Iliuusissanut pilersaarusiaq nutaaq: Ernisarfiit amerlassusaat allanngussanngilaq

Arnat naartusut illoqarfinnut ukununnga erniartortarput: Nuuk, Ilulissat, Sisimiut, Tasiilaq imaluunniit Qaqortoq.

Siunissamilu taamaattuarallassaaq.

Naalakkersuisut nunap ilaani allani ernisarfiit kissaatigineqartut ammaqqikkusunneqartullu ammarnissaannik suliniuteqarnianngillat.

Tamanna Peqqinnissaqarfimmi naartusunik isumaginninnermut ernisussanillu kiffartuussinermut iliuusissanut pilersaarusiassatut siunnersuut Naalakkersuisut sapaatit akunnerisa siulianni saqqummersippaat.

Ernisarfeqassagaanni inuit immikkut ilinniarsimasut pinngitsoorneqarsinnaanngillat, tassaasut nakorsaq immikkut ilinniarsimasoq, sinitsitsisartoq, bioanalytikeri, juumooq peqqissaanermillu ikiorti. Taama peqqissutsimut naalakkersuisoq, Agathe Fontain (IA) nassuiaavoq.

- Immikkut ilisimasalinnik pisariaqartitsiffiusumik immikkoortortaqassagaanni sulisut arlalissuit pisaqariaqartissavagut. Tamanna aallaavigisariaqarparput. Taamaammat ernisarfillit maanna pioreersut pigiinnarnissaat aalajangiuteqqavarput, oqarpoq.  

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Agathe Fontain (IA), ernisarfiit siunissami ikiliartortinnginnissaat pingaaruteqartuunerarpaa. Kisianni aamma amerlineqarnissaat pilersaarutaanngilaq. Assi © : Johansinnguaq Olsen / KNR

Agathe Fontain siorna oqaraluarpoq neriukkaluarluni ernisarfiit amerlanerussasut.

Kisianni kisitsit maanna ajorisassaanngilaq, oqarpoq.

- Pioreersut atuinnassavagut. Tassa suliniuterput.

Ernisarfiit ullumikkornit ikinnerulinnginnissaat naalakkersuisut suliniutigiuassagaat naqissuserlugu aamma oqaatigerusuppaa.

Ukioq kingulleq Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup innersuussutigigaluarpaa nunatsinni peqqissaaviit marluinnaat ernisarfeqalissasut. Kisianni taama innersuussineq naalakkersuisut tunuppaat.

Qaqortoq pilersaarusiorfigineqanngitsoq

Peqqinnissaqarfimmi nunap immikkoortuini tamani pisortatigoortumik ernisarfeqaraluartoq Kujataani arnat 2022-ip ukiaanili ungasissumut erniartortariaqartarput.

Qaqortumimi peqqissaavimmi ernisarfik, sulisunik ernisarfeqarnermi pisariaqartitanik piffissami sivisuumi sulisussaqartanngimmat matusariaqarsimavoq.

Iliuusissatut pilersaarummi nutaami pissutsit allanngortinniarnissaannik allassimasoqanngilaq. Juumuunik peqqissaanermillu ikiortinik sinerissami atorfinitsitsinissaq anguniarneqaraluartoq nakorsanik immikkut ilinniarsimasumik Qaqortumi suli amigaateqartoqarpoq. Taamaattumik Agathe Fontainip Qaqortumi ernisarfik ukioq tamaat ammatissallugu piviusorsorinanngitsoq nassuerutigaa.

- Periarfissaqaleruttali, nakorsamik immikkut ilinniarsimasumik qinnuteqartoqarpat soorami piffissaq tamaat ammatissinnaanngussavarput. Piviusoq aamma tassaavoq Nuummi arnanut nakorsassamik, gynækologimik, atorfinitsitsiniarneq Qaqortumi atorfinitsitsiniarnerminngarnit ajornannginnerummat.

Peqqissaavik Qaqortumiittoq Kujataani arnanut ernisarfittut pisortatigoortumik aammagaluarpoq, ukiunili kingullerni piffissap ilaannaani ernisarfittut ammasariaqartarsimavoq. Assi © : Lui D. Thomsen

Dronning Ingridip Napparsimmavissuani Nuummiittumi arnanut nakorsatut, gynækologitut, atorfiit marlunnik ilaniarneqarput. Taakku sinerissap ilaanut – soorlu Qaqortumut – piffissap ilaani ikiuukkiartortartussatut atorfeqassapput.

- Nakorsat immikkut ilinniagallit ernisoqarnerpaaffimmiinnissat orniginartuuvoq. Taamaattumik illoqarfinni minnerni narkorsamik immikkut ilinniarsimasumik atorfinitsitsiniarneq ajornakusoortarpoq. Taamaattumik aalajangersimasumik Nuummiittussamik allamillu sinerissamut suliartortarsinnaasumik atorfinitsitsisinnaagutta iluassaqaaq. Taamaalilluni atorfinitsitsinerit ernisarfeqarnermut isumalerujussuussapput, Agathe Fontain nassuiaavoq.

PPK: Uggornaq, paasinarporli

Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit (PPK) - Det Grønlandske Sundhedskartel ernisarfiit amerlanerulernissaat tapersersorpaat.

PPK’p siulittaasua Ken Jensen – inuinnartut kissaatini – ernisarfiit amerlineqarnissaat siusinnerusukkut saqqummiuppaa.

Ernisarfiit amerlineqarnissaat naalakkersuisut iliuusissatut pilersaarutaannut ilaanngimmat taamaattumik uggoraa. Taamaakkaluartoq piviusunngortissinnaanissaa ajornakusuussaqimmat taama aalajangerneq paasisinnaavaa.

- Soorunami uggornalaarpoq. Qularutigineqassanngilarli ernisarfeqarnerulernissaa kissaatigigakku. Aamma nunami tamarmi peqqinnissami ikiortit amerlanerulernissaat kissaatigigaluaqaara, kisianni piviusorsiortuunersoq apeqqutaavoq. Aammami killiffik - maannakkuugallartoq - ajoriinnagassaanngilaq.

Iliuusissatut pilersaarusiami arnat najugartik qimallugu illoqarfimmut allamut ukiumut 350-t missaanniittut erniartortartut allaaserineqarput.