Illuatungiliuttut Múte B. Egedep inuiannik nungusaaneruneraanera qisuariarfigigaat: Qineqqusaarpasippoq

Spiralilersuisimaneq inuiannik nungusaanertut isigineqartariaqartoq, Múte B. Egede (IA) isumaqarpoq. Taama oqarnera illuatungiliuttut assigiinngitsunik isummerfigaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller, Mads Malik Fuglsang Holm , Gaaba Olsen

januaarip 03-at 2025 11:56

Nutserisoq Hanne Petersen, Karla Heilmann, Nathan Kreutzmann

Múte B. Egedep (IA) danskit naalagaaffiata kalaallit amerliartoqqunagit 1960-kkunni 1970-ikkunnilu spiralilersueqqusisimanera inuiannik nungusaaneruneraanera oqallisaalaavippoq.

- Danskit naalagaaffiannit iliuuserineqarsimasoq inuiannik nungusaaneruvoq. Maannakkut taama oqarneq tunngavissaqarpoq, taanna DR-ip aallakaatitassiaani Deadlinemi apersorneqarnermini oqarpoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata danskit naalakkersuisuisa suliami kalaallit meerartaannik allamut inisseeratarnissamik suliani angajoqqaat piginnaasaannik misiliisarnermut (FKU) tunngasumi suleriaasiat aamma isornartorsiorpaa.

Naalakkersuisut siulittaasuata Danmarkimut avoqqaarinninnera partiimi illuatungiliuttunut ilaasuni Atassummi iluarisimaarneqarpoq. Ima iluarisimaarneqartigaaq, Atassutip siulittaasuata Aqqalu Jeremiassenip Múte B. Egede nunatsinni allaat siuttuulluarnerarlugu.

- Isumaqarpunga tulluusimaarutissaasoq. Naak isumaqatigiuaannanngikkaluarlugu uani oqarsinnaavunga nersualaartariaqarlugu. Tamatsinnut naalakkersuisut siulittaasuunini tassanerluinnaq apersorneqarnermini takutippaa, Aqqalu Jerimiassen oqarpoq.

Qinersitinnata uivertoq

Demokraatit siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen suliamut FKU-mut tunngatillugu oqaatsit sakkortuginarsinnaasut atorlugit danskit naalakkersuisunut avoqqaarinninnermut aamma ilaliivoq.

Piffissaanngitsukkulli taamaaliortoqartoq, taanna isumaqarpoq.

- Danmarkimi naalakkersuisunik isornartorsiuneq inissaminiippoq. Isumaqarpungali naalakkersuisut oqariartuutaat qinersisoqaliivinneranik takussutissiisoq, taanna oqarpoq.

Oqaluttuarisaanermi naalakkersuinikkut sakkortoorujussuarmik aporaanneq aallartilersoq, Aqqaluaq B. Egedep KNR-imut siusinnerusukkut oqaatigaa.

Danskit naalakkersuisuisa danskit kommuniisa kalaallit angajoqqaat meeraannik allamut inisseeratarnissamik suliani piginnaasaannik misiliissutinik atuiunnaarnissaannut iliuuseqanngippallaarnerat akuersaarneqarsinnaanngilluinnartoq, Múte B. Egedep siusinnerusukkut aamma oqaatigaa.

INUIANNIK NUNGUSAANEQ SUUA?

Naalagaaffiit Peqatigiit (FN-ip) inuiannik nungusaaneq pillugu isumaqatigiissutaanni inuiannik nungusaanerup suunera nassuiarneqarpoq. Isumaqatigiissut 1948-mi oqaasertalerneqartoq naapertorlugu inuiannik nungusaaneq eqimattanik naalagaaffimmi innuttaasunik, immikkut inuiaassusilinnik, allatut raceqartunik imaluunniit upperisaqartunik ilaannakortumik tamakkiisumilluuniit aserussallugit siunertaqartunik iliornernik imaqarpoq.

Inuiannik nungusaaneq imaaliornikkut ingerlanneqarsinnaavoq:

Eqimattat ilaasortaat toqullugit
Eqimattat ilaasortaat timikkut tarnikkulluunniir annertuumik ajoquserlugit
Piaaraluni eqimattat inuunermi ima atugassalerlugit tamakkiisumik ilaannakortumilluuniit timikkut aserorneqaatissaannik
Eqimattat iluanni inunngortoqarsinnaanerata pinngitsoortinnissaa anguniarlugu iliornissamut piareersaatit ingerlanneri
Pissaaneq atorlugu eqimattat meerartaasa eqimattanut allanut nuunneri

Allisiguk

Naalakkersuisulli siulittaasuata tamatumunnga tunngatillugu qanittukkut aatsaat oqaaseqarnera, Jens-Frederik Nielsenip tupigusuutigaa.

Danmarkimimi kommunit kalaallit angajoqqaat meeraannik allamut inisseeratarnissamik suliani piginnaasaannik misiliisarnerat ukiut arlallit matuma siornali siullermik isornartorsiorneqarpoq.

