Elisap ajunngitsorsiassarsititsineq nuannaarutigaa: - Illiaqaleqqinnavianngilangali

Kalaallit arnat tusindillit akuersitinneqaqqaarnatik spiralimik Depo-Proveramilluuunniit naartunaveersaasersugaanikut danskit naalagaaffiannit maanna ajunngitsorsiassarsitinneqarsinnaanngorput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

decembarip 13-at 2025 10:00

Nutserisoq Karla Heilmann, Medea Olsen

- 'Yeeees', Elisa Christensen arnat peqqinnissaqarfik Danmarkimit akisussaaffigineqarnerata nalaani namminneq piumassuserinngisaminnik spiralilersorneqarnikut Depo Provera-milluunniit kapineqarnikut danskit naalagaaffiannit maanna ajunngitsorsiassarsitinneqalermata taama oqarpoq.

- Timinniissinnaanngitsutut misigaanga, taanna oqaluttuarpoq.

Elisa Christensen niviarsiaraalluni akuersinertaqanngitsumik spiralilersugaanikut ilagaat. Nakorsiarnermini nakorsiat misissortittarfianni misigisani oqaasinnguleramiuk nipaa kipivoq. Spiralit taamanikkut ullumikkullu kingunerluuteqartitseqaat.

Aamma atuarukArnat spiralilersorneqarsimasut danskit naalagaaffiannit ajunngitsorsiassarsitinneqalersut

Elisa Christensen isumaqarpoq arnat 300.000 koruuninik ajunngitsorsiassarsitinneqarsinnaalernerat nersorinninnerusoq pisariaqartinneqangaartoq. Aningaasanit isumaqarneruvoq.

- Taamani taamatut pineqarnerput eqqunngitsuliorneruvoq, ullumikkut aamma eqqunngitsuliorneruvoq aqagulu aamma eqqunngitsuliornerussalluni. Uagutsinnut iliuuserinikuusaat nikanarsaataangaarput, amiilaarnarlutillu kanngunartuupput.

- Ajunngitsorsiassat uannut pingaaruteqarujussuanngillat. Niviarsiaqqatut arnatullu mikisutut tusaaniarneqarnerput kusanaatsorujussuarmillu pineqarnikuunitta miserratigineqannginnera pingaaruteqarneruvoq.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Taamanikkut Nunarput Danmarkimi amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip 2022-mi, qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-ani malunnartinneqarpoq.

Allisiguk

Kanngusunneq

Elisa Christensen akuerseqqaarani 1974-imi spiralilersikkami 13-inik ukioqarpoq. Tamanna Danmarkimi ilaqutarsiamini najugaqarnerani pivoq.

- Arnarsiama talikkut tigorluutigalunga oqarfigaanga ‘nakorsamukalerpugut’. Aperaara ‘sooq?’. ‘Spiralilersissagavit’ ‘Danmarkimi kalaallit niviarsiaqqat spiralilerneqartaramik’ oqarpoq, Elisa Christensen oqaluttuarpoq.

Nakorsami namminersortumi spiralilersippoq. Arnarsiaa inimit anillappoq, Elisa Christensen issiavimmut misissuisarfimmut inginniassammat tummarfimmik tunisippoq.

Elisa Christensenip spirali suunersoq sianiginngilluinnarpaa, aamma sooq ikkussivigitilernerluni. Spirali taamani atorneqartoq ‘Lippes Loop’-imik taaguuteqarpoq, arnanullu ernereernikunuinnaq naatsorsuussaagaluarluni. Taanna spiralit ullutsinni atorneqartartuniit anginerujussuuvoq.

-- Nakorsaq uannit utoqqaaneroqaaq. Qarliit peeriarlugit issiavik arnat kinguaassiuutaannik misissuivimmut qaqissalluni nuanneeqaaq. Taava arnanut ilusiutit nillertut manguppai. Maajuummernaqaaq pakalatsinaqalunilu. Kanngunaqaaq. Annernartorujussuuvoq aamma. Annernaqaaq, annernaqaaq, Elisa Christensen oqarpoq.

