Immap assinginik suliaqarnermi Asiaq ikiuukkusuttoq
- Sulisunik sisamanik atorfinitsitsinissamut aningaasaliisoqarneratigut immap assinginik suliaqarnermi ikiuinerungatsiarsinnaavugut. Tamanna qularutiginngilluinnarpara.
Asiami, Kalaallit Nunaanni Misissueqqissaarnerni, pisortaq Bo Naamansen KNR-imut taama oqarpoq.
Suliffeqarfimmimi Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartumi pisortaqatigiit Geodatastyrelsi Danmarkimiittoq ikiorusuttupilussuuaat. Geodatastyrelsimi sulisunit katillugit 15-iusunit 14-it atorfimminnit soraarnerisa kingorna Nunatta kujataani kitaanilu immap assinginik 70-init amerlanerusunik 2018 nallertinnagu tunniussinissaq ajornartorsiorfiulerpoq.
Aamma atuaruk Venstrep naalakkersuisuutitaqarnerata ukiua siulleq isorineqartoq
Aningaasat ilinniartitsinerlu
Ikiuinissamilli neqeroorut soorunami akeqarpoq. Asiaq nunap assinginik ullumikkut suliaqartuuvoq, suliassaqarfimmili immikkut ilisimasallit naapertorlugit taamatut suliaqarneq immap assiliornerinit allaanerungaatsiarpoq. Aamma sulisunik nutaanik atorfinitsitsinissamut sulisunillu ilinniartitsinissamut aningaasat amerlanerusut pisariaqartinneqassapput.
Asiap Nuummiittup allaffeqarfiani sulisut maannakkorpiaq 3-4-nnarnik ilaneqarnissaannut inissaqartitsivoq.
Asialli Geodatastyrelsi ullumikkut ikiortarpaa, Oqaasileriffik suleqatigalugu Nunatsinni nunat aqqinik tunniussisarluni, aamma Geodatastyrelsip qarasaasiatigut atortorissaarutaata assinginik atuivoq. Taamaammat Bo Naamansen isumaqarpoq Asiap ikiuisinnaanera allanit ikiorneqarnissamisulli piviusorsiortigisoq.
- Siullertut sulisut amerlinissaannik pisariaqartitsiffiussaaq. Ukioq naallugu atorfiit pingasut-sisamat, soorunami suliassap qanoq angitiginera apeqqutaatillugu. Aamma ilinniartitseqqiinissamut Geodatastyrelsip ikiusinnaanera apeqqutaassaaq. Taava aamma sillimaniarneq, akisussaaffiit nunallu tamalaat akornanni piumasaqaataasut immikkut eqqumaffiginiassavagut. Assinilli digitaliusunik suliassartaa - taanna pikkoriffigisupilussuuarput, pisortaq oqarpoq.
Aamma atuaruk Politikerit: Nunap assingi pillugit Danmarkimut isumaqatigiissut nutarterneqassanngilaq
Nunani tamalaani akisussaaffeqarneq
Geodatastyrelsi Nunatsinni immap assinginik suleqatigiinni sulisussanik arfineq-marlunnik maannakkorpiaq pissarsiorpoq, ilaatigut Tuluit Nunaanni immap assinginik suliaqarfiusumit United Kingdom Hydrographic Officemit (UKHO).
Geodatastyrelsilu ikiortissarsiornermini "periarfissat tamaasa ammatippai", styrelsi KNR-imut mailikkut akissuteqarluni taama allappoq, Asialli siunnersuutaa pisortatigoortumik isummerfigiumanngikkallarpaa. KNR-ip paasissutissat pissarsiarisimasai naapertorlugit, Asiap Geodatastyrelsillu kissaatigisatik tamarmik immikkut ilisimaarivaat.
Aamma ajornartorsiut alla tassaavoq immap assinginik suliaqarnermut atatillugu International Maritime Organizationip (IMO) Naalagaaffiit Peqatigiit ataanniittup aamma Internationale Hydrografiske Organisationip (IHO) nunani tamalaani piumasaqataannik Danmarkip naammassinnittussaanera, tamatumanilu Nunarput akuersissummik pigisaqanngilaq.
Tamannali ajornartorsiutaassagunanngitsoq, Bo Naamansen isumaqarpoq.
- Akuersissummik tunineqarnissaq (IMO-mit IHO-millu, aaqq.) annertuumik suliniuteqarnissamik pisariaqartitsissasoq qularutiginngilluinnarpara. Takorloorsinnaavarali, uagut suliassaq ingerlassinnarlutigu immap assingi akuerisassanngorlugit Geodatastyrelsimut nassiunneqarsinnaasut. Taamaalilluta immap assingisa suliarineqarnerini ikiuussinnaavugut, immalli assingisa akuerineqarnissaannik suliassartaa uagut isumaginatigu.