- Siusinnerujorujussuakkut suliassaq naalakkersuisut siulittaasuaniit tiguneqarsimasariaqarpoq, meeqqanut naalakkersuisoq (Aqqaluaq B. Egede, aaqq.) socialministerilu Danmarkimiittup suliaq artorpassuk. Múte piffissaq kingullerpaaq atorlugu iliuuseqarpoq, Demokraatit siulittaasuat oqarpoq.

Oqaaseq taanna sakkortoorujussuusoq

Múte B. Egedellu inuiannik nungusaanermik oqarnera Jens-Frederik Nielsenip isumatiginngilaa.

- Isumaqarpunga sissuigassaasoq taamatut oqarneq. Inuiannik nungusaaniarnermik siunertaqartoqarsimappat, ajussanngikkaluarpoq taamatut oqassalluni. Kisianni uani iliuutsit amiilaarnartut naalagaaffimmiit iliuuserineqarnikut akuersaarneqarsinnaanngitsut inuiannut ajortuliorneruvoq annertoorujussuaq. Taamaammat oqaaseq taanna sakkortoorujussuaq atussallugu uanga tunuarsimaarfigaara.

Spiralilersuisimanerli pillugu qulaajaaneq maanna ingerlasoq utaqqineqassasoq, Jens-Frederik Nielsen isumaqarpoq.

- Kisianni oqassalluni inuiannik nungusaaniarnerusoq, taanna nalunngeqqissaarneqartariaqarpoq suna siunertaasimanersoq taamani. Kisianni tassaniinngilagut, tassa taamaammat inuiannik nungusaaniarnertut taassallugu maanna piffissaasorinngilara.

SPIRALILERSUINEQ INUIANNIK NUNGUSAANERUSIMAVA?

Spiralilersuisimanerup inuiannik nungusaanertut taaneqarnerani, KNR immikkut ilisimasalinnik marlunnik oqaloqateqarnikuuvoq.
Naalagaaffiit inunnut pisussaaffiinut professorip soraarnerup aamma nunat tamalaat Haagimi Sorsunnermi pinerluuteqarnermi eqqartuussivianni eqqartuussisuusimasup, Frederik Harhoffi aperigaanni, tamanna inuiannik nungusaanerunngitsoq oqaatigaa. Spiralilersuisimanerit inuit pisinnaatitaaffiinut akerliunermik imaluunniit inuiannik pinerlinermik taaneqarsinnaasutut taanna naliliivoq.
Danmarkip nunani tamalaani pissutsinik ilisimatusarfiani immikkoortumi pisortaq aamma ilisimatusartuunerusoq Cecilie Felicia Stokholm Banke isumaqataavoq. Inuit ilaannut pinngitsaaliilluni naartusinnaajunnaarsitsinerit inuiannik nungusaaniarnertut taassuma nalilerpaa. Taamaattorli inuiannik nungusaanertut taaneqartinnagu, Naalagaaffiup kalaallit tamakkerlugit imaluunniit ilaannik nungutitsiniaasimanersoq uppernarsaateqartariaqarpoq.

Allisiguk

Pele: Mútep oqaaseqarnini iliuuseqarfigissagaa qularnarpoq

Pele Brobergili allatut isumaqarpoq. Nalerarmi siulliulluni inuiannik nungusaasimanermik oqariartuuteqaqqaarsimasoq, partiip siulittaasua oqarpoq.

- Tassa malunnartumik Naleqqap anguniagai kiisami mumillutik iluareqqusaartutut inisillutik iliuseqartuusaarfiginiarpasippaat, Pele Broberg oqarpoq.

Spiralilersuisimaneq danskit naalagaaffiata naggueqatigiinnik inunnik inuiannik nungusaaniarluni iliuuserisaata arlaliusut ilagigaat, Naleqqap siulittaasua oqarpoq.

Naak nunasiaataaneq pisortatigoortumik 1953-mi atorunnaarsinneqaraluartoq, taamaattoq danskit naalakkersuisui naggueqatigiit inuit kulturiannik nungusaaniarlutik qallunaanngorsarniarlutalu arlalippaalunnik suli suliniuteqarsimasut, Pele Broberg oqarpoq.

Taamaammallu sulianik inuiannik nungusaanermut aamma nunarsuarmioqatigiinnut pinerluuteqarsimasunut tunngasunik aalajangiisartunut, tassa nunat tamalaat pinerluuteqarsimasunut eqqartuussisuuneqarfianut ingerlateqqinneqassasoq, Naleqqap siunertaraa.

- Taamaammat uanga ajoraluartumik qineqqusaarutitut timitalerusunneqanngitsutut isigivara. Qinersinissarmi qallimmat neriorsuisoqaqattaalerpoq, taanna oqarpoq.

KNR-ip ministeriuneq, Mette Frederiksen (S), apersorniaraluarpaa, iluatsinnaguli. Mette Frederiksenili naalakkersuisut siulittaasuannik ”naalagaaffeqatigiinnermi ajornartorsiutit assigiinngitsut pillugit oqallinnissamut” qilanaartoq, ministeriuneqarfik paasissutissiivoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.