Anniartuarsinnarpoq

Elisa Christensen issiavik arnat kinguaassiuutaannik misissuivimmiit aqqarami, anniangaarami nikorfarpiarsinnaanngilaq.

- Illiara pussunneqartutut misigiinnavippara aaqalerlungalu, taanna oqarpoq.

Sikkilinut qaqinialerama angerlassallunga, anniarnera oqaluttuarineqarsinnaanngilarluunniit, taanna oqaluttuarpoq.

Aamma atuaruk Naja Lyberth ajunngitsorsiassat utaqqineqangaatsiartut pillugit: - Assorujussuaq oqiliallannarpoq

Elisa Christensen qaammatit ingerlanerini ullut tamaasa aalarpiarsinnaajunnaaraluttuinnarpoq. Spiralilersinngikkallarami assammik arsartarpoq, nalukkiartarpoq pissittarlunilu eqaarsaariartarpoq, arpaqattaarsinnaajunnaarporli.

Anniarnera sakkortusivoq taamatuttaarlu aaqarnera. Aaqarnera ima sakkortutigaaq allaat qarliminut nuuttoorluni, Elisa Christensen oqaluttuarpoq.

Spiralia peerneqartariaqartoq arnarsiaata naggataatigut aalajangiuppaa.

- Nakorsamukaqqittussanngorluni ajorluinnarpoq, spiralerlu piilermagu annernartorujorujussuuvoq, Elisa Christensen oqarpoq.

Innarliinerit tulleriiaat

Spirali peerneqarmat aaqarnera unikkaluartoq suli anniartarpunga. Taanna uninngilaq, Elisa Christensen oqaluttuarpoq.

Pingaartumik qaammatikkaartumik aaqalerneq sioqqullugu kingornalu aalarpiarsinnaaneq ajorpoq. Ilaanni ima sakkortigisarpoq allaat pisussinnaajunnaartarluni.

Elisa Christensenip atuaqatai ilutigisaasa ajornartorsiut tamanna atunngilaat, taamaattumillu tamanna pillugu Elisa Christensenip atuarfimmi tarnip pissusiinik ilisimasalik oqaloqatiginiarsaraa.

- Kalaallit niviarsiarartai danskit niviarsiarartaanniit siusinnerusukkut ukiut inuusuttunngulerfiit angusaraat tarnip pissusiinik ilisimasaliup oqarfigiinnarpaanga. Ingerlaqqiinnartariaqarlunga.

Elisa Christensenip Danmarkimi ilaqutarsiamini najugaqarluni meeraanera kinguaassiuutitigut atornerlutsinnerpassuarnik ilaqarpoq. Arfinilinnik ukioqartoq meerarsianngortinneqarpoq, ilaqutariillu qimassinnaanngornissaasa tungaanut, tassa 18-inik ukioqalernissami tungaanut taakkunani najugaqarpoq.

Ukiukitsuullunili tamakkua pillugit oqaluttuaqqusaanani oqarfigitittarpoq. Spirali kingunerisanillu anniartarneq misigisartagaa, innarlerneqarnernut tulleriiaanut ilaalerpoq.

- Killissakka marlunnik ukioqartungali inersimasuniit qaangerneqartalerput. Innarliinerit tulleriiaat. Susinnaanngilanga. Ajoraluartumik. Arlalinnut oqaluttuariniarsarisaraluarpakka tusarnaarneqassanangali, taanna oqaluttuarpoq.

Qitornartaarnissamik takorluugaq

Spiraleqarsimanerup kinguneranik anniartarnerit inersimasunngorneranut suli ingerlapput ilakutaqalerlutillu. Elisa Christensen arlaleriarluni pullartanittarpoq imarualimmik, pinasuartumik suliaritittariaqartarluni, aamma illissap paavatigut marloriarluni naartuvoq.

