Ilulissani sapaatit akunneranni matumani pisussat: ICC, Arctic Peoples Conference kulturikkullu pikialaartitsineq

Ilulissat sapaatit akunneranni matumani pisoqarfiungaatsiassapput.

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata, tassa Inuit Circumpolar Councilip (ICC) ilaasortaasa aallartitaat siullermeerlutik ataatsimeeqatiigiissapput, aamma ICC Saamit Siunnersoqatigiivilu suleqatigiillutik Arctic Peoples Conferencep ukiunik 50-inngortorsiorneranut atatillugu aaqqiissuussissapput.

Tamatuma saniatigut Avannaata Kommunia kulturikkut aamma pikialaartitsissaaq. Tamakku tamarmik sapaatit akunneranni matumani ullut tallimat ingerlaneranni pissapput.

Aallartitaat aatsaavissuaq ataatsimeeqatigiittut

Inuit Issittumeersut ICC-p aallartitanik Ilulissani juulip ulluisa 17-ianniit 19-iat ilanngullugu nunatsinni siullerpaamik ataatsimiisitsineranni naapipput.

ICC-p qulequttat pingaarnertut sulissutigileruttugai ilaasortaasa allartitaat nunatsinneersut, Alaskameersut, Canadameersut Chukotkameersullu (Rusland) ataatsimeeqatigiinnermi oqallisigissavaat.

- Anguniagarujussuagassatut siorna ataatsimeersuarnitsinni aalajangikkatta qanoq iliorluta anguniarusunnerivut oqallisigissavarput, ICC-mi tamarmi siulittaasoq Sara Olsvig oqarpoq.

Ilaasortat Canadameersut qullermik ikitsinertalimmik qinnussinertalimmillu ataatsimeeqatigiinneq ullumi ataasinngornermi aallartittussaagaluarpaat, tamatumali pinissaa pingasunngorpamut kinguartippoq. 

Tassa ataatsimeeqataasussat ilarpassui Ilulissani pujormat suli tikinngimmata kinguartippoq.

Taamaammat aallartitat ualeru aatsaat ataatsimeeqatigiilissapput. Siullertullu oqaluuserisassaq, tassa imartat pillugit aqutsilluarneq, tassani oqallisigissavaat.

Attaveqaasersuutit, piniarnermi inuussutissalerinermilu isumannaallisaaneq, nunat inoqqaavisa oqaasii ICC-llu aaqqissuussaanera ulluni tulliuttuni oqallisigissavaat.

Ataatsimiinnertik pingasunngorpat ualikkut naggasissavaat, ataatsimiinnermilu pingaarnertut inerniliussat tassani saqqummiunneqassapput.

Ilulissanili pisussat tassunga killinnavianngillat.

Arctic Peoples Conference

ICC Saamit Siunnersoqatigiivilu suleqatigiillutik Arctic Peoples Conferencep ukiunik 50-inngortorsiorneranut atatillugu juulip 20-ani 21-anilu aaqqiissuussissapput. Issittup inoqqaavisa 1973-mi siullermeerlutik ataatsimiinnerat malunnartinniarlugu nalliuttorsiutigineqassaaq.

Naggueqatigiit inuit, saamit nunallu inoqqaavi Issittumeersut allat suleqatigiinnerisa ukiunik 50-nngortorsiornerat tassani malunnartinneqassaaq.

Sisamanngorpat pisussat qullermik ikitsinertalimmik aallarnerneqareerpata, politikerit kattuffiillu assigiinngitsut qullersaat tamatuma kingorna oqalugiassapput.

Issittup inoqqaavinut tunngasuni ukiuni kingullerni 50-ini susoqarsimanersoq ataatsimeeqataasut tamatuma kingorna oqallisigissavaat.

- Nunap inoqqaarpassui namminneq sinniisoqarfittaarput, soorlu inatsisartoqalerlutik naalakkersuisoqalerlutillu, Sara Olsvig oqarpoq.

Ataatsimeeqatigiit ataatsimiinnertik Ilulissani isumaqatigiissummik atsiornertalimmik tallimanngorpat ualikkut naggasissavaat. Tassa ataatsimeeqatigiit suliassaat isumaqatigiissummi tassani allaqqassapput.

Kulturikkut pikialaartitsinerit

Politikkikkut ataatsimiinnerit saniatigut Avannaata Kommunia kulturikkut assigiinngitsunik pikialaartitsissaaq. Taakku sapaatit akunnerata massuma ingerlanerani unnukkut pisartussat akeqanngitsumik peqataaffigineqarsinnaassapput.

Nipilersortartut nunatsinnersut soorlu Fleischer, Piitannguaq A, Naja P aamma Kusernerit appisimaassapput.

Nipilersortartullu allat nunanit allaneersut soorlu Pamyua torlorsortartullu Alaskameersut aamma appissapput.

Tamatuma saniatigut kulturikkut illorsuup Sermermiut eqqaani ikumaartitsinertalimmik tallimanngorpat unnussiuiaartitsisoqassaaq.

Kulturikkut pikialaartitsinissat aaqqissuunneri Avannaata Kommuniata Facebookiani takusinnaavatit.