Qulaarpaa Inassutigineqartut aalisarnerup iluani malinneqanngillat
Aalisartut ikilissapput, umiatsiat anginerulissapput tunisisarnerillu ikinnerulissallutik. Aalisarneq sunniuteqarluartumik imminullu akilersinnaasumik ingerlassappat nunattalu karsia isertitaqarnerulissappat tassa aqqutissaq. Tassa aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup 2009-imi isumaliuutissiissutimini inerniliussai.
Raajat tungaasigut siunnersuutigineqartut ilaatigut malinneqarput raajarniallu ikilisillugit. Allanilli aalisartut eqqarsaatigigaanni aallaanerusoq aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaq oqaluttuarpoq.
Aamma atuaruk Krusep aalisartut amerlanerunissaat kissaatigaa
- Qaleralinniarnerli aalisartorpassuarnut agguataarneqaqqavoq tamannalu isumassarsiatsialaarpasinngilaq, John Jakobsen Grønlandsbankenimi pisortamut tullersorti aalisarnerlu pillugu ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaq oqarpoq.
Suliffiit sinneqartooruteqarnissamit pingaarnerutinneqartut
Taassuma taakkartorpaa sinerissami aalisartut amerlanerat inunnut, pisortanit immaqa pilersorneqartussaagaluartunut, nunami suliffissaqartitsilersoq. Taamaaliornikkulli aalisarneq aamma inuiaqatigiinnut pisinnaagaluartutut isertitsissutaavallaarani.
- Ataatsimut isigalugu inerniliivugut, aalisariutit anneruleriartortillugit tulaattariaqakkallu ikinneruleriartortillugit, naammassisinnaasat amerliartortartut inuiaqatigiillu pissarsiaat amerliartortarlutik.
Pisassiissutit aalisartut amerlassusaannut naleqqussarneqarnissaat KNAPK-p kissaatigaa
Aalisartut piniartullu kattuffiata aalisartut ikilisinneqarnissaat kissaatiginngilaa. KNAPK-mili pisortap Petrus Biilmannip aqutsiveqarfinni pineqartuni qaleralittassiissutit amerlassusaat eqqarsaatigalugit umiatsiaararsorlutik aalisartut amerlavallaartut isumaqatigai.
Petrus Biilmann
- Umiatsiaararsorlutimmi aalisartut amerlassusaat pisassiissutinut TAC-nut sanilliullugu amerlavallaarput. Ajornartorsiut tassaniippoq, Petrus Biilmann oqarpoq.
KNAPK-li aalisartut ikilinissaannut kissaateqanngillat biologilli innersuussutaat pisassiissutillu qaffanneqarnissaat tikkuarlugu.
- Pisassiissutit 500 tonsinik ilaneqarnissaat pineqarpoq, aqutsiveqarfimmut ataatsimut 10.000 tonsinik pisassiisoqartarluni, Petrus Biilmann oqarpoq.
Isertitaqarnerunissamut periarfissaqartoq
John Jakobsenilli Grønlandsbankenimi pisortamut tullersortip tikkuarpaa ataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutertik saqqummiukkamikku raajat qalerallillu akitsorsimasut tamannalu inuussutissarsiornermi isertitaqarfigineqarluartoq isumaqarluni.
Aamma atuaruk Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutaa
Taamaammat sinneqartooruteqarneq sunniuteqarneralu annertusinnaagaluartoq maluginngilarput, John Jakobsen oqarpoq. Aalisariutillu annerit atorneqarnissaannut siunnersuutigineqartut ataannassasut taakku sunniuteqassammata.
2016-imi sinerissap qanittuani qaleralinniarnermut siunnersuineq pisassiissutigineqartullu
Ataatsimoortumik pisassiissutigineqartut 30.000 tonsiusut ingerlatsiveqarfinnut pingasuusunut 10.000 tonsikkuutaarlugit agguataarneqarnissaat KNAPK-p kissaatigaa.