Naak nakorsat ilakutaqalernerpassui pillugit nassuiaateqanngikkaluartut, tamakkununnga spirali pissutaasoq taanna isumaqarpoq.

Arnarpassuit Elisa Christensenitulli inuusuttuullutik spiralilersissimasut, kingorna amerlasuunik artornartunillu ilakutaqalerput. Tamanna Kalaallit Nunaanni 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersuisimaneq allanillu naartunaveersaasersuisimanerit pillugit itisiliinermi nalunaarusiap septembarimi saqqummersinneqartup ersersippaa.

- Nakorsat 40-nik ukioqaleqqammersunga oqarfigaannga, susoqassagaluarpat suliariteqqissinnaannginnama illiassama ataannarnissaa ulorianarpallaartoq. Taamaasillutik illiaarsinnissara innersuussutigaat. Inuuinnassagumalu taamaaliortariaqarpunga, Elisa Christensen qulliliutigaluni oqarpoq.

Elisa Christensenip qitornartaarnissaminut takorluukkani inuulluaqqusariaqarsimavaa. Aliasunnerujussuaq ulloq manna tikillugu atugaa.

- Kiserliornartorujussuuvoq. Inuit meeqqat pillugit oqaluleraangata inimiit anillattuaannarpunga. Kaffilioriartunngikkaangama allanik suliaqariartorlunga, tusaassallugit annernarpallaarnerat pissutigalugu. Ukiut ernutartaarfigisinnaasaraluakka anguakka, taamatullu misigisaqaqataasinnaannginnera malugilluinnarpara. Suli kiserliortutut misigisimanarpoq, taanna oqarpoq.

Illianeqqinnavianngilanga

Elisa Christensenip spiralilerneqarnini isertuuttuarpaa. DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip 2022-mi saqqummermat aatsaat, namminermisulli arnat allat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimasut oqaloqatigisalerpai.

Ministeriuneq Mette Frederiksen spiralilersuisimanermi suliani arnanut Danmarki sinnerlugu septembarimi utoqqatserpoq. Ministeriunerup oqalugiarnermini Elisa Christensenip oqaluttuaa ilaatigut oqaatigaa.

- Elisaaraq nersorneqarpoq. Tusarnaarneqalerpoq upperineqalerpoq. Elisalli inersimasup – uanga – utoqqatserneq ajunngitsorsiassalluunniit sumulluunniit atorsinnaanngilai, illianeqqinnavianngilangami, taanna oqarpoq.

Ajunngitsorsiassarsinissamut pisinnaatitaaneq

Nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeriaqarfiup taarsiiffigineqarsinnaanissamut piumasaqaatai misissoraanni, arnat taakkua 1960-ip 1991-illu akornanni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasariaqarput imaluunniit Danmarkimi piffissami tamatumani atuariartortitaagallarnerminni efterskolernerminniluunniit akuersissutitaqanngitsumik spiralilersorneqarsimassallutik.

Elisa Christensenip angajoqqaarsiaasartuni najugaqartilluni nammineq piumassuserinngisaminik spiralilerneqarami oqaluttuaa allanit allaaneruvoq.

Tamanna Elisap taarsiiffigitinnissamut pisinnaatitaaneranut sunniuteqassanersoq KNR-ip Nunamut Namminermut Peqqissutsimullu Ministereqarfik aperaa. Ministereqarfik allakkatigut ima akissuteqarpoq:

- Suliaq pineqartoq ministereqarfimmit ilisimaneqanngilaq oqaaseqarfigineqarsinnaananilu. Ministereqarfiulli ajunngitsorsiassarsinissamut qinnuteqaatit tamarmik Patienterstatningen-imit ataasiakkaarlugit nalilersorneqartarumaartut ilisimatitsissutigisinnaavaa.

- Aammattaaq arnat ajunngitsorsiassarsisinnaasussat Patienterstatningen-imut qinnuteqaasiornissaannut ikiorumallugit, ornigulluni siunnersuiartortoqartassaaq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.