanni qanoq iliuuseqartoqangaarsimanngitsoq paasinarsivoq.

Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoqarfik naapertorlugu aningaasani illikartitani 1,2 millionit koruuningajaat suliniutinut atorneqarput. Tassa taakkunannga sinneruttut 3,5 millionit koruuningajaapput.

Inatsisitigut ataataqanngitsuni inatsisilerinermut tunngasuni siunnersorneqarsimasut katillutik 53-iupput, tarnillu pissusianik ilisimasalimmik ikiorserneqarsimasut 27-ullutik.

Uparuaaneq KNR-imiit meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnillu naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egedemut (IA), ingerlateqqikkatsigu, allakkatigut ima akissuteqarpoq:

- Isornartorsiorneqartoq paasilluarpara tusaatissatullu tigullugu. Inatsisitigut ataataqanngitsut suliaq pillugu attavigaakka.

Inunnik isumaginninnut aqutsisoqarfik allakkatigut ima aamma allappoq:

- Iliuuseqarfissanut ilaasussat saaffiginnissutaat tamaasa, ”immersugassamik aallartissutissamik” oqarasuaatikkut siunnersortitsinnit immersuitinneqareerput, taakkulu inatsisilerituunut ingerlateqqinneqareerlutik. Immersukkaminni toqqarsimanngippassuk, tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissamut innersuunneqarneq ajorput, taamaakkaangallu suliaq naammassisutut nalilerneqartarpoq.

Danmarkip isumaginninnermut ministeria, Pernille Rosenkrantz-Theil (S), tamanna pillugu aamma saaffigaarput, apersorneqarusunnanili taanna nalunaarpoq.