Ilisimatusartoq danskit naalakkersuisoqatigiinnissamut tunngaviat pillugu: Soqutiginarnerpaat allaqqanngillat

Danskit naalakkersuisui nutaat sivisuumik isumaqatigiinniartoqareersorlu naalakkersuisoqatigiit tunngavissaat marlunngornermi saqqummiuppaat.

Naalakkersuisut nutaat oqaatsit "naalagaaffeqatigiinneq naligiissitsisoq“ atorlugit, Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu anguniakkatik saqqummiuppaat.

Kalaallit folketingimi ilaasortaatitai Naaja H. Nathanielsen (IA) aamma Qarsoq Høegh-Dam (N) arlaleriarlutik ataatsimeeqatigereeraallu tamanna pivoq.

Ulrik Pram Gad, Dansk Institut for Internationale Studierimi (DIIS) lektoriusoq aperigaanni, naalakkersuisoqatigiit tunngaviat maluginiarnarnerpaavoq.

Naaja H. Nathanielsenip Qarsoq Høegh-Damillu suleqatigiilluarpasinnerat erseqqissarpaa.

- Kalaallit folketingimut ilaasortaatitaannik suleqatigiilluartunik kingullermik takugattali sivitsulaarpoq, Ulrik Pram Gad issittumi politikkimik ilisimatusartoq oqarpoq.

Naalakkersuisut kimigiisernissaat piumasarigaa

Ulrik Pram Gadip Naaja H. Nathanielsenip tunngaviusumik inatsisip allanngortinneqarnissaanik kissaatai naalakkersuisoqatigiit tunngavissaannut ilanngunneqarsimannginnerat aamma maluginiaqquaa.

- Naaja H. Nathanielsenip nunanut allanut politikkimi akuutinneqarnerunissaq anguniarlugu tunngaviusumik inatsisip allanngortinnissaa tamanut ammasumik oqaluuseralugu nukippassuit atorpai.

- Tamanna pillugu tunngavissaminnut allataqarpiavissimanngillat. Taamaattumik taakkua marluk maluginiarnarput, ilisimatooq oqarpoq.

Ulrik Pram Gad Issittumi politikki Kalaallit Nunaatalu Danmarkillu attaveqatigiinnerat ilisimatusarfigai. Assi © : Arthur Cammelbeeck/Ritzau Scanpix

Naaja H. Nathanielsen Kalaallit Nunaata nammineq taasisinnaanissaa qineqqusaarutigaa, tamannalu anguniarlugu tunngaviusumik inatsit aamma Namminersorlutik Oqartussanut inatsit allanngortinneqartariaqarnerarpai.

Danmarkip Naalagaaffeqatigiinneq sinnerlugu nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikki ullumikkut akisussaaffigaa.

IA-mi politikerip tunngaviusumik inatsisissaq pillugu ataatsimiititaliarsuaq pilersikkumagamiuk "angujuminaannissaa“, nammineq nassuerutigaa. Ulrik Pram Gadip oqarnera naapertorlugu tamanna tunngaviusumik inatsimmik allanngortitsinissaq "piviusunngortissinnaanngipajaarneranik“ pissuteqarpoq.

Naak Naaja H. Nathanielsenip tunngaviusumik inatsisissaq pillugu ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsinissamik kissaataa piviusunngunngikkaluartoq, naalakkersuisoqatigiit tunngavigisaata ilai nuannaarutigai.

Tassani ilaatigut allassimavoq “pisariaqanngitsumik kinguaattoortitsinani paasissutissanik paarlaasseqatigiittoqartarnissaa kiisalu nunanut allanut politikkimut tunngatillugu Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartunik aalajangiisoqaraangat tamakkiisumik peqataatitsisarnissaq naalakkersuisut qulakkeerumaaraat”.

- Tamanna uagutsinnut sammivimmut eqqortumut alloriarneruvoq. Nunanut allanut politikkimut tunngatillugu tunngaviusumik inatsimmi aalajangersakkat unammillerneqarput. Taava alloriarnerit tulliuttut iliuuserisariaqarpagut sorsuutigalugulu, taanna KNR-imit marlunngornermi apersorneqarluni oqarpoq. 

Naaja H. Nathanielsen Marienborgimut isumaqatiginninniariartortoq. Assi © : Liselotte Sabroe/Ritzau Scanpix

Nunanut allanut tunngasunut politikkikkut pisinnaatitaaneq pillugu apeqqut

Ulrik Pram Gad aperigaanni nunanut allanut tunngasunut politikkikkut pisinnaatitaaneq pillugu apeqqut ajornakusoorsinnaavoq.

Taassuma oqarnera naapertorlugu danskit naalakkersuisui Kalaallit Nunaat peqataatinniarlugu paasissutissanillu avitseqatiginninniarlutik ukiuni kingullerni "ilungersorput“.

- Nunanut allanut tunngasutigut oqartussaaffiup tunniunneqarnissaa tunngaviusumik inatsimmut naapertuutinnginnera aalajangiusimaneqarpoq, taanna oqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinnerup nutarternissaa pillugu danskit naalakkersuisui naalakkersuisunik oqaloqateqartuarumaartut, naalakkersuisoqatigiit tunngavissanni aamma allassimavoq.

Eqqartuussiviit qullersaanni eqqartuussisunik pingasunik ilaasortalimmik isumaqatigiinngissutit aaqqiissutissaannik aalajangiisarfittut ilisimaneqartup sulinerani nunanut allanut tunngasutigut pisinnaatitaanerulernissaq Ilaatigut pineqarpoq.

- Tassuuna ammaanneqarneq imaassinnaavoq kinguneqarluartoq, kisianni eqqartuussiviit qullersaanni eqqartuussisut pingasut inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfiup tunngaviusumik inatsimmik paasinnittariaasaannik malinniinnannginnissaat aallaaviusariaqassaaq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Immikkut ilisimasallit amerlanerusut pisariaqartinneqartut

Qarsoq Høegh-Damip Naleqqameersup Danmarkip Kalaallit Nunaanni akisussaaffeqarfiini pissutsit, kunngeqarfimmi nunat allat naligalugit pitsaassuseqartariaqarnerat, naalakkersuisunngortitsinissaq pillugu isumaqatiginninniarnermi aalajangiusimalluinnarpaa.

Taamaattumik naalakkersuisoqatigiinngorlaat "pissutsit pitsaassusaat piffissami matumani naleqqussarneqarnissaat – kalaallisut oqaatsit kulturilu ataqqillugit“ sulissutiginiaraat tunngavianni maanna allaqqammat nuannaarutigaa.

Ulrik Pram Gadilli oqarnera naapertorlugu tamanna maleruaruminaassinnaavoq.

- Politiit, eqqartuussiviit pinerluttunillu isumaginnittoqarfiup tungaannit tamanna ajornakusuussaaq. Aningaasat apeqqutaapput aammali sulisut. Danmarkimit amerlanerusunik tikisitsisoqarsinnaanersoq imaluunniit nunatsinni suliffeqarfinni taakkunani kalaallinik sulisoqarniarluni unammillertoqarsinnaanersoq apeqqutaavoq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Taava taakkua suliffeqarfinni allani nunatsinniluunniit inuussutissarsiornerup iluani amigaatigineqarumaarnersut apeqqutaassaaq.